thumb|Unkarin parlamenttitalo Unkarin parlamentti () on Unkarin yksikamarinen parlamentti, lainsäätöelin, jonka 199 edustajaa valitaan neljän vuoden välein.
Toimeenpanovaltaa käyttää Unkarin hallitus, jota johtaa Unkarin pääministeri.
Historia Unkarin valtiopäivälaitoksen alku juonnetaan unkarilaisessa historiaperinteessä kansankokouksista, joista ensimmäinen pidettiin vanhimman unkarilaisen historiateoksen (Anonymuksen kronikka eli Gesta Hungarorum) mukaan unkarilaisten maahantulon aikoihin 900-luvun taitteessa. Itse asiassa valtiopäivälaitos kehittyi Unkarissa vähitellen keskiajan kuluessa, kun hallitsija alkoi jakaa lainsäädäntövaltaansa yhteiskunnan etuoikeutetuille ryhmille, säädyille. Näitä muotoutui ajan mittaan neljä: magnaatit eli mahtavin aatelisto, aateli, papisto ja vapaiden kaupunkien porvaristo.
1500-luvulta lähtien Unkarin kuningaskunta oli käytännössä osa Habsburgien monarkiaa, ja sen valtiopäivät olivat Unkarin eliitille tärkeä symboli, sen ajatuksen kuvastaja, että Unkari olisi edelleenkin itsenäinen kuningaskunta. 1600-luvulla vakiinnutettiin kaksikamarinen rakenne, jossa ”kuninkaan neuvoston” perinteitä jatkavan ylähuoneen muodostivat prelaatit (katoliset piispat), paronit (korkeat virkamiehet) ja magnaatit (mahtavimpien ylhäisaatelin sukujen päämiehet), alahuoneessa olivat edustettuina aatelisto, papisto ja vapaiden kaupunkien porvarit. Valtiopäivät kokoontuivat Pozsonyssa periaatteessa kolmen vuoden välein. Käytännössä hallitsija ei aina vaivautunut kutsumaan niitä koolle, ja vuoden 1848 vallankumouksen keskeisiin vaatimuksiin kuuluikin vuosittaisten valtiopäivien järjestäminen Pestissä.
Entistä selkeämmän aseman parlamentti sai Itävalta-Unkarin valtiosopimuksen yhteydessä 1867, ja vuonna 1902 valmistui parlamenttitalo, joka edelleen on Budapestin tärkeimpiä nähtävyyksiä ja maamerkkejä. Kaksikamarinen rakenne säilyi vielä vuosien 1920–1946 muodollisessa kuningaskunnassa, jota hallitsi valtionhoitaja Horthy. Sodanjälkeisessä Unkarin kansantasavallassa parlamentista tuli kansanvallan kulissi ja kumileimasin. Se kokoontui vain kahteen lyhyeen istuntokauteen vuotta kohti käytännössä siunaamaan päätökset, joita tekivät varsinaisen poliittisen päätäntävallan haltijat eli kommunistisen puolueen johtajat. Parlamentin jäsenet valittiin neljän vuoden välein kansanvaalilla, joka sekin oli muodollisuus, sillä ehdokkaat asetti puolue tai puolueen vaaliorganisaationa toimiva Isänmaallinen kansanrintama.
Vuonna 1989 järjestelmänvaihdoksen ja monipuoluejärjestelmään siirtymisen johtoajatuksena oli, että vakaan hallinnon perustana toimisi vahva enemmistö. Näin luotiin vaalivoittajaa suosiva järjestelmä, joka nykyisen tapaan perustuu enemmistö- ja suhteellisen vaalin yhdistelmään: kukin äänestäjä antaisi kaksi ääntä, toisen oman vaalipiirinsä, toisen valtakunnallisen listan ehdokkaalle.
Alun perin parlamentin 386 edustajanpaikasta 176 täytettiin vaalipiireittäin valituilla ehdokkailla. Jos vaalipiirin ehdokkaista yksikään ei saisi 50:tä prosenttia äänistä, järjestettäisiin toinen äänestyskierros, johon osallistuisivat vähintään 12,5 % äänistä saaneet ehdokkaat tai ainakin kolme eniten ääniä saanutta. Loput 210 paikkaa täytettiin mutkikkaan järjestelmän mukaan, jossa äänestäjät antoivat toisen äänensä jollekin 20 läänikohtaisesta listasta (näistä suurin oli Budapestin lista, jolta valittiin 28 edustajaa, pienin oli Nógrádin läänin lista, jolta jaettiin 4 mandaattia). Näiden aluelistojen perusteella täytettiin korkeintaan 152 paikkaa, loput vähintään 58 mandaattia jaettiin kompensaationa puolueiden asettaman valtakunnallisen listan ehdokkaille. Tätä listaa ei voinut suoraan äänestää, vaan sinne siirtyivät alueellisilta listoilta ”hukkaan menneet” äänet. Järjestelmä oli vaikea hahmottaa, ja alueellisten väestönkehityserojenkin takia vaalipiirijakoa oli joka tapauksessa uudistettava. Vuonna 2010 valtaan noussut Fidesz-hallitus saattoi voimaan nykyisen järjestelmän, jossa edustajien määrää vähennettiin ja vaalimenettelyä yksinkertaistettiin.
Vaalitapa Unkarin 199-paikkaisen parlamentin kaikki kansanedustajat valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Vaalit toimitetaan neljän vuoden välein joko huhti- tai toukokuussa, tarkan päivämäärän määrää Unkarin presidentti.
Vaaleissa kukin äänestäjä, jolla on vakituinen asuinpaikka Unkarissa, äänestää kahdella lipulla: oman vaalipiirinsä listan ja valtakunnallisen puolueiden listan ehdokasta. (Unkarin ulkopuolella pysyvästi asuvat voivat äänestää vain valtakunnallista listaa. Kansallisten vähemmistöjen vaaliluetteloon rekisteröityneet äänestävät valtakunnallisen listan sijasta vähemmistöjen listan ehdokasta.) Vaalipiirejä on Unkarissa 106, ja kustakin niistä mandaatin saa eniten ääniä saanut ehdokas. Loput 93 paikkaa jaetaan kansallisten vähemmistöjen sekä valtakunnallisen listan ehdokkaille: ensin kansallisten vähemmistöjen ehdokkaille, sikäli kuin joku heistä on ylittänyt äänikynnyksen, tämän jälkeen loput valtakunnallisen listan ehdokkaille suhteellisen vaalitavan mukaan, listan mukaisessa järjestyksessä.
Ehdokkaita valtakunnalliselle listalle voivat asettaa kansallisen vaalilautakunnan hyväksymät puolueet, joilla on myös vaalipiirikohtaisia ehdokkaita vähintään 14 läänissä ja 71 vaalipiirissä. Vaalipiirikohtaiselle listalle voi ilmoittautua joko puolueen tai sitoutumattomana ehdokkaana; kummassakin tapauksessa ehdokkaalta vaaditaan vähintään 500 kannattajan allekirjoitukset. Parlamenttivaaleissa ehdolle voi asettua kuka hyvänsä täysi-ikäinen Unkarin kansalainen. Perustuslain 17. muutoksen mukaan, joka äänestettiin läpi uudessa, Tisza-puolueen hallitsemassa parlamentissa 13. heinäkuuta 2026, kansanedustajaksi ei kuitenkaan voi valita henkilöä, joka on jo toiminut kansanedustajana vähintään 12 vuotta eli kolme kautta.
Puolueiden lisäksi omia valtakunnallisia ehdokaslistoja voivat asettaa kansallisten vähemmistöjen itsehallintoelimet. Tähän tarvitaan kannatusallekirjoitukset vähintään 1 %:lta äänioikeutetuista vähemmistön edustajista, korkeintaan 1500 allekirjoitusta. Jos vähemmistö saa vaaleissa yhtään ääniä, se saa nimittää parlamentin yhteyteen oman puolestapuhujansa (nemzetiségi szószóló), jolla ei ole äänioikeutta mutta puheoikeus vähemmistön intresseihin liittyvissä asioissa. Varsinaisen kansanedustajapaikan vähemmistölistan ehdokas voi saada vain ylittämällä äänikynnyksen, joka vastaa neljäsosaa puoluelistojen mandaatin saamiseen keskimäärin tarvittavista äänistä. Tämän kynnyksen ylittämiseen on käytännössä mahdollisuus vain kahdella suurimmalla vähemmistöllä, romaneilla ja saksalaisilla. Vuosien 2018 ja 2022 parlamenttivaaleissa kansanedustajaksi valittiin Unkarin saksalaisvähemmistöä edustava Imre (Emmerich) Ritter.
Jos vaalipiirin listalta valittu ehdokas kuolee tai luopuu mandaatistaan, on vaalipiirissä järjestettävä täytevaalit. Valtakunnallisen listan mandaatin tyhjentyessä se siirretään toiselle saman puolueen tai vaaliliiton ehdokkaalle.
Järjestelmää on arvosteltu vääristäväksi. Koska suuri osa edustajanpaikoista jaetaan vaalipiirien voittajille, vaikka nämä olisivat voittaneet vain yhden äänen erolla, se suosii voittajaa ja mahdollistaa vaalituloksen manipuloinnin vaalipiirien rajoja muuttelemalla. Paikallisten vaalilautakuntien toiminnan ja kotiäänestyksen toteutuksen sekä erityisesti ulkomaiden unkarilaisvähemmistöille sallitun kirjeäänestyksen on väitetty helpottavan vaalivilppiä.
Viimeaikaiset vaalit Vuosien 2010, 2014, 2018 ja 2022 vaaleissa oikeistopuolue Fideszin ja Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) vaaliliitto saavutti parlamentissa kahden kolmasosan määräenemmistön, jonka avulla se saattoi muuttaa perustuslakia. Vuoden 2026 vaaleissa Fideszin 16-vuotinen valta kaatui, kun uusi oppositiopuolue Tisza sai 141 edustajanpaikkaa ja ennennäkemättömän suuren enemmistön. Fidesz-KDNP-vaaliliitolle jäi 52 paikkaa, laitaoikeistolainen Meidän kotimaamme -liike piti kuusi mandaattiaan. Muut puolueet samoin kuin kansalliset vähemmistöt jäivät vaille edustusta.
Puhemies Parlamentin puhemies on edustajainhuoneen ylin viranomainen. Hänen tehtävänään on ylläpitää parlamentin arvovaltaa, huolehtia sen järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä ohjata parlamentin työskentelyä. Hän johtaa parlamentin istuntoja ja edustaa parlamenttia sen kansainvälisissä suhteissa. Mikäli presidentin virka vapautuu ennen toimikauden päättymistä, uuden presidentin virkaan astumiseen asti puhemies toimii virkaatekevänä valtionpäämiehenä. Vuosina 2010–2026 puhemiehenä toimi Fidesz-puolueen László Kövér, vuoden 2026 vaalien jälkeen uudeksi puhemieheksi nousi Tisza-puolueen Ágnes Forsthoffer. Hän on tässä tehtävässä Unkarin historian toinen nainen vuosina 2002–2009 puhemiehenä toimineen Katalin Szilin jälkeen.
Kaudella 2022–2026 varapuhemiehiä oli kuusi, joista neljä valtapuolue Fideszin, kaksi opposition edustajaa. Toukokuussa 2026 järjestäytyneeseen parlamenttiin kolme parlamentissa edustettua oppositiopuoluetta asettivat kukin yhden varapuhemiehen. Varapuhemiehiksi valittiin Dóra Dúró (Meidän kotimaamme), Krisztián Kőszegi (Tisza), Csaba Latorcai (KDNP), Anikó Hallerné Nagy (Tisza), Richárd Rák (Tisza) ja Eszter Vitályos (Fidesz).
Valiokunnat Parlamentissa on 21 pysyvää valiokuntaa ja viisi vuoden 2026 vaalien jälkeen perustettua tutkintavaliokuntaa, joiden toiminta liittyy vuosina 2010–2026 maata hallinneen Fidesz-hallituksen mahdollisten väärinkäytösten selvittämiseen:
Lakivaliokunta Maa- ja elintarviketalousvaliokunta Digitalisaatio- ja teknologiavaliokunta Terveysvaliokunta Elävän ympäristön valiokunta Eurooppa-asiain valiokunta Talous- ja energiavaliokunta Puolustus- ja järjestyksenvalvontavaliokunta Oikeus- ja perustuslakivaliokunta Liikenne- ja sijoitusvaliokunta Ulkoasiain valiokunta Unkarilaisten kansanryhmien politiikan valiokunta Parlamentaarisen koskemattomuuden valiokunta Kulttuurivaliokunta Kansallisen turvallisuuden valiokunta Koulutusvaliokunta Valtiovarain- ja budjettivaliokunta Sosiaalivaliokunta Yhteiskunnallisen osallistamisen valiokunta Alue- ja kuntakehitysvaliokunta Unkarin vähemmistökansallisuuksien valiokunta Lastensuojelun järjestelmätasoista kriisiä selvittävä tutkintavaliokunta Armahdusskandaalin vastuullisia selvittävä tutkintavaliokunta Spontaania yksityistämistä ja julkisen omaisuuden hukkaamista selvittävä tutkintavaliokunta Ulosoton väärinkäytöksiä selvittävä tutkintavaliokunta Unkarin keskuspankin toimintaan liittyviä väärinkäytöksiä selvittävä tutkintavaliokunta.
Kansanedustajat Parlamentin työkieli on unkari, mutta edustajat voivat lähettää dokumentteja myös omalla äidinkielellään, mikäli niiden mukana lähetetään myös unkarinkielinen käännös. Istuntosalissa voidaan käyttää myös unkarilaista viittomakieltä.
Vuonna 2020 edustajien palkkoja nostettiin 1 103 400 forinttiin kuukaudessa. Palkka oli sidottu Unkarin keskipalkkaan siten, että kansanedustajien palkat olisivat kolme kertaa maan keskipalkkaa suurempia. Parlamenttiryhmien puheenjohtajille maksettiin kaksinkertainen palkka (tuolloin 2 206 800 forinttia) ja puhemiehelle 2 979 180 forinttia kuukaudessa. Kesäkuun alussa 2026 parlamentti hyväksyi yksimielisesti – myös opposition kannatuksella – lakiehdotuksen, jonka mukaan kansanedustajien palkka olisi maan keskipalkka kerrottuna 1,8:lla. Näin kansanedustajien bruttopalkka putosi 2 182 488 forintista 1 309 493 forinttiin, puhemiehen 5 892 718 forintista 3 810 624 forinttiin.
Turvallisuus