thumb|right|Axel Carpelan Carl Axel Frithiof Carpelan (15. tammikuuta 1858 Helsinki — 24. maaliskuuta 1919 Turku) oli suomalainen vapaaherra, joka muistetaan säveltäjä Jean Sibeliuksen läheisenä ystävänä, innoittajana ja tukijana.
Axel Carpelan kuului Carpelanin vapaaherralliseen aatelissukuun.Carpelan-suku. Hänen vanhempansa olivat varatuomari, vapaaherra Carl Johan Carpelan (1811–1893) ja vapaaherratar Fredrika Sofia Carolina Lybecker (1817–1892).
Axel Carpelan syntyi Helsingissä, jossa hänen isänsä työskenteli esittelijäsihteerinä, mutta hän varttui sukutilalla Maskun Odensaaressa seitsenjäsenisen sisarusparven nuorimmaisena. Axel kirjoitti ylioppilaaksi Turun Svenska klassiska lyceumista vuonna 1876. Hän olisi halunnut ryhtyä opiskelemaan musiikkia, mutta suku suhtautui siihen kielteisesti.Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 2, s. 186. Otava, Helsinki. Hän oli lahjakas harrastelijaviulisti, ja hän soitti myös pianoa.Dahlström, Fabian (2010): ”Inledning”, Högtärade maestro! Högtärade herr baron!, s. 13.
Vuonna 1876 Carpelan muutti Helsinkiin ja kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin-yliopistoon, aluksi matemaattis-luonnontieteelliseen, sitten historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hän seurasi muun muassa historian, filosofian, psykologian ja estetiikan luentoja mutta ei suorittanut tutkintoa vaan erosi yliopistosta syksyllä 1885.Dahlström, Fabian (2010): ”Inledning”, Högtärade maestro! Högtärade herr baron!, s. 19.
Carpelan vietti vaatimatonta elämää ja omistautui "musiikin ja sotahistorian opinnoille".Carpelan, Tor (1954): Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna 1, s. 190. Frenckell, Helsingfors. Hän asui Helsingissä, Naantalissa, Tampereella ja Turussa. Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 2, s. 186–187.
Carpelanista tuli Jean Sibeliuksen läheinen ystävä. Hän oli tavannut Sibeliuksen jo lokakuussa 1890, mutta helmikuun manifestin jälkeen vuonna 1899 hän oivalsi, että Sibeliuksen musiikin avulla voitaisiin eurooppalaisille levittää tietoa Suomen suuriruhtinaskunnan erityisasemasta. Carpelan järjesti Sibeliukselle mesenaatteja, ja he kävivät laajaa kirjeenvaihtoa. Maaliskuussa 1910 hän järjesti serkkunsa Tor Carpelanin kanssa keräyksen, jonka tuotoilla saatiin järjesteltyä Sibeliuksen velat.Dahlström, Fabian (2010): ”Inledning”, Högtärade maestro! Högtärade herr baron!, s. 49–50.
Sibeliuksen sävellyksen nimi Finlandia perustui Carpelanin ehdotukseen,Miten Sibeliuksen Finlandia-hymnin kuoroversio sai nykyisen muotonsa? Sulasol-lehti 1/11.Finlandia Sibelius.fi ja Sibelius omisti toisen sinfoniansa Carpelanille.
Axel Carpelan menehtyi keuhkokuumeeseen Turussa vuonna 1919. Hänen kuoltuaan Sibelius kirjoitti päiväkirjaansa: "Ketä varten minä nyt sävellän?"Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 4, s. 326–327. Helsinki: Otava.
Bo Carpelanin romaani Axel (1986) kertoo Axel Carpelanin ja Jean Sibeliuksen ystävyydestä.Axel. Uppslagsverket Finland.
Lähteet
Kirjallisuutta Carpelan, Axel – Sibelius Jean (2010): Högtärade maestro! Högtärade herr baron! Korrespondensen mellan Axel Carpelan och Jean Sibelius 1900–1919. (Utgivare Fabian Dahlström.) Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 737. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland. Carpelan, Bo (1987): Axel: Romaani. Suomentanut Kyllikki Villa. Otava, Helsinki. Tawaststjerna, Erik (1989): Jean Sibelius 2. Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta tekijän kanssa yhteistyössä suomentanut Tuomas Anhava. Otava, Helsinki.
Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1858 syntyneet Luokka:Vuonna 1919 kuolleet