Gaon alue () on hallintoalue Malin itäosassa. Sen hallinnollinen keskus on Gao. Alueen pinta-ala on 170 566 neliökilometriäAnnuaire, s. 1.. Asukkaita on 542 300 henkeä (vuonna 2009, väestönlaskenta)RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 14..

Maantiede ja ilmasto Gaon alue muodostaa 13,7 % Malin pinta-alasta. Se rajoittuu lännessä Timbuktun ja pohjoisessa Kidalin alueisiin, idässä ja etelässä Nigeriin ja lounaassa Burkina Fasoon.

Alue on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, jonka läpi virtaa Nigerjoki. Joen oikeanpuoleista tasankoa kutsutaan Gourmaksi ja vasemmanpuoleista Haoussaksi.Synthèse, s. 6. Muita vesistöjä ovat väliaikaiset tai pysyvät tulvajärvet. Maaperä on savi- ja hiekkamaata tai hiekkaista kivikkoa. Kasvillisuus on etupäässä ruohoniittyä tai aroa. Tilemsin laaksossa on fosfaattiesiintymä.Annuaire, s. 1–3.

Seutu kuuluu Saharan ja Sahelin ilmastovyöhykkeisiin. Nigerjoen laaksossa on oma mikroilmastonsa. Vuodenaikoja on kolme. Kuiva ja viileä kausi kestää marraskuusta helmikuuhun, kuiva ja kuuma kausi maaliskuusta kesäkuuhun ja sadekausi heinäkuusta lokakuuhun. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 400 millimetrin välillä.

Hallinnollinen jako ja asutus Alueeseen kuuluu kolme piiriä: Ansongo, Bourem ja Gao. Ménakan piiri kuului aiemmin myös Gaon alueeseen, mutta siitä muodostettiin oma Ménakan alue vuonna 2012.. Maalaiskuntia on yhteensä 22 ja kaupunkikuntia kaksi:RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 30. Gao ja Bourem. Kyliä, kaupunginosia ja nomadiryhmiä on 451.

Alueella asuu 3,7 % Malin väestöstä. Asukastiheys on Kidalin ja Timbuktun alueiden jälkeen maan kolmanneksi pienin, 2,7 henkeä neliökilometrillä.RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 52. Kaupunkiväestön osuus on Bamakon ja Kidalin alueen jälkeen kolmanneksi suurin, 21,0 %RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 54.. Nomadit muodostavat 9,2 % alueen kotitalouksistaRGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 48..

Asukkaista suurin osa on songhaita ja armoja sekä tuaregeja. Lisäksi on fulbeja, idaksahakeja Ménakan ja Ansongon piireissä, kunta-ryhmän arabeja ja maureja Bouremin piirin pohjoisosassa, bozoja Nigerjoen varrella Bambasta Ansongoon sekä djermoja ja hausoja Ménakan piirissä.Plan, s. 12–13. Puhutuimmat kielet ovat songhai (54,9 %), tamašek (26,7 %), arabia (5,1 %), mauri (3,9 %), bambara (2,8 %), fulani (2,1 %) ja bozo (1,4 %). Vallitseva uskonto on islam. Lisäksi on animisteja ja kristittyjä.Plan, s. 13.

Historia thumb|Askian hauta Gaossa. Gao oli keskiajalla Songhain valtakunnan pääkaupunki ja tärkeä kaupan ja sivistyksen keskusAnnuaire, s. 4.. Marokko valloitti sen vuonna 1591,Historical Dictionary of Mali, s. 132. minkä jälkeen kaupunkia hallitsivat marokkolaisten ja songhaiden jälkeläiset armat. Tuaregit valtasivat Gaon vuonna 1770 ja ranskalaiset vuonna 1898Historical Dictionary of Mali, s. 133..

Malin itsenäistyttyä Gaon alue käsitti maan koko pohjoisosan. Timbuktun alue erotettiin siitä vuonna 1977 ja entinen Kidalin piiri vuonna 1991. Alue kärsi suuresti vuosien 1972 ja 1984–1985 kuivuudesta. Tuaregit kapinoivat vuosina 1962–1964, 1990–1992 ja vuonna 2012. Gaon alueen itäosasta päätettiin vuonna 2012 erottaa Ménakan alue. Suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2016.

Liikenne ja elinkeinot Gaosta on maantieyhteydet Moptin ja Ségoun kautta Bamakoon, Ansongon kautta Ménakaan ja Nigeriin, Bouremin kautta Timbuktuun ja Kidaliin sekä pohjoisessa edelleen Tessalitin kautta Algeriaan. Nigerjoella on vesiliikennettä. Kaupungissa on myös kansainvälinen lentokenttä.

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat riisi, durra, hirssi, juurekset ja vihannekset. Bouremin piirissä kasvatetaan tupakkaa. Kotieläimiä ovat vuohet, lampaat, naudat, aasit, kamelit, siipikarja ja vähäisessä määrin hevoset. Kalaa viedään kaupunkeihin ja naapurimaihin tuoreena, kuivattuna ja savustettuna. Lisäksi harjoitetaan keräilyä, kaupankäyntiä ja käsityöammatteja.Synthèse, s. 7–9.

Koulutus ja terveys thumb|Gaon lapsia. Esi-, ala- ja yläkoulujen, lukutaitokeskusten ja koulutus- ja kehittämiskeskusten (CED) lisäksi alueella toimi vuonna 2005–2006 viisi lyseota (Gaossa ja Ansongossa) ja viisi ammattikoulua (Gaossa ja Bouremissa)Plan, s. 33–37.

Vuonna 2009 koulua kävi 54,5 % alueen alakouluikäisistä, mikä on alle Malin keskiarvon (68,4 %), mutta huomattavasti enemmän kuin Kidalin, Timbuktun ja Moptin alueilla. Koulua käyvien osuus tytöistä ja pojista on lähes sama.RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 68. Lukutaitoisten osuus yli 15-vuotiaista on 21,9 %, mikä on alle keskiarvon (27,7 %), mutta enemmän kuin Moptin, Timbuktun ja Kayesin alueillaRGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 72..

Julkiset terveyspalvelut käsittivät vuonna 2006 aluesairaalan, neljä piirinpoliklinikkaa ja 42 toimivaa kunnallista terveyskeskustaPlan, s. 40–41.. Alueen imeväis- ja lapsikuolleisuus (123,7 ‰) on pienempi kuin maassa keskimäärin (154,0 ‰), mutta yleinen kuolleisuus (13,4 ‰) on keskimääräistä (12,5 ‰) hieman korkeampi. Vesihuolto kattaa vain noin puolet tarpeesta,Synthèse, s. 11. ja 20,7 % talouksista joutuu käyttämään juomavetenään pintavettä (koko maassa 3,5 %).

Matkailu Gao on yksi Malin tärkeimmistä matkailukohteista. Alueen matkailupalvelut ovat kuitenkin vielä vähäisiäSynthèse, s. 9..

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Gaon alueen sivusto Gaon alueen matkailusivusto ,

*