Kolme sormusta ovat kuvitteelliset esineet, jotka esiintyvät J. R. R. Tolkienin fantasiakirjoissa. Ne valmistuivat toisella ajalla ja ovat Valtasormuksen jälkeen voimakkaimmat mahtisormukset.
Kolme sormusta takoi Celebrimbor, joka oli oppinut taidon Annatarilta, joka paljastui myöhemmin Sauroniksi. Mahtisormuksiin Sauron ei ollut koskenut, mutta koska hän oli opettanut niiden takomisen Celebrimborille, ne olivat yhteydessä Valtasormukseen. Haltiat kuitenkin huomasivat asian eivätkä käyttäneet sormuksia ennen kolmannen ajan alkua.
Sormukset olivat näkymättömiä paitsi sille, joka oli nähnyt Silmän. Frodo Reppuli näki Nenyan Galadrielin sormessa, kun hän oli nähnyt Silmän Galadrielin peilin kautta. Valtasormuksen tuhouduttua sormukset näkyivät kantajiensa sormessa, ja niiden voima oli mennyt.
Koska Keski-Maa ei ollut haltioiden luontainen koti, haltiat uhkasivat haipua pois, jos he eivät seilaisi meren yli Valinoriin. Näiden kolmen sormuksen takominen esti niin tapahtumasta ja Lothlórien pysyi loistokkaana vain, koska Nenyalla oli yhä voimansa. Näiden sormusten voima katoaisi Valtasormuksen tuhoutumisen myötä. Elrondin ja Galadrielin mielestä tämä olisi kuitenkin parempi, kuin että kaikki sortuisi pimeyteen.
Narya Narya oli punaisella kivellä, rubiinilla, koristeltu sormus. Celebrimbor antoi tämän sormuksen alun perin Gil-galadille Vilyan ohella. Gil-galad antoi kuitenkin tämän sormuksen luutnantilleen, Círdanille. Tarun sormusten herrasta mukaan tämä sormus annettiinkin Círdanille jo heti takomisen jälkeen.
Narya-sormus antoi kantajalleen rohkeutta sekä uskoa tehtäväänsä ja sen tekemiseen. Gondorin puolustuksessa Gandalf valoi Naryan avulla puolustajiin rohkeutta ja karkotti Nazgûlien lietsomaa pelkoa.
Kolmannella ajalla Círdan antoi Naryan Gandalfille, koska hän aavisti tämän tarvitsevan sitä. Saruman kadehti sitä, että Gandalf voi kantaa sormusta, mikä ajoi häntä yhä enemmän erilleen sekä Gandalfista että Valkoisesta neuvostosta.
Naryaa on kutsuttu myös nimillä Punainen Sormus, Tulen Sormus ja Kolmas Sormus.
Nenya Nenya oli mithrilistä taottu ja valkoisella kivellä koristeltu sormus. Sen omisti Galadriel, Lothlórienin Valtiatar. Sormuksen omistajuus toi kuitenkin hänelle surua, sillä se sai hänet kaipaamaan merta ja halua palata Kuolemattomille Maille.
Sormus auttoi torjumaan Dol Guldurista Lothlórieniin hyökänneet joukot, sillä vain Sauron olisi voinut uhmata sitä. Haltioiden lyötyä joukot Galadriel puhdisti Dol Guldurin sormuksen avulla. Sauronin kukistuttua Nenya menetti voimansa ja Galadriel vei sen mukanaan meren yli. Nenyan voimien menetys sai myös kaikki Lothlórienin mallorn-puut kuihtumaan neljännellä ajalla. Ainoastaan puu, jonka Samvais Gamgi istutti Kontuun, säilyi kuihtumattomana.
Nenyaa on kutsuttu myös nimillä Valkoinen Sormus, Veden Sormus ja Timanttisormus.
Vilya Vilya oli kultainen sinisellä kivellä, safiirilla, koristeltu sormus. Tämä sormus annettiin aluksi Naryan ohella Gil-galadille. Gil-galad kantoi sitä vielä Viimeisen liiton taisteluissa Sauronia vastaan, kunnes hän kaatui Tuomiovuorella vuonna 3441. Hän antoi sormuksen Elrondille juuri ennen kuolemaansa. Taistelun jälkeen Elrond vei sormuksen Rivendelliin ja kolmannen ajan lopussa meren yli, kun se Sauronin kukistuttua menetti voimansa.
Vilyaa on kutsuttu myös nimillä Sininen Sormus, Ilman Sormus ja Safiirisormus.
Lähteet
Luokka:Keski-Maan esineet