Hormajärvi on Uudellamaalla Lohjalla Lohjan keskustaajaman lähellä ja Lohjanjärven pohjoispuolella sijaitseva järvi.
Maantietoa Hormajärvi on 3,9 kilometriä pitkä, 2,9 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 500 hehtaaria eli 5,0 neliökilometriä. Järvi sijaitsee Ensimmäisen- ja Toisen Salpausselän välissä. Se on muodostunut kallioiseen mäkimaastoon jääneeseen laajaan painanteeseen, jonka rannat ovat paikoin jyrkät. Korkeita mäkiä ovat esimerkiksi länsirannikon Pelimäki, jonka rinteet kohoavat 40 metriä vedenpinnan yläpuolelle, Kotniemen mäet, jotka kohoavat lähes 50 metrin korkeuteen, ja Hiidensaari, jonka huippu yltää 38 metrin korkeuteen pinnasta. Pelimäki erottuu selvästi järvenselältä . Alavaa rannikkoa löytyy lähinnä itärannikon Karnaisista ja etelärannikon Paloniemestä. Järven rantaviiva on erittäin polveileva. Järvenselät rikkoontuvat pitkien ja toistensa lähellä sijaitsevien niemien takia. Järviallas jakaantuu kynnysmatalikon takia kahteen syvempään osaan . Itäosassa sijaitseva Hiidensaari sulkee etelärannikolta pohjoiseen työntyvän Kotniemen kanssa taakseen eristäytyneen järvenosan, jota kutsutaan Hiidenlahdeksi. Sen yhdistää muuhun järveen Hiidensaaren eteläpuolella 50 metriä leveä Saarensalmi ja saaren pohjoispuolella alle metrin syvyinen salmi Vanhankylänlahti. Kotniemen pohjoispuolella työntyy etelään niemi Sarvi, jonka länsipuolelle jää Mustalahti ja taas sen länsipuolelle kapeasuinen Lampilahti. Se työntyy pitkälle Jantoniemen tyveen jättäen sille vain kapean kannaksen. Jantoniemen itäpuolella sijaitsevat pienet lahdelmat Vähäpellonlahti, Kurikkalahti ja Haavaistenlahti. Järven länsirannikolla on pohjoisessa Talvianlahti, sitten on Mustalahti ja Pirklahti, ja lounaassa Maalahti, josta järven laskujoki Hormajoki saa alkunsa. Lounaiskulmassa sijaitsee leveä Humppilanniemi, jonka kannas on vain 80 metrin levyinen. Niemen itäpuolella sijaitsee länteen kaartuva Humppilanlahti, jonka itäranta kuuluu Kotniemelle.
Järvessä on kartan mukaan kahdeksan saarta. Useimmat saaret ovat pieniä luotoja ja saaria. Suurin saari Hiidensaari sijaitsee järven itäosassa ja se on 1,2 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Sen eteläpuolella sijaitsevat Rouvasaari ja Mustasaari (Rouvaholma ja Mustaholma ). Järven luoteisosassa sijaitsee Teurinkari (Töyränkari ). Vain Hiidensaaressa on vapaa-ajan asuntoja, joita on yksitoista.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven pohjassa on syvyysvaihteluita. Järven länsiosassa on laaja tli 15-metrinen syvänne, joka yltää lähes 20 metrin syvyyteen. Kotniemen ja Jantoniemen välissä on kaksi yli 10-metristä syvännettä, jollainen on myös Hiidenlahden eteläosassa. Sen sijaan Hiidenlahden pohjoisosa, Lahdenlahti ja Humppilanlahti ovat matalat. Järven tilavuudeksi on määritetty 36,54 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 7,3 metriä (tai 7,8 metriä ). Järven syvyys on 19,9 metriä ja tämä kohta sijaitsee länsirannikolla 250 metriä Mustalahden pohjukasta . Syvimmän kohdan syvyydeksi ilmoitetaan myös 22 metriä .
Järven rantaviivan pituus on 30,2 kilometriä . Rannat ovat pääosin metsämaata, jonka yhteäisyyttä rikkovat lyhyet peltomaarannat. Peltomaita esiintyy eteenkin kylissä, joita ovat Paloniemi, Routio, Karnainen ja Jantoniemi. Rantaviivasta noin 10 kilometriä on asunatonta seutua. Kiinteästi ympäri vuoden on asuttuna 95 tilaa ja vapaa-ajan asuntoja on 281 (vuoden 2021 tieto ). Suurelle osalle niistä tulee tiet järven ympärillä kulkevilta teiltä. Järveä ei kierrä kokonaan tietä, mutta Jantoniemestä voi ajaa Roution ja Paloniemen kautta Talpelaan. Mainittu kierros alkaa yhdystiellä 11151, jatkuu Ylä-Routiossa yhdystiellä 1075, vaihtuu Routiossa Karstuntieksi, joka sivuaa Humppulanlahtea etelässä, vaihtuu Outamonjärven itäpuolella yhdystieksi 11123, joka vaihtuu lopuksi Talpelan kylätieksi. Valtatien 1 ohittaa järven 270 metrin päässä Saivaranlahdesta. Järven Humppilanlahden etelärannassa sijaitsee Kanneljärven Opisto. Järvellä liikkumisessa on voimassa kattonopeus 10 kilometriä tunnissa . Hormanjärvellä on yksi yleinen uimaranta ja kaksi venevalkamaa .
Hydrologiaa Laskujoen keskivirtaama on 0,15 kuutiometriä sekunnissa, joten veden laskennallinen viipymä järvessä on eli yhdeksän vuotta.
Luontoarvoja Vedenlaatu Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Hormajärven tilaa. Järven tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli hyvä, biologinen tila, joka oli tyydyttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Järven tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka oli tyydyttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä (μg/l), mitkä ovat erinomaisia tuloksia. Vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vuonna 2022 pääsyvänteestä ja Hiidenlahden syvänteestä otetuissa vesinäytteissä olivat Hiidenlahden näytteet ravinteikkaampia. Pääaltaassa oli kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä 10 μg/l ja alusvedessä 79 μg/l vedessä, kun Hiidenlahdella mittausarvot olivat vastaavasti 16 μg/l ja 130 μg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat pääaltaassa vastaavasti 260 μg/l ja 510 μg/l ja Hiidenlahdella 290 μg/l ja 460 μg/l. Klorofylli-pitoisuudet, jotka mittaavat yhteyttävien levien määrää, olivat pääaltaassa 1,8 μg/l ja Hiidenlahdella 4,0 μg/l. Sisäistä kuormitusta on yritetty ehkäistä hapettamalla alusvettä.
Kalasto Vuonna 2020 suoritetun koekalastuksen tulosten mukaan järvessä esiintyy vähintään 11 kalalajia: ahven, hauki, kiiski, lahna, muikku, pasuri, salakka, siika, sorva, suutari ja särki. Näistä ahvenia oli biomassana 47 % ja yksilöinä 64 % kokonaissaaliista. Saaliskyselyn mukaan lähes puolet kalastuksessa saadusta saaliista oli särkeä, jota saatiin yleisesti käytetyllä katiska- tai verkkopyynnillä.
Hormajärven valuma-alue (23.025) Hormajärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Lohjanjärven alueella (23.02), jonka Hormajärven valuma-alueeseen (23.025) järvi kuuluu. Järven valuma-alue on kokonaan Lohjanjärven alueen ympäröimä. Hormajärven valuma-alueen pinta-ala on 16,6 neliökilometriä, josta 47 % on metsämaata ja 30 % vesistöjä ja 7 % peltomaata . Valuma-alueella sijaitsee Hormajärven (500 ha) lisäksi Ahvenlammesta (3 ha), jonka laskuoja tulee Hormajärven Saivaranlahteen. Muut valuma-alueen pienet lammet eivät ole edes hehtaarin kokoisia. Valuma-alueen laskujoki Hormajoki alkaa Hormajärven lounaispäästä Maalahdesta. Se laskee Lohjanjärveen Outamonlahdella eli Outamonjärvellä. Hormajärven vedenpinnan korkeus on 32,5 metriä mpy (N2000), joten kun Hormajoki on noin 400 metriä pitkä ja sen pudotus on yleensä noin 0,7 metriä , tulee laskujoen kaltevuudeksi 1,8 metriä kilometrille.
Lähteet
Aiheesta muualla
Hormajärvi-yhdistys ry:n sivusto ja tietoa Hormajärvestä
Luokka:Lohjan järvet Luokka:Hormajärven valuma-alue