Sydneyn oopperatalo on vuonna 1973 valmistunut rakennus Sydneyssä Australiassa. Siinä toimivat Australian ooppera, Australian kamariorkesteri, Sydneyn teatteri, Sydneyn sinfoniaorkesteri ja Australian baletti.

Rakennus sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla Bennelong Pointissa Sydneyn satamassa lähellä Sydney Harbour Bridgeä. Sydneyn oopperatalo on yksi 1900-luvun omaperäisimmistä ja kuuluisimmista rakennuksista. Se valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007 merkittävänä 1900-luvun monumenttina, joka edustaa luovuutta sekä arkkitehtoniselta että rakennussuunnittelun kannalta.

Historia Suunnittelukilpailu Sydneyn väkiluku kasvoi 1900-luvun alkupuolelta 500 000 asukkaasta noin 1,5 miljoonaan, mutta kaupungin kulttuuritarjonnan katsottiin jääneen jälkeen sen kasvusta. Vuonna 1947 brittiläinen Eugene Aynsley Goossens nimettiin Sydneyn sinfoniaorkesterin vakituiseksi kapellimestariksi. Hän alkoi muutaman vuoden kuluttua esittää ajatusta kansainvälisen konserttitason rakentamisesta.

Vuonna 1954 Eugene Goossens ja Uuden Etelä-Walesin pääministeri Joseph Cahill päättivät, että Sydney tarvitsi suuren ja modernin esittävän taiteen keskuksen. Päätös herätti 1950-luvun Australiassa merkittävänä ja tulevaisuuteen suuntautuvana hankkeena. Vuonna 1955 Cahill käynnisti kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun uuden oopperatalon suunnittelemiseksi Bennelong Pointille. Kilpailuehdotuksen tuli sisältää kaksi salia, suurempi konsertti- ja musiikki- sekä tanssiesityksiä varten ja pienempi teatteri- ja muita musiikkiesityksiä varten.

Kilpailussa oli mukana 233 suunnitelmaa noin 30 eri maasta. Tammikuussa 1957 voittajaksi valittiin tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon (1918–2008). Yleisen käsityksen mukaan myöhässä nelihenkisen tuomariston kokoukseen saapunut Eero Saarinen pelasti Utzonin kilpailutyön hylättyjen joukosta ja sai muutkin tuomarit hyväksymään sen voittajaksi. Osavaltion parlamentti myönsi projektille 3,5 miljoonan Australian punnan eli 7 miljoonan Australian dollarin rahoituksen. Rakennuksen oli tarkoitus valmistua tammikuussa 1963.

Rakentaminen ja avajaiset pienois|Oopperatalo rakennusvaiheessa.

Rakennustyöt alkoivat vuonna 1959, mutta hankkeen toteuttaminen kohtasi useita vaikeuksia, jotka johtuivat erityisesti suunnitelman teknisestä haastavuudesta. Sen rakensi insinööriyritys Ove Arup and Partners, ja urakoitsija oli australialainen M R Hornibrook. Rakennusprojektin kulujen voimakas kasvu aiheutti vuonna 1966 sen, että osavaltion hallitus lopetti projektin rahoittamisen. Sen seurauksena Utzon jätti projektin, ja hallitus nimitti siihen uudet arkkitehdit. He tekivät suuria muutoksia rakennuksen sisätilojen suunnitelmiin. Työn valmistumista valvoi arkkitehtiyritys Hall, Todd and Littlemore. Rakennus valmistui vasta 1973, ja rakennuskustannukset olivat lopulta 102 miljoonaa Australian dollaria. Rakennusvaihe työllisti 10 000 ihmistä.

Rakennuksen avasi virallisesti Australian kuningatar Elisabet II 20. lokakuuta 1973. Televisioitu avajaisseremonia sisälsi muun muassa ilotulituksen ja Ludwig van Beethovenin 9. sinfonian esityksen. Utzonia ei ollut kutsuttu, eikä hänen nimeään mainittu tapahtumassa. Oopperatalon ensiesitys oli Sergei Prokofjevin Sota ja rauha.

Myöhemmät rakennustyöt Rakennuksen tulotietä ja etupihaa paranneltiin vuosina 1986–1988. Utzon palkattiin vuonna 1999 kehittämään rakennukselle suunnitteluperiaatteet, joita noudatettaisiin kaikissa myöhemmissä rakennustöissä rakennuksen arkkitehtonisen eheyden turvaamiseksi. Utzonin ensimmäinen toimenpide oli uudistaa vastaanottosali, joka nimettiin vuonna 2004 Utzon Roomiksi.

Vuonna 2006 valmistui Utzonin johtama ulkotilojen muutostyö. Sen yhteydessä rakennuksen länsipuolelle lisättiin lasi-ikkunat, joiden läpi teatterin aulasta pystyi näkemään Sydneyn satamaan. Sisätilojen kunnostuksen yhteydessä rakennukseen sijoitettiin ensimmäinen hissi ja liukuportaat. Utzon uusi myös vanhentunutta ja riittämättömäksi käynyttä oopperasalia.

Kuvaus Sydneyn oopperatalo on mitoiltaan 185 × 120 metriä. Siinä on noin tuhat huonetilaa. Huonetiloihin sisältyy viisi teatterisalia, viisi harjoitustilaa, kaksi pääeteistä, neljä ravintolaa, kuusi baaria sekä useita matkamuistomyymälöitä.

Esityskäytössä olevat salit istumapaikkoineen:Sydney Opera House Venues (alasivuineen), Sydney Opera House, viitattu 10.3.2017 konserttisali, 2 679 istumapaikkaa, muun muassa Sydneyn sinfoniaorkesterin esityssali, järjestetään myös populaarimusiikkikonsertteja Joan Sutherland Theatre, 1 507 istumapaikkaa, Australian oopperan ja Australian baletin esityssali draamanäyttämö, 544 istumapaikkaa näytelmätalo, 398 istumapaikkaa studionäyttämö, 280 pysyvää istumapaikkaa

Konserttisalissa sijaitsevat oopperatalon suuret urut, jotka ovat maailman suurimmat mekaaniset urut. Uruissa on yhteensä 10 244 pilliä.

Oopperatalon ulkokatossa on yli miljoona valkoista keraamista laattaa, jotka on valmistettu Ruotsissa. Vaikka laatat on viimeistelty itsepuhdistuviksi, niitä on ajoittain huollettava ja vaihdettava.

Käyttö Sydneyn oopperatalossa toimivat Australian ooppera, Australian kamariorkesteri, Sydneyn teatteri, Sydneyn sinfoniaorkesteri ja Australian baletti.Sydney Opera House Rakennus on yksi maailman aktiivisimmista esittävän taiteen keskuksista. Siellä järjestetään vuosittain jopa 2500 esitystä, joihin tulee noin 1,5 miljoonaa katsojaa. Vierailijoita rakennuksessa käy vuosittain neljä miljoonaa, ja opastetuille kiertokäynneille osallistuu 200 000 vierailijaa.

Kuvia

Lähteet

Aiheesta muualla

Sydneyn oopperatalon virallinen sivu

Livekuvaa Sydneyn oopperatalolta: kamera 1, kamera 2, kamera 3 Tietokoneanimaatio, joka havainnollistaa Sydneyn oopperatalon rakennetta kolmiulotteisen mallin avulla

Luokka:Sydneyn rakennukset ja rakennelmat Luokka:Oopperatalot Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Australiassa Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit