pienoiskuva|Katolilainen rukousnauha eli ruusukko Rukousnauha on useimmissa maailmanuskonnoissa rukousten lausumiskertojen laskemiseen käytetty helminauha. Krishna-liikkeessä rukousnauhaa käytetään mietiskelyn apuvälineenä. Nauhassa olevat helmet auttavat laskemaan lausuttujen mantrojen lukumäärän.
Historia Ensimmäiset tarkat kuvaukset rukousnauhoista on löydetty hindujen patsaista vuosilta 185 eaa. – 320 jaa. Rukousnauhan käytön uskotaankin alkaneen esihistoriallisessa Intiassa, jossa hindut käyttivät aluksi pikkukiviä rukousten laskemiseen ja sittemmin helminauhaa. Intiasta rukousnauhan käyttö levisi Tiibetiin, Kiinaan, Japaniin, Persiaan ja Arabiaan. Buddhalaiset ja muslimit alkoivat myös käyttää rukousnauhaa. Buddhalaisuudessa se tunnetaan nimellä mala ja islamissa nimellä subha.
Kristittyjen rukousnauhojen käytön arvellaan olevan aavikkoisien perua 200-luvulta jaa. Myös he käyttivät pikkukiviä lausuttujen rukousten laskemiseen. Idän kristittyjen keskuudessa rukousnauha tunnettiin nimellä chotki. Läntisessä kristikunnassa rukousnauhan käyttö alkoi 800-luvulla ja rukousnauhan englanninkielinen nimitys prayer bead on lähtöisin noilta ajoilta. Englannin kielen helmeä tarkoittava sana Bead perustuu anglosaksiseen sanaan bede, joka tarkoittaa rukousta. Katolilaisuudessa rukousnauhaa alettiin Ave Marian rukouksen käyttöönoton jälkeen kutsua nimellä ruusukko. Nimitys perustuu ruusuun, jota pidetään Neitsyt Marian ja täydellisyyden kukkana.
Kristinuskossa Läntinen kristikunta Katolinen kirkko
Yleisin katolilaisuudessa käytetty rukousnauha on ruusukko, mutta myös muita rukousnauhatyyppejä on olemassa.
Yksi näistä on paternoster-rukousnauha, jossa on yleensä risti ja 50 tai 150 helmeä, jotka on jaettu kymmenikköihin. Keskiajalla psalmien lukeminen oli tärkeä osa hetkipalvelusta. Lukutaidottomat munkit ja maallikot saattoivat korvata psalmien lukemisen rukoilemalla toistuvasti Isä meidän-rukousta (Pater noster). Koska psalmeja on 150, myös Isä meidän-rukousta toistettiin 150 kertaa, jolloin pitempi rukousnauha käytiin läpi kerran, ja lyhyempi kolme kertaa.
Pieniä yhden dekadin eli kymmenikön rukousnauhoja, joissa on risti, kymmenen pientä helmeä ja yksi isompi helmi, on käytetty ruusukon korvikkeena esim. matkoilla ollessa. Niitä käytettiin myös Irlannissa kun katolilaisiin kohdistunut sorto oli 1700-luvulla ankarimmillaan. Lyhyt rukousnauha oli helppo piilottaa vaatteisiin, ja sen käyttö oli vähemmän huomiota herättävää.
Anglikaaninen kirkko pienoiskuva|Anglikaaninen rukousnauha Korkeakirkolliset ja ns. anglokatoliset anglikaanit käyttävät usein rukousnauhaa, joko katolilaista ruusukkonauhaa, tai erillistä anglikaanista rukousnauhaa, joka kehitettiin 1980-luvulla Yhdysvalloissa episkopaalisen kirkon parissa.
Anglikaanisessa rukousnauhassa on risti ja 33 helmeä: 28 pientä ja viisi isompaa. Uutuudesta johtuen anglikaanisen rukousnauhan käytölle ei ole vakiintunutta muotoa, mutta Isä meidän -rukous ja Jeesuksen rukous ovat yleisiä.
Luterilainen kirkko pienoiskuva|Luterilaiset rukoushelmet, Frälsarkrans Luterilaisuudessa rukousnauhan käyttö on ollut vähäistä, mutta se on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Jotkut käyttävät katolilaista ruusukkoa, joko omavalintaisten rukousten laskemiseen, tai ruusukon rukoiluun käyttäen Ave Maria -rukouksen vanhempaa, raamatullista muotoa. Toiset ovat ottaneet käyttöön anglikaanisen rukousnauhan.
Lisäksi on olemassa erityiset luterilaiset rukoushelmet (ruots. Frälsarkransen, "Kristuksen seppele"). Ne kehitti Linnköpingin emerituspiispa Martin Lönnebo vuonna 1995. Tässä helminauhassa on kahdeksantoista helmeä, jotka ovat eri värisiä ja muotoisia, ja joilla on jokaisella oma merkityksensä.
Itäinen kristikunta Itäisten kirkkojen (ortodoksinen kirkko, orientaaliortodoksiset kirkot, koptilainen kirkko ym.) parissa rukousnauha on tärkeä osa munkkien ja nunnien hurskautta.
Se on yleensä valmistettu tekemällä solmuja nyöriin, joka on useimmiten villaa. Historiallisesti rukousnauhassa on sata solmua, mutta nykyään käytetään myös 50 ja 33 solmun nauhoja. Rukousnauhan päässä on yleensä punottu risti ja tietyin välein toistuu helmiä solmujen välillä. Tavallinen satasolmuinen rukousnauha jaetaan yleensä 25 solmun eriin, jotka erotellaan suuremmilla solmuilla. pienoiskuva|Ortodoksinen rukousnauha
Muut uskonnot Hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa käytetyissä rukousnauhoissa (mala) on yleensä 108 helmeä, tai saman luvun murto-osa, yleensä 27 tai 54 helmeä. Helmet ovat useimmiten puuta, tiettyjen kasvien ja puiden siemeniä, puolijalokiviä tai (etenkin buddhalaisuudessa) luuta.
pienoiskuva|Islamilainen rukousnauha Islamissa suurin osa suuntauksista pitää rukousnauhan (subha, mesbih, tespih ym.) käyttöä hyväksyttävänä. Siinä on yleensä 100, 99 tai 33 helmeä, joita käytetään toistettujen rukousten tai Jumalan nimien laskemiseen.
Katso myös Pyhän Mikaelin ruusukko
Lähteet
Aiheesta muualla
*