Tämä on luettelo historiallisen Makedonian kuninkaista.

Makedoniaa hallitsivat aluksi Argeadien hallitsijasukuun kuuluneet kuninkaat. Kuninkaat väittivät sukunsa olevan lähtöisin myyttisestä Herakleesta Argoksen Temenidien hallitsijasuvun kautta. Kuningas Aleksanteri I sai osallistua Olympian kisoihin, koska hänet laskettiin kreikkalaiseksi.Heckel s. 12

Vaikka kuninkaaksi valittiinkin aina hallitsijasuvun jäsen, kuninkaalla ei ollut paljon valtaa, vaan hänen valtansa perustui makedonialaisten aristokraattien tukeen. Kuninkaan valta kasvoi aristokraattien kustannuksella Filippos II:n aikana, ja Aleksanteri Suuren aikana se kasvoi entisestään.

Makedonian kuninkailla oli yleensä useita vaimoja, ehkä siksi että tarjolla olisi aina ollut kruununperillisiä. Kuninkaan kuollessa hänen vanhimmalla aikuisella pojallaan oli yleensä etuoikeus kruunuun. Kuningas valittiin kuitenkin kansankokouksessa, johon osallistuivat asepalvelukseen kykenevät miespuoliset makedonialaiset. Kokous valitsi kuninkaan argeadien suvun keskuudesta. Jos kuninkaalla ei ollut täysi-ikäisiä poikia, valittiin kruununperilliselle yleensä holhooja (), joka myös toimi sijaishallitsijana kuninkaan sijasta. Sijaishallitsija oli yleensä kuninkaan sukulainen.A History of Macedonia s. 99

Argeadien hallitsijasuku

Sijaishallitsijat ja valtionhoitajat

Kuningas Hallitusaika Lyhyt kuvaus Karanos Makedonian myyttinen ensimmäinen kuningas, joka luultavasti keksittiin 300-luvun eaa. alussa. Aikaisemmin kirjoittanut Herodotos ei mainitse Karanosta.Borza s. 179 Karanoksen kerrottiin olleen Argoksen Temenidien hallitsijasuvun jäsen. Temenidien myyttinen esi-isä oli Herakles.Hammond s. 5–6 Perdikkas I Nykyhistorioitsijoiden mielestä Amyntas I:stä edeltäneiden kuninkaiden hallituskausia ei voida määritellä. (Borza s. 98) Eusebiuksen Chronicorumin mukaan Perdikkas hallitsi 48 vuotta, Argaios hallitsi 38 vuotta, Filippos I hallitsi 33 vuotta, Aeropos hallitsi 20 vuotta ja Alketas hallitsi 18 vuotta. Eusebius lisää Karanoksen ja Perdikkas I:n väliin vielä kaksi kuningasta: Koinoksen, joka hallitsi 28 vuotta, ja Tyrimiaan, joka hallitsi 43 vuotta. Koinos ja Tyrimmas esiintyvät myös Satyroksen kuningasluettelossa. Junianus Justinus ei mainitse Koinosta ja Tyrimmasta vaan hyppää suoraan Karanoksesta Perdikkas I:een. Herodotoksen mukaan Makedonian myyttinen ensimmäinen kuningas.Borza s. 98Herodotos 8.137 Argaios I Herodotoksen mukaan Makedonian toinen kuningas. Perdikkas I:n poika.Herodotos 8.139 Filippos I Herodotoksen mukaan Makedonian kolmas kuningas. Argaios I:n poika. Aeropos Herodotoksen mukaan Makedonian neljäs kuningas. Filippos I:n poika. Alketas Herodotoksen mukaan Makedonian viides kuningas. Aeropoksen poika. Amyntas I ?–498 eaa.Heckel s. 1 Amyntas on ensimmäinen kuningas, josta on historiallisesti varmaa tietoa. Amyntas joutui tunnustamaan Persian valtakunnan ylivallan, vaikka Makedonia pysyikin itsenäisenä.Briant s. 145 Aleksanteri I 498– noin 454 eaa.Borza s. 134 Aleksanteri I:n aikana Makedonia oli Persian vasalli. Aleksanteri toimi persialaisten lähettiläänä Ateenassa, mutta ei saanut ateenalaisia antautumaan Persialle. Aleksanteri taisteli persialaisten puolella Plataiain taistelussa.Borza s. 113–114 Hän osallistui myös olympialaisiin todistettuaan, että oli kreikkalainen, argeadien sukupuun avulla. Perdikkas II 454–413 eaa. Perdikkas II oli Aleksanteri I:n poika. Hän hallitsi Makedoniaan Peloponnesolaissodan aikana. Hän tuki sodan aikana tilanteen mukaan joko Ateenaa tai sen vastustajaa Spartaa. Arkhelaos 413–399 eaa.Borza s. 162 Arkelaos oli Perdikkas II:n poika.Borza s. 2Arkhelaoksen aikana Makedonia vahvistui entisestään. Arkhelaos siirsi myös pääkaupungin Aigaista Pellaan ja uudisti armeijaa ja hallintoa.CAH V s. 719 Orestes 399–398/7 eaa. Orestes oli Arkhelaoksen poika. Aeropos II 398/7–395/4 eaa.Borza s. 178 Aeropos oli Perdikkas II:n poika. Amyntas II 395–394 eaa. Amyntas II oli Aleksanteri I:n pojanpoika. Hänen isänsä oli Aleksanterin poika Menelaos. Amyntas joutui salamurhan uhriksi. 100px Pausanias 394–393 eaa. Pausanias oli Aeropos II:n poika. Hän hallitsi vain lyhyen ajan ennen kuin kuoli, luultavasti Amyntas III:n järjestämän salamurhan uhrina. 100px Amyntas III 393 eaa./392 eaa. Amyntas oli Aleksanteri I:n pojanpojanpoika. Hänen isoisänsä oli Aleksanterin poika Amyntas. Amyntas oli juuri ja juuri saanut kaapattua vallan, kun illyrialaisten hyökkäys pakotti Amyntaan pakenemaan. Amyntas palasi valtaan thessalialaisten avustuksella.Borza s. 180–182Diodoroksen maailmanhistoriassa illyrialaisten hyökkäys ja Amyntaan pako on kerrottu kahdesti. Voi olla, että Diodoros on vahingossa kirjoittanut samasta tapahtumasta kahdesti, mutta jos kyseessä on kaksi eri tapahtumaa, niin Amyntas joutui luopumaan kruunustaan kahdesti, ensimmäisen kerran vuonna 393 eaa. ja seuraavan kerran noin vuonna 383 eaa. Borza s. 180–182 Argaios II 393–392 eaa. Argaioksen hallituskausi on erittäin epävarma ja voi olla, ettei hän koskaan hallinnut. 100px Amyntas III toinen kerta 392 eaa.–370 eaa.Borza s. 189 Aleksanteri II 370/369 eaa.–367 eaa. Aleksanteri oli Amyntas III:n vanhin poika. Hän hallitsi vuoteen 367 eaa., jolloin Ptolemaios Aloroslainen murhasi hänet.Borza s. 190–191 Ptolemaios Aloroslainen Sijaishallitsija 367–365 eaa. Oli ehkä Amyntas II:n poika. On epävarmaa, oliko Ptolemaios vain sijaishallitsijana nuoren Perdikkaan ollessa alaikäinen vai julistautuiko hän kuninkaaksi. Ptolemaios saattoi olla Aleksanteri II:n salamurhan takana. Perdikkas II antoi murhata Ptolemaioksen vuonna 365 eaa.Borza s. 194 100px Perdikkas III 365–360/359 eaa. Perdikkas II oli Amyntas III:n poika. Hän kuoli taistelussa illyrialaisia vastaan.Borza s. 197 Amyntas IV 360/359 eaa.–356 eaa.Borza s. 200 Amyntas IV oli Perdikkas III:n poika. Perdikkaan kuoltua Filippos II:n valittiin joko Amyntaan holhoojaksi tai hallitsijaksi. 100px Filippos II 360/359–336 eaa. Filippos laajensi Makedonian valtaa Balkanilla ja kukisti lopulta Kreikan kaupunkivaltiot. Ennen kuolemaansa Filippos suunnitteli sotaretkeä Persian valtakuntaa vastaan. Filippos murhattiin vuonna 336 eaa. 100px Aleksanteri Suuri 336–323 eaa. Aleksanteri valtasi Persian valtakunnan. Hän kuoli Babylonissa vuonna 323 eaa. Aleksanterin kuoleman jälkeen hänen sotapäällikkönsä jakoivat hänen valtakuntansa. Antipatros Käskynhaltija 334–323 eaa. Kreikan ja Makedonian käskynhaltija Aleksanterin sotaretkien aikana.Antiikin käsikirja, hakusana Antipatros Filippos III Arrhidaios 323–317 eaa. Aleksanteri Suuren velipuoli, jota pidettiin vähäjärkisenä. Aleksanterin kuoleman jälkeen hänet ja Aleksanteri IV valittiin kuninkaiksi ja Perdikkas valittiin hallitsijaksi.CAH V s. 26 Aleksanteri Suuren äiti Olympias antoi murhata Filippoksen vuonna 317 eaa. Aleksanteri IV 323–311/310 eaa.Aleksanterin kuolinaika on epävarma, sillä Kassandros antoi salata Aleksanterin kuoleman. Aleksanteria pidettiin kuninkaana Babylonissa vielä vuonna 306 eaa. Hammond pitää vuotta 309 eaa. todennäköisenä. A History of Macedonia s. 166–168 Aleksanteri Suuren poika, joka syntyi vasta isänsä kuoltua ja joka valittiin Filippos III:n kanssahallitsijaksi. Kassandros antoi murhata Aleksanterin, ennen kuin hänestä tuli täysi-ikäinen. Aleksanteri IV oli argeadien hallitsijasuvun viimeinen.A History of Macedonia s. 166 Perdikkas SijaishallitsijaAntiikin käsikirja, hakusana Perdikkas 323–321 eaa. Valittiin Filippos III:n sijaishallitsijaksi Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen Babylonissa. Antipatros Valtionhoitaja321–319 eaa.A History of Macedonia s. 126, 130 Valittiin koko valtakunnan valtionhoitajaksi Perdikkaan kuoleman jälkeen Triparadisoksessa. Polyperkhon Valtionhoitaja 319A History of Macedonia s. 130–317 eaa. Antipatros valitsi Polyperkhonin seuraajakseen. Antipatroksen poika Kassandros syrjäytti kuitenkin Polyperkhonin vuonna 317 eaa. 100px Kassandros ValtionhoitajaAntiikin käsikirja, hakusana Kassandros 317–306 eaa. Antipatroksen poika. Filippos III:n murhan jälkeen Kassandros sai Makedonian valtaansa, ja hänestä tuli uusi hallitsija. Kassandros meni myös naimisiin Aleksanteri Suuren sisarpuolen Thessaloniken kanssa.A History of Macedonia s. 139–145 Kassandros antoi murhata Aleksanteri IV:n ennen kuin hänestä tuli täysi-ikäinen.

Argeadien jälkeiset kuninkaat