Kupariyökkönen (Syngrapha hochenwarthi) on yleinen tunturiseutujen yökköslaji.
Koko ja ulkonäkö Etusiivet ovat tummanruskeat, aavistuksen punertavansävyiset. Sisempi ja ulompi poikkiviiru erottuvat kaksinkertaisina, keskiosastaan vaaleanruskeina ja kapealla vyöhykkeellä ulomman poikkiviirun molemmin puolin siiven sävy on selvästi vaaleampi. Poikkiviirujen välinen alue on takaosastaan hyvin tummanruskea ja siiven keskellä on valkoinen, hieman kreikkalaista gamma-kirjainta muistuttava täplä. Rengas- ja munuaistäplä erottuvat heikosti vaaleanruskeina. Takasiivet ovat kirkkaankeltaiset ja niissä on melko kapea tummanruskea reunus. Siipiväli 28–32 mm.Svenska fjärilar s. 217
Levinneisyys ja lentoaika Kupariyökkönen on levinneisyydeltään boreoalpiininen laji. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan Alpeilla, Balkanin vuoristoissa ja Kaukasuksella sekä idässä Altai ja Uralvuorten kautta Kamtsatkalle saakka. Pohjoisempana lajia tavataan Skandinavian pohjoisosissa.Norges sommerfugler Suomessa lajin levinneisyys rajoittuu pohjoisimpaan Lappiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueille, mutta satunnaisesti sitä on tavattu etelämpänä Keski-Lapissa saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Kupariyökkönen on esiintymisalueellaan yleinen mutta paikoittainen laji ja vuosittaiset vaihtelut yksilömäärissä ovat suuria. Perhonen viihtyy metsänreunojen ja tunturipaljakoiden valoisilla ja runsaskukkaisilla niityillä, etenkin koivuvyöhykkeen tuntumassa. Monista muista yökkösistä poiketen perhoset ovat aktiivisia päivällä auringonpaisteessa, jolloin ne käyvät ahkerasti kukilla. Pieni toukka talvehtii ja koteloituu seuraavana kesänä kotelokoppaan ravintokasvin lehtien väliin.
Ravintokasvi Toukan ravintokasvi on tunturikurjenherne (Astragalus alpinus).
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Kupariyökkönen (Syngrapha hochenwarthi) Suomen Perhoset: Kupariyökkönen Bestimmungshilfe des Lepiforums Moths and Butterflies of Europe and North Africa
Luokka:Metalliyökköset