Hagia Sofia (, 'Pyhä viisaus', , ) on historiallinen moskeija Turkissa, Istanbulin kaupungissa. Alun perin rakennus valmistui ortodoksiseksi kirkoksi vuonna 537. Suuren skisman jälkeen rakennus toimi muutaman vuosikymmenen ajan myös lännen katolisen kirkkokunnan kirkkona (1204–1261), ja sitten taas ortodoksikirkon käytössä (1261–1453). Moskeijana Hagia Sofia toimi alkujaan vuodet 1453–1934, ja tästä vuoteen 2020 museona, jonka jälkeen se on nykyään taas moskeija.
Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista. Rakennus on siitä merkittävä, että se on ollut merkittävä malli sekä kirkko- että moskeija-arkkitehtuurissa.
Kirkko, moskeija, museo ja taas moskeija
Vuonna 1204 neljännellä ristiretkellä ristiretkeläiset valtasivat Bysantin valtakunnan pääkaupunki Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan, jonka aikana se muutettiin katoliseksi kirkoksi. Vuonna 1261 bysanttilaiset valtasivat Konstantinopolin takaisin, jolloin se palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Lopulta se muutettiin moskeijaksi, kun osmanit valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 rakennus toimi museona. Vuonna 2015 se oli 3,4 miljoonalla kävijällään yksi Euroopan suosituimmista museoista.
Heinäkuussa 2020 presidentti Recep Tayyip Erdoğan päätti muuttaa Hagia Sofian takaisin moskeijaksi, kun Turkin korkein hallinto-oikeus vahvisti ettei muutokselle ole estettä. Ensimmäinen rukoushetki moskeijassa pidettiin 24. heinäkuuta 2020.
Rakennushistoria Kirkon rakentaminen
Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Rooman keisari Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu Apollonin temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 niin sanotun Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan kirkon paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleislainen. Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: ”Olen voittanut sinut, Salomo!”, viittauksena Salomon temppeliin. Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa. Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.
Rakennukseen tehdyt muutokset
Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.
Vuonna 1453 osmanit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.
Vuoden 2020 päätös muuttaa rakennus moskeijaksi merkitsee muun muassa keskiaikaisten kristillisten mosaiikkien peittämistä.
Kuvia
Katso myös Bysantin taide
Lähteet
Aiheesta muualla
Sofiankirkon mosaikien pelastamistyö, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 19.06.1932, nro 25, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Bysanttilaiset kirkot Luokka:Istanbulin moskeijat Luokka:Turkin museot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit