Jeesus (noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, oli ensimmäisellä vuosisadalla Rooman hallitsemassa Juudeassa elänyt juutalainen saarnaaja ja uskonnollinen johtaja. Hän on kristinuskon, maailman suurimman uskonnon, keskeinen hahmo, vaikka hän ei itse perustanut kristinuskoa. Kristilliset kirkot uskovat Jeesuksen olevan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi sekä Vanhassa testamentissa ennustettu Messias eli Kristus.McGrath 2006, s. 4–6.
Jeesuksen elämästä kertovat Uuden testamentin evankeliumit. Niiden mukaan Jeesus sai kasteen Johannes Kastajalta, minkä jälkeen hän aloitti oman julistustyönsä kiertävänä opettajana. Hän tulkitsi juutalaista lakia, keskusteli toisten juutalaisten kanssa siitä, kuinka Jumalaa tuli seurata, paransi sairaita, opetti vertauksin ja keräsi ympärilleen joukon oppilaita. Jeesus pidätettiin Jerusalemissa syytettynä jumalanpilkasta. Häntä kuulusteltiin juutalaisten johtajien edessä, kunnes hänet luovutettiin roomalaisille ja ristiinnaulittiin prefekti Pontius Pilatuksen käskystä.
Jeesuksen hahmon ympärille syntyi uskonnollinen liike, jossa uskottiin, että Jeesus oli noussut kuolleista. Uskon pohjalta kehittyi kristillisiä alkuseurakuntia, jotka alkoivat saada jäseniä myös juutalaisuuden ulkopuolelta. Antiikintutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että Jeesus oli historiallinen henkilö. Tutkimuksessa on erilaisia näkemyksiä evankeliumien historiallisesta luotettavuudesta ja siitä, kuinka tarkasti ne heijastavat historiallista Jeesusta.
Kristillinen teologia sisältää uskon, että Jeesus on kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona, sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitseellisesti Maria-nimisestä naisesta, teki ihmeitä, perusti kristillisen kirkon, kuoli sovitusuhrina ihmisten syntien tähden, nousi kuolleista ja astui Taivaaseen, mistä hän vielä palaa maan päälle ja tuomitsee elävät ja kuolleet. Jeesusta kunnioitetaan kristinuskon lisäksi muun muassa islamissa, jossa Jeesusta pidetään profeettana mutta torjutaan kolminaisuusoppi sekä ajatus siitä, että Jeesus olisi Jumalan Poika.
Jeesuksen nimestä
Jeesuksen elinaikana juutalaisilla oli tavallisesti vain yksi nimi, johon tarkennuksena saatettiin lisätä henkilön isän nimi tai kotipaikka. Tällä perusteella Jeesusta kutsutaan Uudessa testamentissa usein Jeesus Nasaretilaiseksi.esim. Markus 10:47 Nasaretissa Jeesuksen naapurit kutsuvat häntä nimityksillä ”rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli”,Markus 6:3 ”rakennusmiehen poika”,Matteus 13:55 tai ”Joosefin poika”.Luukas 4:22 Johanneksen evankeliumissa opetuslapsi Filippus kutsuu häntä nimellä ”Jeesus, Joosefin poika Nasaretista”.Johannes 1:45
Suureen osaan maailman kielistä, mukaan lukien suomeen, nimi tulee latinalaisen muodon Iesus kautta, joka puolestaan on translitteraatio kreikkalaisesta nimestä Ἰησοῦς (Iēsoûs). Kreikkalainen muoto on todennäköisesti sovitus heprean ja aramean nimestä ישוע (Yēšûa), joka on lyhyempi muoto heprealaisesta nimestä יהושע (Yəhōšūaʿ, suomeksi Joosua). Yəhōšūaʿ tarkoittaa luultavasti ”Jahve pelastaa”.
Jeesuksesta käytetään myös nimeä Kristus, joka on käännös heprean voideltua tarkoittavasta sanasta messias. Sanaa voideltu käytetään Vanhassa testamentissa alkujaan Israelin kuninkaista.Muun muassa Myöhemmin sana vakiintui tarkoittamaan nimenomaan profeettojen ennustamaa tulevaa vapauttajakuningasta. Kristus-nimestä johdettiin jo Uuden testamentin kirjoittamisen aikana Kristuksen seuraajia tarkoittava nimitys kristitty, jonka käyttö alkoi Antiokiasta. Kristityt tunnustavat Jeesuksen olevan Jumalan PoikaUskontunnustus kristinuskossa ja ilmaisevat siten uskovansa hänen jumaluuteensa. Hänen nimeensä liitetään monia lisänimiä: Herra, Pelastaja, Ihmisen Poika, Sana, Daavidin poika, Jumalan Karitsa, Kuningasten Kuningas.
Jeesus evankeliumeissa
Kristillinen käsitys Jeesuksesta perustuu Uuden testamentin neljään kanoniseen evankeliumiin.
Syntymä ja lapsuus
Evankeliumien mukaan Jeesuksen äiti oli nimeltään Maria. Vanhimmassa Markuksen evankeliumissa ei mainita Jeesuksen isää. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Jeesuksen isän nimi oli Joosef. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Joosef ei ollut kuitenkaan Jeesuksen biologinen isä, vaan Maria tuli raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ollessaan vielä neitsyt. Matteuksen ja Luukkaan mukaan Maria oli vain kihloissa Joosefin kanssa tullessaan raskaaksi. Luukkaan evankeliumin mukaan enkeli ilmoitti Marialle, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Hänen tuli antaa lapselle nimeksi Jeesus.
Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit esittävät kumpikin luettelon Jeesuksen sukujuurista. Matteuksen evankeliumin luettelossa sukujuuret esitetään 29 sukupolven taakse juutalaisten isään Abrahamiin. Matteuksen evankeliumin kirjoittaja tähtää sanomansa kristinuskoon kääntyneisiin juutalaisiin. Luukkaan evankeliumin luettelo ulottuu 41 sukupolven taakse ihmiskunnan isään Aadamin saakka. Näin Luukkaan evankeliumin kirjoittaja korosti pelastuksen yleistä luonnetta. Molemmissa luetteloissa mainitaan kuningas Daavid.Walsh 1988, s. 49.
Evankeliumien mukaan Jeesuksen vanhemmat olivat kotoisin Nasaretista ja Jeesus itse syntyi Betlehemissä.
Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että Jeesuksen synnyttyä itäisiltä seuduilta tuli Jerusalemiin tähdistäennustajia, jotka sanoivat Juudean kuningas Herodekselle nähneensä hänen tähtensä ollessaan idässä. Kun Herodes kuuli tästä, hänessä heräsi pelkoa ja epäluuloa. Kun hän sai tietää ylipapeilta ja kirjanoppineilta, että Kristuksen oli määrä syntyä Betlehemissä, hän kutsui tähdistäennustajat luokseen ja otti heiltä selville tähden ilmaantumisajan. Herodes pyysi tähdistäennustajilta, että he tulisivat ilmoittamaan hänelle lapsen olinpaikan. Tähdistäennustajat eivät palanneetkaan Herodeksen luo, koska he saivat jumalallisen varoituksen olla tekemättä niin. Tämä sai Herodeksen raivoihinsa ja hän määräsi surmattavaksi kaikkialta Betlehemistä ja sen seuduilta kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat. Jeesuksen vanhemmat olivat sillä välin vieneet hänet Egyptiin, koska Jumala oli varoittanut heitä.
Jeesuksen myöhemmästä lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan vain yksi tapaus. Luukkaan evankeliumin mukaan hän kävi vanhempineen 12-vuotiaana Jerusalemissa pääsiäisjuhlilla, mutta paluumatkalla vanhemmat huomasivat hänen kadonneen. Hänet kuitenkin löydettiin temppelistä, jonne hän oli jäänyt keskustelemaan opettajien kanssa. Nämä ihmettelivät hänen ymmärrystään.
Kaste ja kiusaukset
pienois|pysty|Piero della Francesca, Jeesuksen kaste, noin 1448. Markuksen evankeliumissa Jeesusta kutsutaan rakennusmieheksi. Evankeliumien mukaan Jeesus aloitti julkisen toimintansa noin 30-vuotiaana.
Markuksen evankeliumin alku kuvaa Jeesuksen Johannes Kastajalta saamaa kastetta. Markuksen ja Matteuksen evankeliumien mukaan Jeesus tuli Jordan-joelle, jossa Johannes oli saarnannut ja kastanut joukoittain ihmisiä. Johannes Kastaja esitetään Jeesuksen tulon edelläkävijänä. Johannes Kastaja kutsui ihmisiä parannuksen tielle ja uskoi lopun ajan olevan hyvin lähellä. Kaste merkitsi katumusta.Walsh 1988, s. 45–47. Matteuksen evankeliumin mukaan Johannes kieltäytyi aluksi Jeesuksen kastamisesta, koska katsoi olevansa siihen liian arvoton. Kasteen jälkeen taivaat avautuivat, jolloin Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa Jeesuksen päälle, ja Isä julisti Jeesuksen Pojakseen.
Matteuksen evankeliumin mukaan kasteen jälkeen Jeesus meni erämaahan ja paastosi neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa paljastamaan yliluonnolliset kykynsä osoittaakseen olevansa Jumalan Poika. Jeesus torjui jokaisen kiusauksen vastaamalla lainauksella Viidennestä Mooseksen kirjasta. Saatana lähti torjuttuna ja enkelit tekivät Jeesukselle palvelusta.
Opettajana
Aloitettuaan toimintansa Jeesus valitsi kaksitoista ensisijaista oppilasta eli opetuslasta, jotka tunnetaan apostoleina. Häntä seurasi myös paljon muita ihmisiä, jotka on myös luettu opetuslapsiksi. Heidän joukkoonsa kuului evankeliumien mukaan myös naisia, muun muassa Magdalan Maria.
pienois|Carl Heinrich Bloch, Vuorisaarna, 1890. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus keräsi parhaimmillaan tuhansia ihmisiä ympärilleen. Evankeliumien kuvauksen mukaan hän toimi pääasiassa Galilean ja Peraian alueilla, eli nykyisten Israelin ja Jordanian rajaseuduilla Jordan-joen molemmin puolin. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuksen julkisen toiminnan aikaan sijoittui kolme pääsiäisjuhlaa.Haku sanalla pääsiäinen Johanneksen evankeliumista. Tämän johdosta perinteisen näkemyksen mukaan Jeesuksen julkisen toiminnan aikana on pidetty kolmea vuotta. Muiden evankeliumien antaman kuvan mukaan Jeesuksen julkinen toiminta olisi kestänyt noin puolitoista-kaksi vuotta.
Evankeliumien Jeesus saarnasi ihmisille Taivasten valtakunnan tuloa ja parannuksen teon tarvetta.Haku sanalla parannus Uudesta testamentista. Hän opetti ehdotonta rakkautta Jumalaa, lähimmäisiä ja myös vihollisiaHaku sanalla rakasta Uudesta testamentista. kohtaan. Opetuksissaan hän korosti palvelemista, nöyryyttä, pahojen tekojen eli syntien anteeksiantamistaHaku sanalla anteek Uudesta testamentista. ja Tooran hengen noudattamista sen kirjaimen lisäksi.
Tunnetuin Jeesuksen opetuksista on niin sanottu vuorisaarna, joka on Matteuksen evankeliumissa. Se sisältää Jeesuksen tunnetuimmat opetukset sekä muun muassa Isä meidän -rukouksen. Jeesuksen opetukset olivat usein vertauskuvallisia: suuri osa niistä kuvailee, mitä taivasten valtakunta on ja mitä se ei ole.Esimerkkivertauksia:
Evankeliumeissa Jeesus tapasi usein yhteiskunnan hylkimiä ihmisiä, muun muassa samarialaisia, rikollisia ja prostituoituja, joita juutalaiset halveksivat. Kun farisealaiset, joiden kanssa Jeesus asetetaan usein vastakkain, valittivat näistä, Jeesus vastaa Matteuksen evankeliumissa: ”En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä”. Hän korosti rakkautta ja syntien anteeksiantoa. Kuuluisia tarinoita ovat muun muassa aviorikoksen tehnyt nainen, laupias samarialainen ja veronmaksukysymys. Jeesuksen opetuksiin kuuluu myös rakkauden kaksoiskäsky.
Evankeliumien Jeesus opetti, että lopun ajat maailmanlaajuisine mullistuksineen tapahtuvat ennen kuin sukupolvi, jolle hän saarnasi, katoaa. Jeesuksen julistuksessa kantava ajatus oli se, että Jumalan valtakunta oli lähellä. Aikojen loppu oli tullut, mikä ennusti suurta tuomiopäivää saatanalle ja sen pahoille enkeleille ja niille ihmisille, jotka olivat Jumalaa vastaan. Jumalan tuomion voi välttää ainoastaan tekemällä parannuksen ja kääntymällä. Jumala perustaisi valtakuntansa ja vapauttaisi köyhät ja hädänalaiset. Uskovien piti erota maailmasta ja irrottautua sen järjestyksistä. Rajaton rakkaus ja ehdoton alistuminen olisi leimaa-antava valittujen suhteelle muihin ihmisiin. Yleensä vaadittiin itsensä kieltämistä, taistelua, valvomista ja rukoilemista Jumalan valtakuntaan pääsemiseksi.Christensen & Göransson 1974, s. 13–14.
Evankeliumeissa Jeesus tekee useita ihmeitä, kuten parantamisia, riivaajien karkottamisia, veden muuttamisen viiniksi, veden päällä kävelemisen sekä henkilöiden, kuten Lasaruksen, herättämiset kuolleista.
Pidätys, oikeudenkäynti ja tuomio
pienois|El Greco, Jeesus ajaa kauppiaat pois temppelistä, noin 1600. Niin sanottujen synoptisten evankeliumien mukaan Jeesus tuli opetuslapsineen Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, ja hänen saapuessaan kaupunkiin suuri joukko ihmisiä huusi: ”Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!”, peräisin .