Vahermanjärvi on Uudellamaalla Lohjalla Varvarinkulman ja Sahankulman välissä sijaitseva järvi.
Maantietoa Vahermanjärvi on 2,1 kilometriä pitkä, 1,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 201 hehtaaria eli 2,0 neliökilometriä. Se on muodostunut lännessä kohoavan Salmennummen ylängön, idässä Sahankulman ylängön ja etelässä Varvarinkulman mäkimaaston väliin. Etelässä on kuitenkin löytynyt kahden mäen välistä laakso, josta järvi purkautuu etelään päin.
Järvessä on kartan mukaan 8 saarta. Suurimmat saaret ovat Verkkosaari, Keskisaari ja Pikkusaari. Näiden itäpuolella on matalikolla neljän saaren rypäs, joista yhden nimi on Salakkasaari. Itärannassa on vielä Jokisaari, jonka taakse laskee Antiaisesta tuleva joki.
Järvi on luodattu vuonna 1996 ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen pohja on syvyyskartan perusteella melko tasapohjainen järvi. Järven tilavuudeksi on määritetty 16,83 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 8,4 metriä. Järven syvyys on 18,9 metriä ja tämä kohta sijaitsee järvenselällä noin 350 metriä järven lounaisrannasta . Syvyyskartassa 10-metrinen syvännealue ylettyy koko järven alueella lukuun ottamatta kaakkoista saaristoa, mutta 15-metrisiä syvänteitä on kolme. Laajempi syvänne on järven länsiosassa ja sen vieressä, ja lisäksi on pienempi syvänne koillisrannan tuntumassa. Laajempia matalikkoja esiintyy vain pohjoisrannassa ja Salakkasaaren saaristossa kaakkoisrannassa.
Järven rantaviivan pituus on 9,7 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, jossa ei kiinteästi asuttuja tiloja käytännössä ole. Sen sijaan vapaa-ajan asuntoja on noin 60. Vahermanjärven tuntumassa on Vaherman kurssikeskus . Niille tulee tiet yhdystieltä 1280, ja siitä haaratuvilta Sahankulman ja Saarijärvelle johtavilta kyläteiltä.
Luontoarvoja Vedenlaatu Järven vedenlaatua on tutkittu ensimmäisen kerran vuonna 1964, ja seuraavaksi vuosina 1974 ja 1984, mutta vasta 1990-luvulta alkaen on vesinäytteitä otettu säännöllisemmin muutaman vuoden välein. Niiden perusteella se on karu ja kirkasvetinen järvi. Veden näkösyvyys on ollut keskimäärin 3,5 metriä. Veden happipitoisuus on ollut hyvä ja veden kokonaisfosforipitoisuus on vähäinen. Järveen kohdistuu vain vähän kuormitusta ja sen ekologinen tila on erinomainen.
Suojelualueita Antiaisen pohjoisrannan tulvaniittyalueelta tulevan laskuojan suisto Sahankulmalla Vahermanjärven puolella sijaitsee arvokas luontokohde . Se pohjoispuolella, mutta hieman kauempana rannasta, sijaitsee Holman luonnonsuojelualue (YSA259492, 3,8 hehtaaria), ja etelärannikolla Tytysaaressa ja sen länsipuolella ulottuu rantaan asti Myllypuron luonnonsuojelualue (YSA236138, 22,7 hehtaaria).
Vesistösuhteet Vahermanjärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Pusulanjoen alueella (23.06), jonka Tarkeelanjärven alueeseen (23.063) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 51,53 neliökilometriä . Valuma-alueen maaperä on enimmäkseen moreenipeitteinen, josta osa muodostaa kumpumoreenia . Järvi kuuluu Pusulanjoen valuma-alueen pääuomaan. Sen itärantaan tulee Antiaisen (88 ha) laskujoki ja Vahermanjoen laskujoki Myllypuro alkaa etelärannasta ja laskee Tarkeelanjärveen. Myllypuroon kuuluu myös Tytylampi (2 ha), joka sijaitsee Tytysaaren alapuolella. Vahermanjärven laskee pieniä ojia ja puroja. Niitä ovat esimerkiksi luoteisrantaan laskeva Kinnaslammen laskuoja, pohjoisrantaan laskeva Yksinäisen ja koillispäähän laskeva Kaksinaisen (1 ha) laskuojat. Vahermanjärven vedenpinnan korkeus on 110,6 metriä mpy (N2000), jolloin Myllypuroon kertyy pudotusta 26,4 metriä.
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehti, johon on merkitty ”Wähärmäjärvi”. Luonnonhistoriaa Järven luonnonhistoriaa selvitettiin vuodesta 1998 alkaen tehdyssä tutkimuksessa, jolla määritettiin pohjasedimenttien hiilikertymää. Viime jääkauden loppuvaiheessä mannerjäätikkö perääntyi vesistöaluee pohjoispuolelle ja tilalle tuli Itämeren jääjärvivaihe. Vesi ylettyi nykyistä vedenpintaa 10 metriä korkeammalle ja peitti useimmat nykyisistä rannoista. Kuun maankohoaminen nosti merestä esiin riittävästi selänteitä, kuroutui järviallas omaksi järvekseen noin sitten. Siitä alkaen on järven laskukynnys säädellyt järven vedenpinnan korkeutta. Sedimenttien kairausnäytteissä havaittiin 1,5 metrin syvyydessä hiilipitoisuuden tilapäinen aleneminen. Se selitettiin joko järven vedenpinnan nopealla alenemisella tai järvialtaan reunan sortumisella. Tapahtunaa pidettiin paikallisena ja se ajoitettiin 6500 eaa.
Kulttuurihistoriaa Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järven karttanimi kirjoitettu ”Wähämajärvi”. Sen rannoille on piirretty asutusta yhden torpan verran, mutta Antiaisen laskujoessa on vesimylly. Järvellä on talvisin haarautuvat talvitiet, itään myllyn suuntaan ja pohjoiseen ”Saarjärven” suuntaan. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehdessä (katso oikealla) järven karttanimi on ”Wähärmäjärvi”. Kartantekijän epätarkkuudesta kertoo se, että etelärannikon saaria on neljä ja että ne ovat väärän muotoiset. Totta lienee se, että Ahtiaisen laskujoella on pohjoinen suistohaara ja että koskessa sijaitsee ”Antiaistensaha”. Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa järven karttanimi kirjoitetaan ”Vahermajärvi”. Ainoa peltopalsta, joka yltää rantaan, sijaitsee maantien vieressä etelärannassa.
Vuosien 1958 ja 1960 peruskartoissa on järven nimi kirjoitettu ”Vahermanjärvi”. Monet järven ympäristön maatiloista ovat pieniä ja vain Varvarinkulman kylän peltomaita ylettyy lounaisrantaan asti. Antiaisen laskujoen pohjoinen suistohaara on maatunut. Harrasta on jäljellä suuri suvantomainen lammikko, jossa on saari. Vuosien 1979 ja 1980 kartoissa on rannoille rakennettu noin 40 kesämökkiä. Pohjoisrannassa on kurssikeskus. Itärannan jokisuistoon on kirjoitettu paikannimi ”Jokisaari”. Viimeiset muutokset vuosien 1987 ja 1990 kartoissa liittyy mökkirakentamiseen.
Lähteet
Luokka:Pusulan järvet Luokka:Tarkeelanjärven alue