Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) on simppujen heimoon kuuluva kalalaji.
Koko ja ulkonäkö Kirjoeväsimppu on yleensä 5–8 senttiä, enintään 12 senttiä pitkä ja sen selkä on laikukkaan kirjava. Se muistuttaa paljon kivisimppua, mutta sen voi erottaa varmimmin vatsaevistä, joissa kirjoeväsimpulla on poikkijuovia. Sen kylkiviiva on lyhyempi kuin kivisimpulla. Kirjoeväsimpun voi myös sekoittaa härkäsimpun järvimuotoon.
Lisääntyminen Kutuaika on pian jäiden sulamisen jälkeen. Koiraalla kutuajan väritys on normaalia tummempi. Naaraalla voi olla mätimunia enintään noin 500. Ne ovat 2-4 mm halkaisijaltaan. Koiras tekee pesän kiven alle ja vartioi sitä muilta koirailta.
Levinneisyys Kirjoeväsimppua tavataan Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Pohjois-Venäjällä, Puolassa, paikoin Pohjois-Saksassa ja Karpaattien alueella jokien Tonava, Dniestr, Vistula ja Odra vesistöissä.
Suomessa kirjoeväsimppua tavataan Peräpohjolasta ja Lapista Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta, sekä Järvi-Suomesta Saimaalta, Virmasvedestä, Kallahdesta sekä Päijänteen eteläosista. Se havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1901.
Elinympäristö Kirjoeväsimppu elää matalassa kivikkopohjilla viileissä, hapekkaissa vesissä. Sitä tavataan erityisesti virtaavista vesistä, mutta sitä löytyy myös järvien rannoilta.
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) LuontoPortti: Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) ITIS: Cottus poecilopus
Luokka:Simput