Luettelo Napolin kuninkaista

Tämä on luettelo Napolin kuningaskunnan hallitsijoista alkaen vuodesta 1266, jolloin se erotettiin Sisilian kuningaskunnasta ja päättyen vuoteen 1816, jolloin se yhdistettiin Sisilian kanssa Molempain Sisilian kuningaskunnaksi.

Muotokuva Nimi(elinvuodet) Hallitsijakausi Puolisot HuomautuksetAnjoun suku (1266–1382) 100px|Kaarle I Kaarle I(1226–1285) 1266 –7. tammikuuta 1285 Beatrice Provencelainen(31. tammikuuta 1246)seitsemän lastaMargareeta Burgundilainen(18. marraskuuta 1268)yksi jälkeläinen .Saavutti Sisilian kruunun paavin läänityksellä ja voitettuaan Hohenstaufenin dynastian 100px|Kaarle II Kaarle II(1254–1309) 7. tammikuuta 1285 –5. toukokuuta 1309 Maria Unkarilainen(1270)14 jälkeläistä Kaarle I:n poika. 100px|Robert Robert(1277–1343) 5. toukokuuta 1309 –20. tammikuuta 1343 Yolanda Aragonialainenkaksi lastaSancha Mallorcalainen(heinäkuu 1304)ei jälkeläisiä Kaarle II:n poika.Peri kruunun veljenpoikansa Kaarle Martel Anjoulaisen poissaollessa tämän vaatiessa Unkarin kruunua. 100px|Johanna I Johanna I(1325/1328–1382)20. tammikuuta 1343 – 12. toukokuuta 1382 Unkarin prinssi Andreas, Calabrian herttua (1334)yksi lapsiLudvig I, Taranton ruhtinas(20. elokuuta 1346)2 perillistäMallorcan kuningas Jaakko IV (Jaime)(26. syyskuuta 1363)ei perillisiäBraunschweig-Grubenhagenin herttua Otto(25. syyskuuta 1376)ei perillisiä Calabrian herttua Kaarlen tytär.Peri kruunun isoisältään Robertilta.Paavi Urbanus VI pakotti hänet vuonna 1381 luopumaan kruunusta. Maan valloitti serkku, Durazzon herttua Kaarle, joka lopulta sulki hänet vankilaan ja murhautti hänet. 100px|Louis I Ludvig I(1320–1362)1352–26. toukokuuta 1362 Johanna I(1334)kaksi lasta Johanna I:n aviopuoliso ja Kaarle II:n pojanpoika.Julistettiin kuninkaaksi solmittuaan avioliiton hallitsevan kuningattaren kanssa.Anjou-Durazzon suku (1382–1435) Kaarle III(1345–1386)12. toukokuuta 1382 –24. helmikuuta 1386 Margareta Durazzo(helmikuu 1369)3 jälkeläistä Ludvig Durazzon poika, Kaarle II:n pojanpojanpoika ja Johanna I:n ottopoika.Voitti Johannan ja sulki tämän lopulta vankilaan.Hänen valtaansa vastusti Anjoun herttua Ludvig I. Perittyään Unkarin hänet murhattiin Visegrádissa. 100px|Kaarle II Ladislaus(1377–1414) 24. helmikuuta 1386 – 13891399 – 6. elokuuta 1414 Constance Clermontilainen(1390)ei jälkeläisiäMarie Lusignanilainen(12. helmikuuta 1403)ei jälkeläisiäMaria Enghienilainen(1406)ei jälkeläisiä Kaarle III:n poika.Hänet karkotti maasta Ludvig II.Nuorempi Anjou-suku (1389–1399, 1435–1442)Durazzo-suvun valta sai osakseen vastustusta, sillä Johanna I oli nimittänyt Anjoun herttua Ludvig I:n seuraajakseen. Anjoun herttuat suorittivat tekivät useita sotilaallisia hyökkäyksiä kuningaskuntaan ja pääsivät vuonna 1426 sopimukseen Durazzo-suvun kanssa, jonka seuraajiksi he pääsivät vuonna 1435. 100px|Ludvig II Ludvig II (1377–1417)1389 –1399Yolande Aragonialainen(1400)5 lasta Ludvig I:n poika.Jatkoi isänsä vaatimusta valtaistuimeen ja karkotti Ladislauksen Napolista vuonna 1389. Hänet karkotettiin uudestaan vuonna 1399.Anjou-Durazzon suku (1266–1382) 100px|Johanna II Johanna II(1373–1435)6. elokuuta 1414–2. helmikuuta 1435 Itävallan herttua Vilhelmei jälkeläisiäJaakko II, La Marchen kreiviLa Marchen kreivi(1415)ei jälkeläisiä Kaarle III:n tytär.Nuorempi Anjou-suku (1389–1399/1435–1442) 100px|René René(1409–1480)2. helmikuuta 1435 – 1442 Isabelle, Lorrainen herttua(1420)10 perillistäJeanne de Laval(10. syyskuuta 1454)ei jälkeläisiä Ludvig II:n poika.Veljensä kuoleman jälkeen hänet tunnustettiin Johanna II:n perilliseksi ja seuraajaksi.Hänen valtaansa vastusti Aragonian Alfonso V, jonka Johanna II oli aikaisemmin nimittänyt perillisekseen ja joka valloitti kuningaskunnan vuonna 1442 pakottaen Renén pakenemaan.Renén kuoleman jälkeen Napolin kruunua vaativat sekä Lothringenin René II että hänen veljenpoikansa Anjoun Kaarle IV, joka kuoli vuonna 1481, minkä jälkeen hänen vaatimuksensa siirtyivät Ranskan Ludvig XI:lle.Trastámaran suku (1442–1501) 100px|Alfonso Alfonso I(1396–1458)2. kesäkuuta 1442 – 27. kesäkuuta 1458Maria Kastilialainen(1415)ei jälkeläisiä Aragonian Ferdinand I:n poika.Johanna II nimitti hänet perillisekseen vuonna 1421 kiistellessään Ludvig III:n kanssa. Hän pysyi vaatimuksissaan kukistuttuaan Johannan mukana vuonna 1423. Palasi kuningaskuntaan vuonna 1436 ja pakotti Renén pakenemaan vuonna 1442. 100px|Ferrante I Ferdinand I(1423–1494)27. kesäkuuta 1458 – 25. tammikuuta 1494 Isabella Tarantolainen(1444)6 jälkeläistäJohanna Aragonialainen(14. syyskuuta 1476)2 jälkeläistä Alfonso I:n avioton poika.Alfonsi V määräsi hänet perillisekseen.Aviottoman syntyperän vuoksi perimys oli kiistanalainen ja sitä vastusti Renén poika, Lothringenin herttua Juhana II vuosina 1460–1464 sekä Ranskan kuningas Kaarle VIII. 100px|Alfonso II Alfonso II(1448–1495) 25. tammikuuta 1494 – tammikuu 1495 Ippolita Maria Sforza(10. lokakuuta 1465)3 jälkeläistäTrogia Gazzela2 jälkeläistä Ferdinand I:n poika.Menetti valtansa Ranskan Kaarle VIII:n vallattua maan ja vetäytyi luostariin, jossa hän kuoli joulukuussa 1495. 100px|Ferdinand II Ferdinand II(1469–1496)tammikuu 1495 – 7. syyskuuta 1496 Johanna(1496)ei jälkeläisiä Alfonso II:n poika.Hänen valtaansa vastusti Ranskan Kaarle VIII. 100px|Fredrik IV Fredrik(1452–1504) 7. syyskuuta 1496 – 1501 Anne Savoijilainen(11. syyskuuta 1478)1 perillinenIsabella del Balzo(28. marraskuuta 1486)5 perillistä Ferdinand I:n poika.Maan valloittivat Ranskan Ludvig XII ja Aragonian kuningas Ferdinand II, ja Fredrik IV kuoli maanpaossa Toursissa.Ranskan valtakausi (1501–1504) 100px|Ludvig XII Ludvig III(1462–1515) 1501–1504 Ranskan Johanna, Berryn herttuatar(8. syyskuuta 1476)ei jälkeläisiäAnne Bretagnelainen(8. tammikuuta 1499)4 jälkeläistäMaria Tudor(9. lokakuuta 1514)ei jälkeläisiä Nuoremman Anjou-suvun esittämien vaatimusten nojalla valloitti kuningaskunnan, mutta joutui luovuttamaan sen aikaisemmalle liittolaiselleen Aragonian kuningas Ferdinand II:lle Gariglianon taistelun jälkeen vuonna 1503.Häntä seuranneet Ranskan kuninkaat vaativat itselleen Napolin kruunua aina vuoteen 1559 saakka.Trastámaran suku (1504–1516) 100px|Ferdinand III Ferdinand III(1452–1516) 1504 – 23. tammikuuta 1516 Isabella(19. lokakuuta 1469)5 perillistäGermaine Foixilainen (Germaine de Foix)(1505)ei jälkeläisiä Aragonian Juhana II:n poika.Valloitti maan Gariglianon taistelussa vuonna 1503. 100px|Johanne III Johanna III Kastilialainen(1479–1555)23. tammikuuta 1516 – 12. huhtikuuta 1555 Filip Komea(1496)6 perillistä Ferdinand Katolisen tytärTuli kykenemättömäksi hallitsemaan oletun henkisen epävakautensa vuoksi, minkä vuoksi hallitusta hoitivat hänen poikansa, keisari Kaarle V ja pojanpoikansa Espanjan Filip II.Habsburgin suku (1516–1647) 100px|Kaarle V Kaarle IV(1500–1558) 23. tammikuuta 1516 – 25. heinäkuuta 1554 Isabella (10. maaliskuuta 1526)3 jälkeläistä Itävallan Filip Komean ja Johanna III:n Kastilialaisen poika.Myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari ja Kastilian kuningas.Luovutti vallan pojalleen Filip II:lle vuonna 1554. 100px|Philip II Filip I(1527–1598)25. heinäkuuta 1554 – 13. syyskuuta 1598 Portugalin prinsessa Maria Manuelayksi jälkeläinenEnglannin Maria I(1554)ei jälkeläisiäElisabet Valois(1559)2 jälkeläistäEspanjan kuningatar Anna Itävaltalainen(4. toukokuuta 1570)5 jälkeläistä Kaarle IV:n poika. 100px|Philip III Filip II(1578–1621) 13. syyskuuta 1598 – 31. maaliskuuta 1621 Margareta Itävaltalainen(18. huhtikuuta 1599)5 jälkeläistä Filip II:n poika 100px|Philip IV Filip III(1605–1665)31. maaliskuuta 1621 – 1647 Elisabet7 jälkeläistäMaria Anna(1649)5 jälkeläistä Filip II:n poika.Napolilaiset nousivat kapinaan ja perustivat vuonna 1647 Napolin tasavallan.Napolin tasavalta (1647–1648) Henrik II, Guisen herttua(1614–1664)22. lokakuuta 1647 – 5. huhtikuuta 1648 naimaton Nimitettiin Napolin tasavallan dogeksi. Vangittiin, kun Filip III valloitti Napolin takaisin.Habsburgin suku (1647–1700) 100px|Philip IV Filip III(1605–1665)1648 – 17. syyskuuta 1665 Elisabet7 jälkeläistä Maria Anna(1649)5 jälkeläistä Filip II:n poika. 100px|Kaarle II Kaarle V(1661–1700) 17. syyskuuta 1665– 1. marraskuuta 1700 Marie Louise d'Orléans(19. marraskuuta 1679)ei jälkeläisiä Maria Anna(14. toukokuuta 1690)ei jälkeläiiä Filip III:n poika Espanjan perimyssota (1701–1714)Espanjan perimyssodan aikana Napolin kruunusta kiistelivät Boubon-sukuinen Espanjan Filip V ja Kaarle VI, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, Habsburgin sukua. Sota päättyi Rastattin rauhaan, jossa Kaarle sai Napolin.Habsburgin suku (1714–1734) 100px|Kaarle VI Kaarle VI(1685–1740) 7. maaliskuuta 1714– 2. kesäkuuta 1734 Elisabeth Christine(1. elokuuta 1708)neljä jälkeläistä keisari Leopold I:n poikaFilip II:n pojanpojanpoika, sai Napolin Espanjan perimyssodassa mutta menetti sen Espanjalle vuonna 1734 Puolan perimyssodassa.Bourbonin suku (1734–1799) Kaarle VII(1716–1788)2. kesäkuuta 1734– 6. lokakuuta 1759 Maria Amalia(1738)13 jälkeläistä Filip V:n poika.Hänen armeijansa valloitti Napolin vuonna 1734 Puolan perimyssodassa. Vuonna 1738 Wienin rauhassa Napoli tunnustettiin itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi Espanjan Bourbon-suvun sivuhaara. 100px|Ferdinand IV Ferdinand IV(1751–1825) 6. lokakuuta 1759 –23. tammikuuta 1799 Maria Karoliina(12. toukokuuta 1768)7 jälkeläistäFloridian Lucia Migliaccio(27. marraskuuta 1814)ei jälkeläisiä Kaarle VII:n poika.Pakeni ranskalaisten hyökätessä maahan, jolloin perustettiin Partenopean tasavalta.Partenopean tasavalta (1799) direktoriohallitus23. tammikuuta 1799 – 13. kesäkuuta 1799 Ranskan ensimmäisen tasavallan armeijan perustama, päättyi talonpoikien vastavallankumoukseen.Bourbonin suku (1799–1806) 100px|Ferdinand IV Ferdinand IV(1751–1825) 13. kesäkuuta 1799 – 30. maaliskuuta 1806 Maria Karoliina(12. toukokuuta 1768)17 perillistäLucia Migliaccio(27. marraskuuta 1814)ei jälkeläisiä Kaarle VII:n poikaPalasi valtaan Partenopean tasavallan kukistuttua.Napoleonin vasallivaltio (1806–1815) 100px|Joseph I Joosef I(1768–1844) 30. maaliskuuta 1806 – 8. heinäkuuta 1808 Julie Clary(1. elokuuta 1794)3 jälkeläistä Carlo Buonaparten poika.Napoleonin veli, jonka tämä asetti Napolin kuninkaaksi, mutta jonka myöhemmin syrjäytti Napoleonin lanko Joachim Murat. 100px|Joachim I Joachim I(1767–1815) 1. elokuuta 1808 – 22. toukokuuta 1815 Caroline Bonaparte(1. elokuuta 1794)3 jälkeläistä Pierre Murat-Jordyn poika.Napoleonin lanko, jonka tämä asetti Napolin kuninkaaksi.Ensimmäinen Molempain Sisiliain kuningas Bayonnen ediktin nojalla, Colletta P., History of the Kingdom (Napoli): 1734–1825, p.71 Hänet syrjäytettiin vallasta ja teloitettiin Etelä-Italiassa Pizzo Calabrossa sata­päiväisen keisari­kunnan jälkeen.Bourbonin suku (1815–1816) 100px|Ferdinand IV Ferdinand IV(1751–1825) 22. toukokuuta 1815 – 8. joulukuuta 1816 Maria Karoliina(12. toukokuuta 1768)17 jälkeläistäLucia Migliaccio(27. marraskuuta 1814)ei jälkeläisiä Kaarle III:n poika.Palasi valtaan Joachim Murat'n kuoltua.Yhdisti Napolin ja Sisilian kuningas­kunnat Molempain Sisiliain kuningas­kunnaksi vuonna 1816 ja otti hallitsija­nimen Ferdinand I, Molempain Sisiliain kuningas.

Lähteet

* Napoli