pienoiskuva|Rintama Vahriselän luona 10. syyskuuta 1942 englanninkielisellä kartalla.

Operaatio Nordlicht (suom. revontulet) oli toisessa maailmansodassa Adolf Hitlerin ja Saksan sodanjohdon suunnitelma Leningradin valtaamiseksi yli vuoden piirityksen jälkeen.Beevor 2012, 397

Sevastopolin kukistuttua heinäkuussa 1942 Saksan 11. armeija vapautui muihin tehtäviin ja sai tehtäväkseen vallata Leningradin kaupungin yhdessä Saksan pohjoisen armeijaryhmän kanssa. Hitler antoi 23. heinäkuuta 1942 pohjoiselle armeijaryhmälle tehtäväksi valmistautua Leningradin valtaukseen. Hän lupasi sille lisävoimia vastikään Sevastopolin vallanneelta 11. armeijalta: viisi divisioonaa ja raskasta tykistöä (400–600 millimetrin haupitseja). Pohjoisen armeijaryhmän komentaja sotamarsalkka Georg von Küchler saapui 8. elokuuta 1942 Johtajan päämajaan tekemään hyökkäysvalmistelujen edistymisestä. Siinä tapaamisessa Hitler antoi Küchlerille käskyn operaatio Nordlichtin aloittamisesta viimeistään 10. syyskuuta 1942. Myöhemmin Hitler päätti kenraali Alfred Jodlin ehdotuksesta ottaa operaation johdon pois Küchleriltä ja antaa sen 11. armeijan komentajalle sotamarsalkka Erich von Mansteinille. Samanaikaisesti saksalaiset valmistautuivat Stalingradin taisteluun Kaukasuksella. Hyökkäyksen tarkoituksena oli aiheuttaa sekavuutta puna-armeijalle kahdella hyökkäyksellä pohjoisessa ja etelässä. Suunnitelma oli tarkoitus käynnistää 23. elokuuta 1942 valtavalla tykistö- ja lentopommituksilla kaupunkiin, mutta puna-armeijan aloitettua Vahriselän offensiivin 19. elokuuta 1942, Saksan 11. armeija määrättiin puolustukseen.

Manstein sai päämajaan kutsuttuna 24. elokuuta 1942 tehtäväkseen hoitaa Leningradin valtaamisen. Ensimmäisenä tavoitteena oli kaupungin eristäminen Laatokasta ja yhteydenotto suomalaisiin. Seuraavana oli vuorossa Leningradin haltuunotto ja sen tuhoaminen maan tasalle. Hyökkäyksen ajankohdaksi vaihdettiin 14. syyskuuta, mutta Manstein oli skeptinen operaation onnistumisen suhteen. Jos se olisi ylipäätään olisi lainkaan mahdollista, pääiskun olisi Mansteinin mielestä tapahduttava Suomen-puoleiselta Karjalankannakselta käsin. Tässä vaiheessa saksalaisten suunnitelman toteuttamista vaikeutti lisää puna-armeijan 27. elokuuta alkanut voimakas hyökkäys Leningradin saartorengasta vastaan Laatokan eteläpuolella. Se johti seuraavana päivänä saksalaisten rintaman murtumiseen.Polvinen s. 102. Saksalaiset onnistuivat torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen 10. lokakuuta 1942 mennessä, mutta hyökkäyksen seurauksena suunnitelma Leningradin valtaamiseksi peruttiin. Saksalaiset eivät tämän jälkeen enää kyenneet aloittamaan hyökkäystä kaupunkiin.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Leningradin piiritys Luokka:Saksan sotilasoperaatiot toisessa maailmansodassa Luokka:Vuoden 1942 sotahistoria