Dolgorukov (; vanha nimi Dolgoruki, ”pitkäkäsi”) on vanha venäläinen ruhtinassuku, jonka on väitetty polveutuvan aina itsestään Rurikista. Sukuun on kuulunut monia merkittäviä venäläisiä sotapäälliköitä ja valtiomiehiä.Dolgoruky family Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.3.2014.Nordisk familjebok (1907), s. 641–643 Runeberg.org. Viitattu 13.3.2014.
Dolgorukovit saivat erityisen vahvan aseman Venäjän johdossa alaikäisen keisari Pietari II:n valtakaudella, jolloin useita suvun jäseniä kuului maan hallituksena toimineeseen salaneuvostoon. Dolgorukovit olivat myös nostamassa herttuatar Annaa Pietarin seuraajaksi vuonna 1730, mutta Anna syrjäytti pian valtaanpäästyään suvun johtavat edustajat.
Suvun jäseniä Juri Dolgorukov (k. 1682), sotapäällikkö Jakov Dolgorukov (1639–1720), kenraali, diplomaatti Vasili Dolgorukov (1667–1746), sotamarsalkka, salaneuvoston jäsen Vasili Dolgorukov (n. 1670 – 1739), diplomaatti, salaneuvoston jäsen Ivan Dolgorukov (1708–1739), hovimies, Pietari II:n suosikki Jekaterina Dolgorukova (1711–1745), Pietari II:n kihlattu Vasili Dolgorukov (1722–1782), kenraali, Krimin valloittaja (Krimski) Juri Dolgorukov (1740–1820), muistelmakirjailija Ivan Dolgorukov (1764–1823), Vladimirin kuvernööri, kirjailija ja runoilija Mihail Dolgorukov (1780–1808), kenraali, kaatui Koljonvirran taistelussa Vasili Dolgorukov (1804–1868), kenraali, sotaministeri 1852–1856 Pjotr Dolgorukov (1816–1868), keisarinvaltaa kritisoinut kirjailija Jekaterina Dolgorukova (1847–1922), Aleksanteri II:n toinen vaimo Pjotr Dolgorukov (1866–1951), liberaali poliitikko
Avioliiton kautta sukuun kuului Venäjän ensimmäinen naispuolinen muistelmakirjailija Natalia Dolgorukova o.s. Šeremeteva (1714–1771).
Katso myös Juri Dolgoruki (1100-luvulla elänyt Kiovan hallitsija)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäjän aateli