Suomalaisen internetkulttuurin alku on ajoitettu jo 1980-luvun puolelle. Aluksi akateemisen yhteisön sisäisestä vertaisviestinnästä internetkulttuuri on laajentunut vuosikymmenien saatossa kiinteäksi osaksi arkea ja olemista.
Yhteyksien kehitys Funet mahdollisti 1980-luvun puolivälissä korkeakouluille ja tiedeyhteisölle sähköpostin ja uutisryhmien käytön. Aluksi ne toimivat niin sanottuina batch-lähetyksinä, eli viestit kulkivat oman verkon ulkopuolella mutta eivät reaaliaikaisesti. Funetin paikallisverkot yhdistettiin 1988 Ruotsin kautta internetiin nopeudella 64kb/s. Tiedeyhteisön ulkopuolella UNIX-järjestelmää käyttävät yritykset saivat sähköposti- ja uutisryhmäyhteyden Euroopan Unix-käyttäjien yhdistyksen EUnet-verkon kautta UNIXin UUCP-protokollalla.
Kotikäyttäjillä pääsyä internetiin ei ollut, sen sijaan Suomessa oli 1980- ja 1990-luvuilla aktiivinen BBS-kulttuuri, joka mahdollisti tiedostonsiirron ja keskustelun käyttäjien välillä. BBS oli internetistä riippumaton järjestelmä, mutta 1990-luvulla isoimmista purkeista oli mahdollista päästä internetin uutis- ja sähköpostipalveluihin.
Aluksi keskustelu oli harvoin reaaliaikaista. Sen sijaan käyttäjä yhdisti tietokoneensa BBS:ään eli purkkiin puhelinverkkoa pitkin ja latasi keskustelupalstat kotikoneelleen. Näin syntyi säästöä puhelinlaskuissa, ja usein yksilinjainen purkki ei ollut "varattu". Samoihin aikoihin TeleSampo ja Infotel mahdollistivat esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisen kotitietokoneella.
Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys FUUG (myöhemmin EUnet) tarjosi 1990-luvun alussa sähköpostipalveluita myös yksityishenkilöille. Internet muuttui nykyisen oloiseksi vuonna 1993, kun graafista käyttöliittymää (World Wide Web) tukenut Mosaic-selain julkistettiin. 1990-luvun puolivälin aikoihin ennen nopeiden internet-yhteyksien yleistymistä kotikäyttäjät pystyivät käyttämään internetiä analogisen modeemin avulla soittamalla palveluntarjoajien maksullisiin palvelunumeroihin. Vuonna 1994 näitä SLIP-yhteyksiä tarjosivat EUnet, X-Gateway, Clinet, Tele ja MITS. Vuonna 1998 Telen liittymissopimukseton "iNET OPEN" nettiyhteys maksoi 58 penniä/minuutti. Vuoden 1998 jälkeen internetyhteydet alkoivat yleistyä kotikäytössä minuuttimaksujen tilalle tulleiden kiinteiden kuukausimaksujen johdosta, ja 'netti' laajeni alan harrastajilta suuren yleisön käyttöön. laajakaistayhteyksien ansiosta internetin käyttö yleistyi edelleen 2000-luvun alussa.
Kiinteitä laajakaistaliittymiä oli Suomessa vuoden 2021 loppupuolella 1,864 miljoonaa. Näistä puoli miljoonaa (27 %) on kaapelimodeemiyhteyksiä, kun rakennukseen (FTTB, 928 000 liittymää) tai kotiin (FTTH 190 000 liittymää) tulevien kuituliittymien osuus on 60 %.
Nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s matkaviestinverkon 4G-laajakaistayhteys oli vuoden 2021 lopussa saatavilla 99 prosentilla kotitalouksista. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ylläpitää internetin palveluista ja yhteyksistä tietopankkia.
Liiketoimintamallien kehitys Internet mullisti yleistyessään musiikki- ja mediatoimialat. Oheisella aikajanalla on tuote- ja palvelukohtaisia merkintöjä uusista internetpalveluista. Karkeasti internetin kaupallistumisen voi jakaa eri aaltoihin siten, että varhaiset toimijat perustivat mainostuloilla rahoitettuja erikoistuneita uutissivustoja jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Vuoden 2005 jälkeen käynnistyi blogien ja blogiportaalien sekä yhteisöpalvelujen aikakausi. Kansainvälinen tutkimushanke selvitti vuonna 2012 verkkomedian liiketoimintamalleja ja erotti niistä juuri mainitut kaksi aaltoa.Sivu 84 Näyttömainonnasta tulonsa saaneita palveluja tutkimuksessa edustivat muun muassa Afterdawn, Ampparit, Stara ja Jatkoaika, kun taas useampiin eri tulonlähteisiin nojasi esimerkiksi myös tapahtumia järjestävä Arctic Startup.
Alustatalouden voi ajatella edustavan verkkomediakonseptien kolmatta aaltoa. Internetjättien käyttäjädataan pohjautuva alustaliiketoiminta rusikoi kotimaista media-alaa voimalla. Alustoja on lisäksi esimerkiksi median arvoketjussa monella tasolla laitteiden käyttöjärjestelmistä sovelluskauppoineen aina suosituimpiin haku-, viestintä- ja sisältöpalveluihin. Valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys alustaliiketoiminnasta katsoo, että digitaalinen palvelualusta on enemmän kuin kauppapaikka; alustat mahdollistavat kolmansien osapuolten tekemät innovaatiot, jotka lisäävät alustan arvoa ja hyötyä kaikille osapuolille.
Verkkokeskustelukulttuuri Verkkokeskustelujen sävystä on 2010-luvulla keskusteltu runsaasti julkisuudessa, mutta digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen mukaan tietyt ongelmakäyttäytymisen muodot ovat olleet nähtävissä ennenkin. Suositun Suomi24-keskustelufoorumin moderaattorina vuosina 2003-2017 työskennelleen Pirjo Väyrysen mukaan käännekohta suomalaisessa verkkokeskustelukulttuurissa tapahtui vuonna 2004 Kaakkois-Aasian tsunamin seurauksena: keskustelu oli aikaisemmin ollut leppoisaa, mutta osa tunsi vihaa matkailijoita kohtaan. Tunnetuinta suomalaisuhria, laulaja Aki Sirkesaloa kohtaan nousi valtava viha. Viestejä tuli niin monta tuhatta päivässä, että niitä ei ehditty sen ajan poistotyökaluilla käsitellä riittävän nopeasti ja ihmiset hermostuivat, miksi törkykommenttien annetaan olla palstalla. Seuraava viha-aalto nousi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen vuosina 2007 ja 2008.
Älypuhelimen käyttö alkoi yleistyä vuoden 2005 tienoilla. Samoihin aikoihin alettiin puhua sosiaalisesta mediasta. Niiden myötä digitaalinen keskustelu on läsnä kaikkialla.
Vihapuheen kohtaaminen on yleistä. Kolmannes kuntapäättäjistä on ollut työnsä vuoksi vihapuheen kohteena, ilmeni Viha vallassa -tutkimushankkeen kyselystä.
Aikajana 1980-luku Maailmalla: The Well -verkkoyhteisö perustettiin 1985 1981: Suomen ensimmäinen julkinen BBS, Seppo Uusituvan perustama CBBS Helsinki, perustettiin. 1983: Ensimmäinen Euroopan Unix-käyttäjien yhdistyksen EUnet-verkon yhteys Ruotsin (Enea Data) kautta Eurooppaan käyttäen UNIXin UUCP-protokollaa. 1984: Funet yhdisti yliopistojen keskustietokoneet toisiinsa. Teknillinen korkeakoulu sai EUnet-yhteyden suoraan EUnetin keskuskoneeseen Hollantiin (mcvax). A-lehdet alkoi julkaista Printti -lehteä, jonka sähköisenä lisäpalveluna kustantaja ylläpitää tilaajille suunnattua Vaxi -purkkia 1984–1988: Kaupalliset (aluksi) videotex-tekniikkaan pohjautuvat TeleSampo ja Infotel -tietoverkot aloittivat. UNIXia käyttävät kaupalliset yritykset käyttivät sähköposti- ja USENET-keskustelurymäyhteyksiä Suomen UNIX-käyttäjien yhdistyksen (FUUGin) ja EUNetin kautta käyttäen UUCP-ohjelmistoa. Osa ulkomaanliikenteestä kulki FUNETin yhteyksien kautta. 1985: Lähes koko Suomen tiedeyhteisö oli organisaatioiden tasolla jo Funetin verkossa ja sähköpostipalveluiden piirissä. 1986: FUUGin tamperelaiset aktiivit hakivat Suomelle Internetin .fi-maatunnusta ja se rekisteröitiin Tampereen teknillisen korkeakoulun hallintaan. Ensimmäinen rekisteröity .fi-tunnus oli Tampereen teknillisen korkeakoulun tut.fi, mutta käytännössä samaan aikaan rekisteröitiin myös Teknillisen korkeakoulun hut.fi ja Helsingin yliopiston helsinki.fi fi-domain-application.txtTietoviikko, 18.3.2010, Suomen wanhin .fi-osoite kuuluu tamperelaisille – suurella todennäköisyydellä. Tsaarinaikainen sähkösanomalaki korvattiin uudella telelailla, ja Posti- ja Telelaitoksen monopoli päättyi. Uusi telelaki astui voimaan 1987 alusta, mistä alkaa markkinoiden avautuminen kilpailulle. Lain uudistuksen viimeisessä vaiheessa vuonna 1994 kaikki kotimainen ja kansainvälinen puhelin- ja tietoliikenne tuli kilpailun piiriin. "Uudistuksen ansiosta Suomi nousi tietoliikenteen ja erityisesti mobiiliteknologian edelläkävijäksi Euroopassa", kirjoitti Esko Aho kirjassaan 1991 — Mustien joutsenten vuosi 1987: Suomessa oli jo noin 30 .fi -osoitetta. Aamulehti-yhtymän Kauppalehti alkoi arkistoida artikkeleitaan sähköiseen muotoon. Samalla Kauppalehdestä oli Suomen ensimmäisiä lehtiä, jotka siirtyivät sähköiseen toimitus- ja taittojärjestelmään. Päätös mahdollisti juttuaineiston hyödyntämisen edelleen kaupattaviksi tietokannoiksi. Alma Media piti tätä arkistointipäätöstä uuden median toimintojensa avauksena. 1988: Funet yhdisti korkeakoulujen paikallisverkot maan kattavaksi verkoksi ja Tukholman kautta Yhdysvaltoihin. Suomi sai ensimmäisen Internet-yhteytensä ulkomaille, Funetin 64 kilobitin linjan Tukholmaan, joulukuussa 1988.Aamulehti, 5.11.2008, Suomen ensimmäinen internet-yhteys köpötteli 64 kilobittiä sekunnissa 1988: Jarkko Oikarinen kehitti IRCin.Internetin historia Funet 1988: Ensimmäinen yksityinen matkapuhelinoperaattori Oy Radiolinja Ab perustettiin. Suuria omistajia olivat HPY, Kesko Oy, EKA -yhtymä osuuskunta, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta ja Tukkukauppojen Oy, mukana oli myös paikallisia puhelinlaitoksia. Tarkoituksena oli murtaa Posti- ja telelaitoksen monopoli. 1988: Jari Tuovinen ja Tanu-Matti Tuominen perustivat Suomen ensimmäisen uusmediayhtiön Tietovalta Oy:n. Se kasvoi 90-luvun aikana yhdeksi alan suurimmista yrityksistä.
1990-luku – GSM-aika alkoi 1990: Neuvostoliitto kytkettiin maailmanlaajuisiin verkkoihin UUCPlla EUnetin kautta. 1990: BatMUD, yksi suurimmista ja vanhimmista edelleen toimivista mudeista avattiin Teknillisen korkeakoulun koneella. 1990: Hyper ry. – myöhemmin fiMUG ry. eli Suomen Mac-käyttäjien yhdistys – perustettiin. Timo Railon vuonna 1991 aloittama BBS-palvelu AppleGarden toimi Mac-käyttäjien yhteisönä edelleen, tosin nykyään internet-palveluna. 1991: Maailman ensimmäiset gsm-verkot avattiin Suomessa. Neuvostoliitossa epäonnistunut vallankaappausyritys. Perinteiset tietoliikenneyhteydet länsimaihin katkaistiin, mutta verkkoliikenne Helsingin EUnet-solmun kautta jatkui. Punaisen torin tapahtumat raportoitiin reaaliaikaisesti IRCn kautta. 1992: Neljä teknisen korkeakoulun opiskelijaa teki päättötyökseen maailman ensimmäisen graafisen X11-pohjaisen WWW-selaimen, Erwisen, mutta projekti jäi ilman jatkokehitystä 90-luvun alun laman takia.Tietokone, 4.3.2009, Läpimurto, josta harva tiesi: suomalainen graafinen web-selain 1992: Tietokoneharrastajien tapahtuma Assembly järjestettiin ensimmäisen kerran.
1993 – WWW-aika alkoi Maailmalla: Mosaic-selain julkaistiin Eunet Finland oli Suomen ensimmäinen kaupallinen Internet-palveluntarjoaja. Sitä seurasivat Tele (nykyisin Telia), Helsingin Puhelin, Clinet, Telia ja muutama muu. Kansallinen Internet-yhdysliikennepiste FICIX perustettiin yhdistämään näitä verkkoja toisiinsa marraskuussa.historia FICIX Ensimmäiset suomalaiset verkkosivut avattiin, mm. TKK:n Tietotekniikan laitoksen eri laboratoriot (Tietojenkäsittelyoppi, Digitaalitekniikka). Freenet Finland perustettiin. Johan 'Julf' Helsingius perusti anon.penet.fi-salanimipalvelimen, joka sai yli 700 000 käyttäjää
1994 Maailmalla: Yahoon linkkihakemisto avattiin, www-standardeja kehittävä W3C perustettiin ISP-markkina käynnistyi tuomaan WWW:n suomalaisille, kun Tele lanseerasi iNET Openin syksyllä ja HPY Kolumbuksen seuraavan vuoden maaliskuussa Tele rakensi ensimmäisen julkisen internetpalvelunsa sponsoroimilleen Yleisurheilun EM -kisoille Helsingissä. Kävijöitä oli viimeisenä päivänä 38 eri maasta. Mikrobitti-lehden MBnet-purkki eli BBS avattiin. Se kasvoi maailman suurimmaksi BBS:ksi, mutta lakkautettiin lopulta 2002.MBNet Net.nyt, 2004-12-03, Onnea, 10-vuotias MBnet! Markkinointi & Mainonta -lehden kotisivut avattiin marraskuussa Aamulehti-yhtymän uuden median tutkimustoiminta ja liiketoimintahankkeet koottiin Alexpress-liiketoimintaryhmään. EUnet lähetti WOMAD@Helsinki-maailmanmusiikkifestivaalin reaaliaikaisena videona (RealVideo) verkossa Lisko – LISta KOtimaisista WWW-sivuista perustettiin.Lisko, Mitä Lisko on (archive.org) Kirjakaapeli avattiin ja Helsingin Kaupunginkirjasto perusti ensimmäisenä kirjastona maailmassa oman WWW-palvelimen, Kaapelisolmun.Kaapeli.fi,1994, Kaapelisolmu-hankkeen raportti no 1. Johdanto Kesällä 1994 Suomen lehdistö alkoi kirjoittaa internetistä