Tšekkoslovakian miehitys oli ennen toista maailmansotaa natsi-Saksan suorittama sotilasoperaatio, jossa Tšekkoslovakia miehitettiin. Miehitys toteutettiin 14.–15. maaliskuuta 1939, jolloin Saksan armeija ylitti rajan sudeettialueiden kautta ja valtasi nopeasti Böömin ja Määrin alueet.
Sudeettialueet oli syksyllä 1938 luovutettu verettömästi Saksalle Münchenin sopimuksella, jonka allekirjoittivat Saksa, Ranska, Iso-Britannia sekä Benito Mussolinin johtama Italia. Saksan johtaja Adolf Hitler oli kuitenkin heti sudeettialueiden miehittämisen jälkeen alkanut havitella myös Tšekkoslovakian muita osia, muun muassa siksi, että maa oli strategisesti tärkellä alueella, ja raskaasti aseistetut tšekkijoukot muodostivat Saksan näkökulmasta uhan. Maassa oli myös valtavasti teollisuutta ja Saksalle hyödyllisiä luonnonvaroja sekä suuri kulta- ja ulkomaanvaluuttavaranto. Miehittämästään Tšekkoslovakiasta Saksa sai haltuunsa huomattavasti aseita ja tykkejä.
Tapahtumat pienoiskuva|300px|Tšekkoslovakian jako vuosina 1938–1939. Münchenin sopimuksen mukaan sudeettisaksalaisten alueet luovutettiin Saksalle ja Teschenin alue Puolalle. Slovakian osittain unkarilaisenemmistöiset etelä- ja itäosat liitettiin Unkariin marraskuussa 1938 ja maaliskuussa 1939 Slovakian-Unkarin sodan jälkeen. Maaliskuun 1939 alussa Tšekkoslovakian hajoamista pidettiin todennäköisenä, kun slovakialaiset kansallismieliset vaativat yhä äänekkäämmin täyttä irtautumista Prahan hallituksesta. Prahan hallitus syrjäytti Slovakian hallituksen ja määräsi poliisit miehittämään virastotalot Bratislavassa. Adolf Hitler piti tilannetta tilaisuutena Tšekkoslovakian valtaamiseksi ja päätti 10. maaliskuuta, että miehitys alkaisi viiden päivän kuluttua. Hän arveli koko operaation kestävän korkeintaan kaksi päivää.
Neuvottelut Keskusteltuaan Hitlerin kanssa autonomisen Slovakian pääministeri Jozef Tiso yllytti maan parlamentin julistamaan Slovakian itsenäiseksi 14. maaliskuuta. Samana päivänä Tšekkoslovakian presidentti Emil Hácha pyysi audienssia Hitlerin kanssa ja matkusti ulkoministeri František Chvalkovskýn kanssa Berliiniin. Maaliskuun 14. ja 15. välisenä yönä järjestetyssä tapaamisessa läsnä olivat myös Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, ilmavoimien komentaja Hermann Göring, armeijan päällikkö Wilhelm Keitel, diplomaatti Ernst von Weizsäcker, henkilökuntapäällikkö Walther Hewel, valtiosihteeri Otto Meissner, lehdistöpäällikkö Otto Dietrich ja tulkki Paul Schmidt.
Hitler vaati, että Tšekkoslovakiasta muodostettaisiin Saksan protektoraatti, ja hän ilmoitti, että Saksan asevoimille oli jo annettu marssikäsky. Hácha pyysi pysäyttämään sotilaalliset toimet, mutta Göring uhkasi pommittaa Prahaa, ellei Hácha taipuisi vaatimuksiin. Uhkauksen kuullessaan Hácha pyörtyi, mutta hänet saatiin elvytettyä. Hácha antoi puhelimitse käskyn, etteivät tšekkoslovakialaiset joukot saisi avata tulta maahan marssivia saksalaisia vastaan. Lisäksi hän allekirjoitti julistuksen, jolla Tšekkoslovakia luovutettiin ”Johtajan käsiin”. Sihteereilleen Hitler kuvaili päivää elämänsä onnellisimmaksi.
Miehitystoimet Miehitys alkoi aamulla 15. maaliskuuta 1939, ja Hitler vieraili Prahassa vielä samana päivänä. Tšekkoslovakian armeija ei tehnyt miehityksen aikana merkittävää vastarintaa lukuun ottamatta pieniä kahakoita Moravská Třebován kaupungissa ja Čajánekin kasarmien puolustustaistelua Frýdek-Místekin kaupungissa. Tšekkoslovakian entinen presidentti Edvard Beneš joutui maanpakoon, ja hän perusti Tšekkoslovakian pakolaishallituksen.
Tšekin alueesta muodostettiin Saksaan kuuluva Böömin ja Määrin protektoraatti, ja Emil Háchasta tuli protektoraatin valtiopresidentti. Slovakiasta tehtiin itsenäinen Slovakian tasavalta, joka oli todellisuudessa saksalaisten hallitsema nukkevaltio ja päästi myös saksalaisjoukkoja maahan. Slovakia solmi Saksan kanssa suojelusopimuksen 18. maaliskuuta 1939.
Maaliskuun lopulla Unkarin armeija hyökkäsi Slovakiaan, ja osa vallatuista alueista liitettiin Unkariin.
Memelin alue Maaliskuun 1939 loppupuolella Saksa esitti uhkavaatimuksen Liettualle Memelin eli nykyisen Klaipėdan palauttamisesta Saksalle. Saksa oli menettänyt alueen ranskalaisille miehitysjoukoille osana Versailles’n rauhansopimusta vuonna 1919, jolloin siitä muodostettiin Memelin mandaattihallintoalue. Se lakkautettiin vuonna 1923, kun alue siirtyi Liettualle Klaipėdan kapinassa. Alueella asui pääasiassa saksalaisia mutta myös huomattava liettualainen vähemmistö. Liettuan hallitus taipui uhkavaatimukseen, ja Memelin alue liitettiin Saksaan maaliskuun 1939 aikana.
Seuraukset Ranskan ja Ison-Britannian suostuminen miehitystä edeltäneeseen syksyn 1938 Münchenin sopimukseen on nähty osana myönnytyspolitiikkaa, jolla yritettiin välttää sota suurvaltojen välillä. Tšekkoslovakian miehitys maaliskuussa 1939 sai kuitenkin maat lopettamaan myönnytyspolitiikan, ja Ranska ja Britannia antoivat Puolalle turvatakuut Saksan hyökkäyksen varalta.
Puolan delegaatio matkusti kenraali Tadeusz Kasprzyckin johdolla huhtikuussa 1939 Pariisiin selvittämään tarkemmin Ranskan antamia turvatakuita. Lähes kuukauden kestäneiden neuvotteluiden jälkeen Kasprzycki poistui Pariisista vakuuttuneena siitä, etteivät Ranskan turvatakuut sisältäneet automaattisesti käynnistyviä sotilaallisia toimia Puolan hyväksi. Syyskuussa 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan, mikä sai Ranskan ja Britannian julistamaan sodan. Sodanjulistus käynnisti toisen maailmansodan.
Miehitysaika Tšekkejä ei miehityksen aikana kohdeltu yhtä kaltoin kuin puolalaisia. Saksalaiset kuitenkin tukahduttivat itsenäisyyspäivän juhlinnat ja sulkivat maan yliopistot. Lisäksi maan juutalaisväestöä siirrettiin keskitysleireille.
Niin kommunistiryhmät kuin Tšekin ÚVOD-vastarintaliike (Ústřední vedení odboje domácího) teki useita pieniä hyökkäyksiä saksalaisia vastaan miehityksen aikana. Merkittävin iskuista oli vuonna 1942 toteutettu operaatio Anthropoid, jossa Heinrich Himmlerin apulainen Reinhard Heydrich murhattiin. Tšekkoslovakia oli saksalaisten miehittämänä aina toisen maailmansodan loppuun saakka. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Prahan sodan lopussa, Saksan jo antauduttua, 9.–11. toukokuuta 1945.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:1939 Luokka:Tšekkoslovakian historia Luokka:Slovakian tasavalta (1939–1945) Luokka:Saksan sotilasoperaatiot toisessa maailmansodassa Luokka:Sotilasmiehitys Luokka:Toisen maailmansodan tausta