Sahramit eli aitosahramit (Crocus) eli krookukset on kurjenmiekkakasvien suku. Sahramit ovat monivuotisia mukulakasveja, jotka ovat kotoisin Egeanmeren alueelta ja Keski-Aasiasta. Eräs sahramilaji kukkii aikaisin keväällä ja on siksi puutarhureiden suosiossa. Maustesahramin (Crocus sativus) luoteista saadaan keltaista, hyvin arvokasta sahramimaustetta. Suomessa sahrameita voi kasvattaa ongelmitta Keski-Suomea myöten, mutta pohjoisempana ne tulee suojata talvisin esimerkiksi havukatteella.

Tuntomerkit

Sahramin talvehtiva osa on mukulamainen maavarsi. Sahrameilla on kapean tasasoukat, ruohonvihreät lehdet, joissa useimmilla lajeilla on keskellä valkeita juovia. Kukkien terälehdet ovat pystyt ja niitä on useissa eri väreissä. Yleensä värit ovat vahvoja ja selkeitä. Muodostaa sivumukuloita.

Hoito

Pihoissa sahramit ovat erittäin helppohoitoisia. Sopiva kasvupaikka on yleensä aurinkoinen tai puolivarjoinen ja maaperä vettä läpäisevä. Sahrami ei useinkaan siedä voimakaskasvuisia kasveja lähellään. Sahramit tarvitsevat lajikkeesta riippuen vain joko hieman lannoitusta syksyllä tai talvella, osa pärjää ilman erityistä hoitoa. Keväällä kukinnan jälkeen, kun vain lehdet ovat jäljellä, sahrameita tulisi lannoittaa esimerkiksi ohuella kompostimultakerroksella. Sahramit kukkivat paikasta riippuen heti kun maasta on routa kaikonnut, yleensä huhtikuun aikana. Syyssahrami kukkii vasta syksyllä.

Jos sahramia halutaan kasvattaa sisällä, se tarvitsee lepoajan kukkiakseen. Mukulat istutetaan syksyllä ruukkuihin ja laitetaan pimeään ja viileään (n. 1–5 °C). Mukulat eivät saa päästä jäätymään ja mullan tulee olla jatkuvasti hiukan kostea. Tammikuussa ruukut siirretään 8-10 °C:n lämpöön, mutta ne pitää edelleen pitää pimeässä. Muutaman viikon kuluttua lehdet alkavat kasvaa ja sen myötä myös nuput. Silloin ruukun voi siirtää valoisaan ja lämpimämpään paikkaan. Jos kukinnan halutaan olevan pitkä, tulisi kasvi pitää 10–15 °C:n lämmössä.

Jos seudulla on paljon peltomyyriä ja rusakoita, sahramien suojausta kannattaa harkita. Sekä sahramin lehdet että sipulit kelpaavat edellä mainituille eläimille.

Lisäys Osa lajeista (esimerkiksi keltasahrami) lisääntyy itse sivumukuloista, osan lisäys on vaativaa ja aikaavievää, kuten kevätsahramin, joka alkaa siementää vasta parin vuoden päästä, osaa voi itse kylvää ja jakaa (esimerkiksi syyssahrami), ja osa siementää itse, kuten tähtisahrami.

Lajeja Eri lajeja on vajaat 100. Sahrameihin kuuluvat muun muassa seuraavat lajit:

Crocus ancyrensis – ankaransahrami Crocus angustifolius – armeniansahrami Crocus biflorus – sinisahrami Crocus cancellatus – verkkosyyssahrami Crocus cartwrightianus – pikkusyyssahrami Crocus chrysanthus – kultasahrami Crocus corsicus – korsikansahrami Crocus etruscus – etruskisahrami Crocus flavus - keltasahrami Crocus goulimyi – kreikansyyssahrami Crocus heuffelianus – karpaattiensahrami Crocus hyemalis – valkotalvisahrami Crocus korolkowii – korolkowinsahrami Crocus kotschyanus – syyriansyyssahrami Crocus laevigatus – kreetansahrami Crocus medius – rivieransahrami Crocus nivalis – huippusahrami Crocus pulchellus – makedoniansyyssahrami Crocus sativus – maustesahrami Crocus sieberi – sieberinsahrami Crocus speciosus – syyssahrami eli kaukasiansyyssahrami Crocus tommasinianus – tähtisahrami Crocus vernus – kevätsahrami Crocus versicolor – ranskansahrami.

Yleisimpiä sahramiristeymiä ovat lisäksi: Crocus × hybridus – tarhasahrami Crocus × stellaris – rikkisahrami.

Lähteet Lipponen, Hilpo, 2001 Kodin kukoistavat kasvit Hertle, Kiermeier, Nickig, Puutarha kukkii

Viitteet

Aiheesta muualla Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Sahramit eli krookukset (Crocus) Funet: Sahramit (Crocus) ITIS: Crocus United States Department of Agriculture (USDA): Crocus Flora of China: Crocus