220px|thumb|oikea|Thule nimellä Tile Carta marinassa. Thule (myös Thula, Thyle ja Tile) oli antiikin ajalla pohjoisin tunnettu maailmankolkka. Nimeä Thule käytti tiettävästi ensimmäisenä kreikkalainen tutkimusmatkailija Pytheas.
Antiikin ja keskiajan kirjallisuuden käsitteenä Ultima Thule oli "äärimmäinen pohjoisessa sijaitsevaa alue, saari tai maa". Se on useimmiten tarkoittanut Skandinavian niemimaata, mutta joissakin yhteyksissä ilmeisesti myös Islantia, Huippuvuoria tai jopa Grönlantia.
Historia Ensimmäinen Thule-nimitystä käyttänyt oli tiettävästi 300-luvulla eaa. Massalian (nykyinen Marseille) siirtokunnassa elänyt kreikkalainen tiedemies Pytheas. Pytheas teki tutkimusmatkan Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, mutta hänen tekemänsä matkakuvaus tästä tutkimusmatkasta on hävinnyt. Siitä on kuitenkin säilynyt otteita muissa teoksissa. Niissä Pytheas mainitsee Thuleksi nimittämänsä maan, joka hänen kuvauksensa mukaan sijaitsi Ison-Britannian pohjoispuolella noin kuuden purjehduspäivän päässä lähellä jäätynyttä merta.Njadvik 1973, s. 14 Pytheaksen kuvauksen mukaan aurinko paistoi Thulessa läpi vuorokauden. Ilmeisesti hän myös uskoi Thulessa olevan ihmisasutusta. Tästä syystä Pytheaksen arvellaan tarkoittaneen Shetlandsaaria, Orkneysaaria tai Norjaa. Thule liitettiin kuitenkin Islannin löytymisen yhteydessä Islantiin, mutta siellä ei vielä Pytheaksen aikaan ollut ihmisasutusta.Njadvik 1973, s. 15 Lennart Meri on arvellut, että Pytheaan tarkoittama Thule olisikin ollut Saarenmaa ja siellä oleva Kaalijärvi.
Ennen tarkempaa tietoa pohjoisista alueista Pytheaksen kuolemaa seuranneiden vuosisatojen aikana hänen kertomustaan Thulesta pidettiin Välimeren alueen vaikuttajien joukossa epäuskottavana pääasiassa vuorokauden läpi paistavan auringon takia.Karlsson 2000, s. 9
Katso myös Agartha Mu Lemuria Fiddler's Green Hyperborea Thule-seura Qaanaaq
Lähteet
Viitteet
Luokka:Maantieteen historia