Suomen ja Pakistanin välisillä suhteilla tarkoitetaan Suomen tasavallan ja Pakistanin islamilaisen tasavallan kahdenvälisiä suhteita. Diplomaattiset suhteet solmittiin 12.1.1951 ja ne pohjautuivat pitkään lähinnä kaupan varaan, vuotta aikaisemmin Pakistan nimitti Suomeen ensimmäisen kunniakonsulin, Karl Ragnar Öllerin

Suomi on myös osallistunut kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun Pakistanissa, esimerkiksi myöntämällä varoja Maailmanpankin Yhteisrahoitusohjelmaan (Multi Donor Trust Fund), jonka avulla jälleenrakennetaan tulvien tuhoamia raja-alueita. Vuonna 2010 Suomi myönsi lähes 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua tulvakatastrofista kärsivälle Pakistanille. Lisäksi Suomi antoi merkittävän 5,6 miljoonaan euron osuuden Maailmanpankin hallinnoimaan raja-alueiden jälleenrakennusrahastoon, jonka tarkoituksena on tukea sosioekonomiselta kehitykseltään erityisen heikossa asemassa olevia alueita Pakistanissa.

Vuosina 2007‒2009 Suomi antoi humanitaarista apua yhteensä 6,3 miljoonaa euroa Balochistanin maanjäristykseen ja raja-alueiden sisäisiin pakolaisiin liittyvään hätäaputyöhön. Suomi tuki vuonna 2005 Kashmirin maanjäristyksen uhreja 20,5 miljoonalla eurolla, joka annettiin välittömään hätäapuun ja jälleenrakennustyöhön. Jälleenrakennus on edelleen käynnissä. Ulkoministeriö rahoitti vuonna 2012 noin 200 000 euron suuruisen yhteistyöohjelman Suomen ja Pakistanin ilmatieteen laitosten välillä. Ulkoministeriö on rahoittanut suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä Pakistanissa

Pakistanista tuodaan Suomeen pääasiassa vaatteita ja vaatetustarvikkeita, nahkatavaroita, urheiluvälineitä ja leluja sekä puuvillaa. Suomalaisyrityksistä Pakistanissa toimivat esimerkiksi Wärtsilä ja Nokia, mutta myös useita muita pienempiä yrityksiä.

Maiden välinen yliopistoyhteistyö on hyvässä alussa ja suomalainen opetusjärjestelmä kiinnostaa laajasti Pakistanissa, ja maassa on vierailullut lähivuosina lukuisia opetusalan delegaatioita . Ammattikoulutuksen puolella yhteistyö alkoi vuonna 2019, jolloin Turun Ammatti-Instituutti ja National University of Technology (NUTECH), aloittivat yhteisen hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen suunnittelun. Tästä ohjelmasta ensimmäiset opiskelijat valmistuivat vuonna 2022 . Ammattiopetuksen ohjelmia kehitetään parhaillaan mm. rakennus-, terveydenhuolto- ja logistiikka-aloille. Syksyllä 2024 Turun Ammatti-instituutti ja NUTECH aloittivat EU:n rahoittaman monivuotisen koulutusohjelman Turun yliopisto ja Pakistanin vanhin kauppakorkeakoulu IBA ovat tehneet yhteistyötä ja allekirjoittivat yhteistyösopimuksenvuonna 2023 Turun yliopiston delegaatio on myös vieraillut Karachissa ja IBA:n delegaatio useaankin otteeseen Turussa Yksityisistä koulutusalan toimijoista erityisesti Finnish Global Education Solutions (FGES) on ollut aktiivinen Pakistanissa mm. opettajien ammattitaitojen kehittämisen parissa ja ovat sopineet yhteistyökoulujen avaamisesta STEP-kouluketjun kanssa Pakistanissa .

Pääministeri Jyrki Katainen tapasi Pakistanin pääministerin syksyllä 2012 ASEM-kokouksen yhteydessä Vientianessa, pääministeri Mari Kiviniemi tapasi Pakistanin ulkoministerin Shah Mahmood Qureshin lokakuussa 2010 Brysselissä myös ASEM-huippukokouksen yhteydessä. Edellinen ministeritason valtiovierailu maiden välillä toteutui huhtikuussa 2009, kun Pakistanin vähemmistöministeri vieraili Helsingissä. Pakistanin presidentti Musharraf vieraili Suomessa 2004 tasavallan presidentti Tarja Halosen vieraana tavaten myös pääministerin . Viimeisimmät Suomi-Pakistan poliittiset konsultaatiot pidettiin vuonna 2025 Pakistanissa, seuraavan kerran Helsingissä vuonna 2027. Pakistanin ulkoministeri Hina Rabbani Khar vieraili Suomessa kesäkuussa 2022. Pakistanin ulkoministeri Mohammad Ishaq Dar ja Suomen ulkoministeri Elina Valtonen tapasivat World Economic Forumissa Davosissa tammikuussa 2026 Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili osana Aasian vierailuaan Islamabadissa 2002

Pakistanilla ei ole suurlähetystöä Suomessa, mutta Suomen kansalaiset saavat konsulipalveluita Pakistanin Tukholman suurlähetystöstä http://www.pakistanembassy.se/pages/consular.htm , kaikki viisumit Pakistaniin haetaan kuitenkin nykyisin kokonaan Nadran verkkopalvelun kautta Pakistania on Suomessa edustanut vuodesta 1950 lähtien kunniakonsuli ja vuoden 2016 helmikuusta tehtävää on hoitanut kunniapääkonsuli Wille Eerola , joka on järjestyksessään kaikkien aikojen viides kunniakonsuli.

Suomen Islamabadin suurlähetystö Pakistanissa suljettiin väliaikaisesti elokuussa 2012 valtion säästöohjelman vuoksi http://www.finlandpakistan.org/public/default.aspx?contentid=242297&nodeid=41580&culture=fi-FI, mutta avattiin uudelleen kymmenen vuoden tauon jälkeen syyskuussa 2022. Ulkoministeriö ilmoitti 28.11.2025 valtiotalouden säästötoimista johtuvista muutoksista edustustoverkostossa ja osana näitä toimia myös Islamabadin suurlähetystön sulkemisesta Suomen suurlähetystö Islamabadissa suljettiin 16.06.2026 . Toistaiseksi Suomen viimeinen Pakistanin suurlähettiläs oli Hannu Ripatti. Suomella on lisäksi kunniakonsulit Lahoren ja Peshawarin kaupungeissa Pakistanissa https://finlandabroad.fi/web/pak/honorary-consulates.

Suomalais-Pakistanilainen kauppayhdistys, Finland Pakistan Business Council on vuonna 1985 perustettu poliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää Suomen ja Pakistanin välisiä suhteita kaupan, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan aloilla http://fpbc.fi/. Vaikka kahdenvälinen kauppa on perinteisesti ollut melko maltillista, suomalaisten kiinnostus liiketoimintaan Pakistanissa on kasvamassa ja viimeisen viiden vuoden aikana Suomen vienti Pakistaniin on kasvanut keskimäärin noin 19 prosenttia, vuonna 2021 peräti 138 prosenttia. Vuonna 2024-2026 kasvua on ollut erityisesti kaivos-, koulutus- ja terveysteknologia-alueilla ja Pakistani onkin ollut yksi Suomen nopeiten kasvavista vientimarkkinoista.

Suomalais-Pakistanilainen kauppayhdistys on isännöinyt vuodesta 2014 alkaen Finland Pakistan Business Summit -tilaisuuksia , joihin on osallistunut yli kolme sataa yritystä. Järjestyksessään jo 13. tapahtuma järjestettiin toukokuussa 2025 ja silloin ensimmäistä kertaa kolmessa kaupungissa: Islamabadissa. Lahoressa ja Karachissa. Useita suomalaisia yritysdelegaatioita on vieraillut Pakistanissa viime vuosina mm. energiateknologia- ja opetussektoreilla . Seuraava FPBS tapahtuma järjestetään marraskuussa 2026. Finnfund teki ensimmäisen suoran sijoituksen pörssinoteerattuun TPL Insurance vakuutusyhtiöön vuonna 2022, TPL Insurancen osake-enemmistö myytiin heinäkuussa 2026 Jazz International Holding -yhtiölle . Vuonna 2020 Finnfund sijoitti erityisesti naisyrittäjyyttä tukevaan pienlainoja myöntävään Kashf Foundationiin , jota laajennettiin edelleen brittiläisen BII:n kanssa vuonna 2024

Vaikka kummallakaan maalla ei ole tällä hetkellä suurlähetystöjä, kaupalliset suhteet ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana erittäin positiivisesti ja syksyllä 2026 suomalaiset ja pakistanilaiset yritykset, päättäjät ja hallinnon edustajat tapaavat taas Finland Pakistan Business Summit -tilaisuudessa Pakistanissa.

Lähteet

Luokka:Suomen kahdenväliset suhteet Luokka:Pakistanin ulkopolitiikka