Dityppioksidi eli typpioksiduuli, arkikielessä ilokaasu (N2O, dityppimonoksidi) on typen happiyhdiste eli typen oksidi. Huoneenlämmössä dityppioksidi on väritön, hajuton ja syttymätön kaasu. Sitä käytetään kirurgiassa, hammashoidossa ja synnytyksissä analgeettisten eli kipua lievittävien ja anesteettisten eli nukuttavien vaikutustensa vuoksi. Suomessa sitä myydään valmistenimillä Lääketieteellinen Ilokaasu Awo ja Niontix. Ilokaasua käytetään myös päihteenä, elintarvikkeissa ja moottoriurheilussa.

Dityppioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu ja ilmansaaste maatalouden ollessa ylivoimaisesti merkittävin dityppioksidipäästöjen lähde. Dityppioksidi on hiilidioksidia 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Käyttö pienoiskuva|vasen|Dityppioksidin resonanssimuodot Nukutuskäytössä ilokaasua sekoitetaan happeen suhteessa 1:1 tai 2:1 hypoksian välttämiseksi. Yksin ilokaasulla ei voida saavuttaa täyttä kirurgista anestesiaa, ja sitä käytetäänkin usein yhdessä muiden anesteettien kanssa. Sydäntä lamaavan vaikutuksensa vuoksi ilokaasua varotaan antamasta sydäntautipotilaille.

Ilokaasua käytetään päihteenä, koska nimensä mukaisesti kaasu tekee käyttäjänsä huvittuneeksi. Se poistaa kipua ja aiheuttaa euforiaa sekä lieviä äänihallusinaatioita. Ilokaasua on käytetty myös alkoholin vieroitushoitoon.Reijo Ojutkangas hoiti juoppoja ilokaasulla Helsingin Sanomat 27.6.2014.Ilokaasusta tuli muotipäihde: ”Paljon hauskempaa kuin alkoholi” Nyt 8.3.2013http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306460304000930 Ilokaasun käyttömahdollisuutta nopeavaikutteisena masennuslääkkeenä tutkitaan, koska sen on havaittu käynnistävän aivoissa samanlaisia neurokemiallisia muutoksia kuin ketamiinin.Tutkimus selvittää ilokaasun masennuslääkevaikutuksia Potilaan lääkärilehti 1.10.2016.

pienoiskuva|120px|Ilokaasusäiliöitä joita käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin. pienoiskuva|120px|Entonox-kaasua joka sisältää puolet happea ja puolet ilokaasua. Entonoxia käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin ja sitä on turvallista hengittää sen sisältämän hapen vuoksi.|alt=

Ilokaasua voidaan käyttää myös elintarvikkeiden aerosolipakkauksissa. Valmiskermavaahtopakkauksissa on usein ilokaasua, joka liukenee hyvin rasvaan paineen alaisena. Paineen pienentyessä ilokaasu kaasuuntuu ja muodostaa vaahtoa. Kermavaahtopakkauksissa ilokaasua on kuitenkin hyvin vähän.

Ilokaasua voidaan käyttää polttomoottorissa hetkelliseen tehon lisäämiseen. Kaasua säilytetään nestemäisenä ja höyrystyessään sen lämpötila laskee, jolloin moottoriin syötettävä ilma tai ilman ja polttoaineen seos jäähtyy pienentäen sen tilavuutta, jolloin kaasuseosta voidaan syöttää enemmän samalla paineella. Männän puristuksessa tämä kaasuseos kuumenee, jolloin ilokaasu hajoaa typeksi ja hapeksi. Näin muodostunut lisähappi parantaa polttoaineen palamista, joten polttoainetta voidaan syöttää enemmän ja moottorista saatava teho kasvaa. Suomessa ilokaasujärjestelmien käyttö tieliikenteessä on kielletty.

Typpioksiduulia voidaan valmistaa muun muassa kuumentamalla ammoniumnitraattia (NH4NO3 → 2 H2O + N2O)

Ilokaasu voidaan nesteyttää joko nostamalla paine noin 50-kertaiseksi normaali-ilmanpaineeseen verrattuna, tai laskemalla lämpötila −88 °C:seen.

Päihdekäytön haittavaikutukset Ilokaasu inaktivoi B12-vitamiinia, jonka puute voi aiheuttaa megaloblastisen anemian tai neurologisia oireita. Ilokaasun päihdyttävän vaikutuksen lyhytkestoisuus tekee siitä petollisen päihteen. Käyttäjä saattaa ajatella aineen vaikutuksen olevan nopea ja ohimenevä, vaikka toistuva lyhytkestoinenkin käyttö voi aiheuttaa vakavia häiriöitä B12-vitamiinin aineenvaihduntaan ja johtaa pysyvään hermovaurioon joko keskushermostossa tai ääreishermoissa.

Ympäristövaikutukset

Typpioksiduuli on voimakas ja pitkäikäinen kasvihuonekaasu. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä typpioksiduulipäästöjä syntyy Suomessa etenkin maanviljelyssä ja typpilannoitteiden valmistuksessa. Myös katalysaattoriajoneuvojen käytöstä, kotieläinten lannasta ja energiantuotannosta syntyy jonkin verran typpioksiduulipäästöjä. Suurimmat hehtaarikohtaiset typpioksiduulipäästöt syntyvät maanviljelyskäytössä olevilla ja metsitetyillä turvepelloilla.Pihlatie, Mari 2007: Nitrous oxide emissions from selected natural and managed northern ecosystems. Väitöskirja. Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta. Dissertationes Forestales 36. https://doi.org/10.14214/df.36

Typpioksiduuli on Suomen toiseksi yleisin kasvihuonekaasu.Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2003. National inventory report to the UNFCCC. 27 May 2005. Statistics Finland. Pdf-julkaisu. Typpioksiduulin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 296 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin, ja typpioksiduulin elinikä ilmakehässä on noin 110 vuotta. Lisäksi se aiheuttaa otsonikatoa.TKK, Ympäristönsuojelu, Stratosfäärin otsoni Typpioksiduulin on todettu olevan 2000-luvun merkittävin otsonikerrosta heikentävä aine.http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/1176985http://www.newscientist.com/article/dn17698-laughing-gas-is-biggest-threat-to-ozone-layer.html

Lähteet

Aiheesta muualla

PubChem: Nitrous Oxide KEGG: Nitrous oxide AutoWiki: Ilokaasu Iloinen kaasu? City-lehti, 18/2010. Uusi halpa villitys Helsingin baareissa – päät sekaisin 1800-luvun menetelmällä Iltasanomat, 11.1.2013. Ilokaasu nostaa jälleen päätään City-lehti, 15.1.2013. Ylen Elävä arkisto: Suomi sai hepulin ilokaasusta Noin 80 000 suomalaista on kokeillut ilokaasua päihteenä Helsingin Sanomat 4.9.2015.

Luokka:Imppaus Luokka:Oksidit Luokka:Anestesiologia Luokka:Typpiyhdisteet Luokka:Kasvihuonekaasut Luokka:Dissosiatiivit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:WHO:n tärkeimmät lääkkeet

tr:Nos Luokka:Nikotiiniantagonistit Luokka:NMDA-reseptorin antagonistit