thumb|I topi grigin sankari on Emilio Ghionen esittämä synkkä herrasmiesvaras Za-la-Mort. thumb|Elokuvan estetiikka perustuu karuihin ympäristöihin ja voimakkaisiin kontrasteihin. Kuvassa kapakkamiljöö. I topi grigi (”Harmaat hiiret” tai ”rotat”) on vuonna 1918 valmistunut italialainen mykkäelokuva. Emilio Ghionen ohjaaman kahdeksanosaisen seikkailuelokuvan sankari on Ghionen esittämä herrasmiesvaras Za-la-Mort. Se on ainoa säilynyt Za-la-Mort-seikkailu.
Juoni Za-la-Mort asuu kumppaninsa Za-la-Vien kanssa maaseudun rauhassa. Eräänä päivänä hän tuo kotiin kadulta löytämänsä orvon Leon, jonka salaisuus on kätketty rikolliskopla Topi Grigin hallussa olevaan mustaan kirjekuoreen. Za saa kuoren käsiinsä, mutta koplan johtaja Grigione pakenee Yhdysvaltoihin ja rikolliset sieppaavat Za-la-Vien ja Leon. Za-la-Mort jäljittää Grigionen ensin Yhdysvaltoihin ja sieltä Argentiinan pampalle. Ankaran kamppailun jälkeen Za palaa Za-la-Vien ja Leon kanssa Eurooppaan, jossa salaperäinen kreivitär Giovanna tavoittelee mustassa kirjekuoressa mainittua Leon perintöä. Kreivitärtä jahdatessaan Za joutuu ensin ihmissyöjien vangiksi Afrikkaan ja sieltä Pariisiin, jossa Giovanna syyttää häntä murhasta. Za pelastuu viime hetkellä giljotiinilta, rikolliset joutuvat vastuuseen teoistaan ja Leo saa perintönsä.
Näyttelijät
Tuotanto, tyyli ja vastaanotto Za-la-Mort on näyttelijä-ohjaaja Emilio Ghionen luoma synkkä herrasmiesvaras, joka vuodesta 1914 lähtien seikkaili lukuisissa suosituissa elokuvissa ja elokuvasarjoissa. Hahmon esikuvia ovat ranskalaisten Louis Feuilladen Fantomas ja Victorin-Hippolyte Jasset’n Zigomar. Roomalaiselle Tiber Filmille tehty I topi grigi koostuu kahdeksasta samaan aikaan valmistuneesta ja ensi-iltansa saaneesta jaksosta: 1. La busta nera, 775 metriä 2. La tortura, 671 metriä 3. Il covo, 771 metriä 4. La rete di corda, 1061 metriä 5. Corsa al milione, 848 metriä 6. Aristocrazia canaglia, 898 metriä 7. 6.000 Volts, 821 metriä 8. Mezza Quaresima, 1024 metriä
Ghionen teemoja ovat moraali, uskollisuus, ystävyys ja rakkaus. Rikoksiin syyllistyessäänkin Za-la-Mort noudattaa aina tiettyjä kunniakäsityksiä ja pyrkii oikeuden toteutumiseen. Elokuvan tyyli perustuu ekspressionistiseen näyttelijäntyöhön, vähäeleiseen symboliikkaan sekä karuihin ympäristöihin, joiden vastakohtana esitetään rappeutuneen yläluokan palatsit. Voimakas valaistus luo jyrkkiä kontrasteja, jotka korostavat henkilöiden ilmeitä ja lohduttomia taustoja.
I topi grigi mainitaan usein Ghionen parhaaksi tai suosituimmaksi Za-la-Mort -elokuvaksiEsim. Moliterno, Brunetta.. Todellisuudessa elokuva ei ollut mikään yleisö- tai arvostelumenestys, ja se vedettiin pian pois levityksestä. Elokuvan myöhempi maine perustunee siihen, että se on ainoa säilynyt Za-la-Mort-seikkailu.
Restaurointi ja julkaisut I topi grigi on restauroitu Bolognan elokuva-arkistossa vuonna 1995. Restaurointi perustuu Milanon elokuva-arkistossa säilyneeseen välitekstittömään alkuperäisnegatiiviin ja siitä Belgian elokuva-arkistolle 1960-luvulla tehtyyn kopioonElokuvan ensimmäisen osan alkutekstit..
Elokuvan toinen ja kolmas osa on julkaistu VHS:llä vuonna 1995. Ensimmäinen ja neljäs osa ovat katsottavissa Italian elokuva-arkiston sivustolla.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Italialaiset seikkailuelokuvat Luokka:Italialaiset mykkäelokuvat Luokka:Vuoden 1918 italialaiset elokuvat