pienoiskuva|Puhuttua jorubaa Joruba (omakielinen nimi: Èdè Yorùbá) on nigeriläis-kongolaisten kielten atlantinkongolaiseen kuuluva kieli, jota puhutaan Länsi-Nigeriassa, Togossa ja Beninissä. Joruba on englannin, igbon ja hausan rinnalla yksi Nigerian virallisista kielistä.
Puhujamäärä ja status pienoiskuva|Beninin, Nigerian ja Kamerunin kielet. Yhteensä joruballa on 39,8 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä 39. puhutuimman kielen koko maailmassa.
Joruballa katsotaan oleva useita eri murteita, ja se on sukua binille ja igbolle, joita puhutaan myös Nigeriassa. Koko Nigerian väestöstä noin 21 % puhuu jorubaa ja se on yksi Länsi-Afrikan tärkeimmistä kielistä. Monet joruban puhujat ovat kaksikielisiä: joruban lisäksi nämä puhuvat usein myös englantia tai jotain paikallista kieltä, kuten hausaa.
Joruban kielen variaatioksi laskettavaa lucumín kieltä käytetään Kuubassa santeria-nimistä uskontoa harjoittavien keskuudessa.
Fonologia Joruba on tonaalinen kieli, jossa tavujen äänenkorkeus vaikuttaa sanan merkitykseen. Siinä on kolme äänenkorkeutta: matala, keski ja korkea. Matala äänenkorkeus merkitään graviksella ja korkea akuutilla. Keskikorkeutta ei merkitä.
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeoPuoliavoinɛɔAvoina Kaikki vokaalit paitsi [e, o, a] voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:
Konsonantit BilabiaaliLabio- dentaaliAlveolaariPost- alveolaariPalataaliVelaariLabio- velaariGlottaaliNasaalitmKlusiilitbt dk gk͡p ɡ͡bFrikatiivitfsʃhLateraalitlTremulantitrApproksimantitwj Lähde:
Kirjoitus Jorubaa kirjoitetaan latinalaisilla sekä arabialaisilla aakkosilla.
Arabialaisia aakkosia alettiin käyttämään 1600-luvulta alkaen kun taas latinalaisia aakkosia alettiin käyttämään 1900-luvulla lähetyssaarnaajien myötävaikutuksesta.
Jorubassa on neljä nenävokaalia, jotka merkitään vokaalin jälkeisellä n:llä. Ne ovat: in, un, ẹn ja ọn. Lisäksi kirjoituksessa merkitään joskus an, joka kuitenkin äännetään samalla tavalla kuin ọn.
Kielioppi ja sanasto Rakenteeltaan joruba on hyvin analyyttinen, eli sanat eivät juuri taivu. Perussanajärjestys on subjekti-verbi-objekti.
Jorubassa ei ole kieliopillista sukupuolta. Kielen kaksi kolmannen persoonan persoonapronominia ó ja wọ́n erottelevat kohteen iän, eivät sukupuolen perusteella.
Joruban sanasto koostuu pääasiassa VKV(KV)-tyyppisistä sanoista, missä V = vokaali ja K = konsonantti.
àjànàkú = norsu àkùkọ = kana ènìyàn = ihminen ẹran = liha ẹranko = eläin ilé = talo òrìṣà = jumala ọmọ = lapsi
Joruban kielellä on yhteistä sanastoa igbon ja hausan kanssa. Lisäksi jorubaan on lainattu jonkin verran sanoja englannin kielestä.
jorubaigbosuomiapáakakäsiẹnuọnusuuimúiminenäòkútaokwutekivi
jorubahausasuomifìtílàfitilalamppuràkúnmírakumikameli
Kielen käyttö Jorubankielinen kirjallisuus alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla, kun murteet ylittävä standardikieli alkoi kehittyä. Yksi tunnettu jorubaksi kirjoittava kirjailija on Amos Tutuola, jonka teoksia on käännetty laajalti.
Jorubaa käytetään monipuolisesti median ja koululaitoksen kielenä Länsi-Afrikassa.
Lähteet
Luokka:Benuenkongolaiset kielet Luokka:Nigerian kielet Luokka:Beninin kielet Luokka:Togon kielet