pienoiskuva|Jos laatikossa on kaikki mahdolliset tapahtumat, ja ympyrässä on suotuisat tapahtumat , niin on vastatapahtumien eli tapahtuman komplementin alue. Vastatapahtuma eli komplementtitapahtuma () tai joskus vain vastatapaus on yksi todennäköisyyslaskennassa peruskäsitteistä. Annetun tapahtuman vastatapahtumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kyseinen tapahtuma ei toteudu. Jos jonkin tapahtuma todennäköisyys on A, sen vastatapahtuman todennäköisyys on 1 – A.
Joukko-opillinen määritelmä Jokainen kysymykseen tuleva tapahtuma, jolle todennäköisyys voidaan määrittää, koostuu tietystä joukosta satunnaisilmiön alkeistapauksia, ja vastatapahtuma muodostuu satunnaisilmiön perusjoukon kaikista muista alkeistapauksista. Tapahtuman vastatapahtumaa merkitään yleensä , , tai .
Vastatapahtuma voidaan merkitä joukko-opin käsittein Määritelmä tekee tapahtumasta ja vastatapahtumasta erilliset tapahtumat.
Esimerkkejä Tapahtuman alkeistapauksia voidaan kohdella joukon alkioina. Joukot, jotka jakavat perusjoukon kahteen osaan, ovat toisilleen komplementit joukot. Joukon komplementtijoukko määritellään Jos tapahtuma on tyhjä joukko, on sen vastatapahtuma perusjoukko, ja päinvastoin: ja vastaavasti Nopanheitossa tapahtuman "vähintään nelonen" vastatapahtuma olisi "korkeintaan kolmonen" eli Tapahtuma ja vastatapahtuma muodostavatkin yhdessä perusjoukon: luonnollisella tavalla.
Komplementtisääntö Todennäköisyys, että alkeistapaus kuuluu perusjoukkoon on yksi. Samasta syystä voidaan sanoa, että alkeistapaus kuuluu varmuudella aina tapahtumaan tai vastatapahtumaan, sillä perusjoukko muodostuu niistä. Silloin on
Silloin vastatapahtuman todennäköisyys on (komplementtisääntö)
Lähteet
Luokka:Todennäköisyyslaskenta