Myllyjoki eli SiekkilänjokiEloranta & Perämäki 2015, s. 12. on joki Jyväskylän Vesangassa, joka virtaa Vähä-Vesangasta Kotaseen Myllynperän alueen läpi. Jyväskylästä Keuruulle vievä valtatie ja Myllyperäntie kulkevat Myllyjoen yli. Joki on noin 822 metrin pituinen.
Myllyjoki kuuluu Kymijoen vesistön (vesistöaluetunnus 14) Muuratjärven valuma-alueeseen (14.28), tarkemmin Kuusjärven alueeseen (14.285).Eloranta & Perämäki 2015, s. 7.
Joen kulku Myllyjoki alkaa Vähä-Vesangan länsiosasta 145,5 metrin korkeudelta mpy. Vähä-Vesanka on Vesankajärven valuma-alueen (14.286) alin järvi, ja kaikkien yläpuolisten järvien vedet kulkeutuvat sen kautta Myllyjokeen. Näistä suurimpia ovat Vesankajärvi, Vasarainen ja Iso-Musta. Joen niskan ympärys on soistunutta ja suurimmaksi osaksi rakentamatonta. Keskijuoksullaan joki alittaa valtatien 18 ja alempana Myllyperäntien. Keskijuoksulla alkaa joen noin 200 metrin pituinen koskiosuus, Siekkilänkoski. Sen varrella on vesimylly, jonka yhteydessä oleva pato estää kaloja vaeltamasta järvien välillä. Siekkilänkoski päättyy alajuoksulla lampimaiseen suvantoon.Eloranta & Perämäki 2015, s. 40–41. Lopulta joki laskee Kotaseen, jonka pinnankorkeus on 141,2 metriä, joten pudotusta Myllyjoella on noin 4 metriä.
Historiaa Myllyjoen keskijuoksulla on 1800-luvun loppupuolella rakennettu Siekkilänkosken mylly, joka muodostaa läheisen myllärin asunnon ja kivisillan kanssa maakunnallisesti arvokkaan kohteen.Eloranta & Perämäki 2015, s. 29. Vuonna 1861 aloittanut mylly kuului aluksi Siekkilän talolle, mutta ostettiin erilliseksi tilaksi vuonna 1912.Lintunen 2003, s. 105. Mylly oli merkittävä osa Vesangan taloutta vielä 1950-luvulle asti, sillä siellä toimi myös saha, pärehöylä sekä sähkölaitos.
Sahassa tuotettiin rakennusmateriaalia sekä Vesangan että Kypärämäen ja Köhniön asukkaiden tarpeisiin. Vuonna 1926 myllyn yhteyteen perustettiin vielä sähkölaitos, joka vuonna 1936 alkoi tuottaa sähköä lähistön asukkaille.Lintunen 2003, s. 106–107. Myllyn ja sahan käyttö lopetettiin vuonna 1975, mutta sähkölaitos on yhä yksityisessä käytössä.Eloranta & Perämäki 2015, s. 18–19.
Siekkilänkoskessa on ollut uittorännejä, vaikka virallinen uittoväylä olikin alkanut vasta alempaa Kuusjärvestä. Uitot väylällä loppuivat vuonna 1964.Eloranta & Perämäki 2015, s. 24.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Jyväskylän joet Luokka:Kuusjärven alue Luokka:Vesanka