pienoiskuva|Pakolaisia Unkarissa marssimassa kohti Itävallan rajaa syyskuun alussa 2015. pienoiskuva|Irlannin merivoimien alus pelasti merihätään joutuneita siirtolaisia kesäkuussa 2015. Euroopan pakolaiskriisi tai Euroopan siirtolaiskriisiKriisiä on kutsuttu Suomen mediassa sekä pakolaiskriisiksi että siirtolaiskriisiksi. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty on käyttänyt tiedotuksessaan kriisiin liittyen sekä sanoja pakolainen että siirtolainen. Muuttajista on käytetty myös yleisesti sanaa turvapaikanhakija. on vuosina 2014–2015 alkanut tapahtumasarja, jossa paljon Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähteneitä pakolaisia ja siirtolaisia pyrkii Eurooppaan hakeakseen turvapaikkaa. Vuoden 2015 alkupuolella turvapaikanhakijoiden pääreitit kulkivat Välimeren yli Italiaan sekä Egeanmeren saariston ja Balkanin kautta kohti Keski-Eurooppaa. Meritse saapuvien yleisimmät lähtömaat vuonna 2015 olivat Syyria (49 %), Afganistan (21 %) ja Irak (9 %).
Euroopan unionin jäsenmaihin saapui vuonna 2014 noin 560 000 ja vuonna 2015 noin 1 260 000 turvapaikanhakijaa. Meriteitse saapuvista 58 prosenttia oli miehiä, 17 prosenttia naisia ja 25 prosenttia lapsia. Välimeren ylitykseen liittyy suuria riskejä ja ihmissalakuljetusta, ja monet ovat hukkuneet matkalla. Euroopan unioni on vastannut pakolaiskriisiin lisäämällä ulkorajojensa valvontaa ja torjumalla ihmissalakuljetusta. Euroopan komissio on esittänyt toistaiseksi toteutumattomia ehdotuksia turvapaikanhakijoiden jakamisesta unionin jäsenmaiden kesken. Moni jäsenmaa on palauttanut rajatarkistukset Schengen-alueen sisällä tai kiristänyt turvapaikanhakuun liittyvää lainsäädäntöään.
Kriisin tausta pienoiskuva|400px|Turvapaikanhakijoiden määrä Euroopan unionin ja EFTA-maissa vuonna 2015. Palkkien korkeus kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää valtiossa, kun taas väri kuvaa turvapaikanhakijoiden määrää suhteessa valtion asukaslukuun. Euroopan unionin jäsenvaltiot saivat Eurostatin mukaan 627 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2014, mikä on suurin määrä vuoden 1992 jälkeen, jolloin hakemuksia tuli 672 000.
Syyrian sisällissota ja Afganistanin sota Suurin yksittäinen pakolaisuuden aiheuttaja on Syyrian sisällissota, joka on levinnyt myös Irakin ja Libanonin alueille. Syyrialaiset pakenevat paitsi oppositioliikkeiden väkivaltaa myös oman hallintonsa väkivaltaa, kertovat länsimaiset uutislähteet. Afganistanin sodan paheneminen on myös lisännyt muuttoliikettä. Naapurimaissa pakolaiskiintiö on tullut täyteen. Esimerkiksi 80 miljoonan asukkaan Turkki ilmoitti mittansa täyttymisestä, kun maahan oli paennut lähes kaksi miljoonaa syyrialaista. Turkin EU-ministeri sanoi heinäkuussa 2015, että seuraava pakolaisaalto ohjataan Eurooppaan.
Ilmastopakolaisuus Pakolaiskriisissä on kyse myös ilmastopakolaisuudesta. Esimerkiksi vuosi 2015 oli ennätyslämmin. Ennen sisällissotaa Syyria koki vuosina 2006–2010 dokumentoidun historiansa pahimman kuivuuden. 800 000 ihmistä menetti elinkeinonsa, ja 85 prosenttia karjasta kuoli.
Työ Heinäkuun 2017 alkuun mennessä Euroopan satamakaupunkeihin oli tullut vuoden alusta noin 100 000 siirtolaista, joista lähes kaikki Italiaan. Vuonna 2016 Italiaan saapui Libyasta ennätysmäiset 181 000 turvapaikanhakijaa. Suuri osa oli Länsi-Afrikasta tulleita työnetsijöitä.
Muuttoliike Lähtömaat ja kulkureitit
Euroopan unionin ulkorajayhteistyöstä huolehtivan erillisvirasto Frontexin mukaan voidaan erottaa seitsemän turvapaikanhakijoiden pääreittiä Eurooppaan. Tärkeimmät ovat Keski-Välimeren reitti (Pohjois-Afrikasta Italiaan), Itä-Välimeren reitti (Turkista Kreikan saaristoihin) ja Länsi-Balkanin reitti (Kaakkois-Euroopan läpi Sloveniaan tai Unkariin). Neljä vähemmän merkittävää reittiä ovat Pohjois-Afrikan reitti (Afrikasta Kanarian saarille), Länsi-Välimeren reitti (Afrikasta Espanjaan), Apulian ja Calabrian reitti (Koillis-Afrikasta Italiaan) ja itärajojen reitti, eli Venäjän ja Itä-Euroopan läpi Euroopan unionin alueelle.
2014 Muuttoliike Eurooppaan alkoi kasvaa merkittävästi vuonna 2014, kun Euroopan unionin jäsenvaltioista turvapaikkaa haki ensikertalaisena 562 580 henkilöä, lähes 200 000 enemmän kuin vuonna 2013. Tämä oli suurin määrä sitten vuoden 1992, jolloin suuria määriä entisen Jugoslavian asukkaita haki turvapaikkaa Euroopan unionin jäsenvaltioista. Frontex raportoi vuonna 2014 tapahtuneen 283 532 laitonta rajanylitystä. Huomattavan moni kosovolainen teki laittoman rajanylityksen Euroopan unionin tai Schengen-alueelle joulukuussa 2014, eli 40% tapauksista.
2015
Vuonna 2015 Euroopan unionin jäsenmaista haki turvapaikkaa ennätykselliset .
Muuttoliikkeen painopiste siirtyi alkuvuonna 2015, kun Kreikka ohitti Italian siirtolaisten tärkeimpänä saapumismaana. Vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena 67 500 siirtolaista saapui Italiaan meritse, kun taas Kreikkaan saapui 68 000 siirtolaista. Italiaan saapuneiden siirtolaisten tärkeimmät lähtömaat olivat pääosin Afrikassa (Eritrea 25 %, Nigeria 10 %, Somalia 10 %, Syyria 7 %), kun taas Kreikkaan saapuneet olivat pääasiassa pakolaisia Aasiasta (Syyria 57%, Afganistan 22%, Irak 7%).
Vuoden 2015 alussa muuttovirta ei vielä juurikaan poikennut vuoden 2014 luvuista, mutta loppuvuotta kohti virta kiihtyi nopeasti. Frontex raportoi vuoden 2015 ensimmäisinä kuutena kuukautena 228 507 laitonta rajanylitystä. Heinä-syyskuussa niitä oli 615 492 ja loka-joulukuussa 978 338. Viraston arvion mukaan laittomia rajanylityksiä oli vuonna 2015 jopa 1,82 miljoonaa.
2016 Muuttoliike Eurooppaan lieveni hieman vuoden 2016 alussa. Kreikkaan saapui 123 000 siirtolaista tammi–helmikuussa. "Slovenia, Serbia, Kroatia ja Makedonia sulkivat rajansa tehokkaasti uusilta siirtolaisilta tällä viikolla", totesi The New York Times maaliskuun alussa 2016. "Ja ensi viikolla" unioni aikoo tehdä sopimuksen Turkin kanssa, niin että Kreikkaan saapuvat pakolaiset palautetaan automaattisesti Turkkiin, lehti totesi. Frontexin arvion mukaan siirtolaiset alkaisivat käyttää pidempiä reittejä joko Mustanmeren kautta Bulgariaan tai Joonianmeren yli Italiaan. Maaliskuussa Kreikkaan saapuneiden siirtolaisten määrä kutistuikin 26 240:een. Huhtikuussa heitä saapui vain 2 700.
Toisaalta Italiaan meriteitse saapuvien afrikkalaisten määrä oli kasvussa. Huhtikuussa Italiaan saapui 8 370 siirtolaista ja maa ohitti vastaanottajana Kreikan ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2015. Koko vuonna Italiaan saapui Libyasta ennätysmäiset 181 000 turvapaikanhakijaa. Yleisradio kertoi, että Lääkärit ilman rajoja- ja SOS Mediterranee-järjestöt toivat pakolaisia Italian satamiin vuonna 2016.
2017 Vuoden 2017 heinäkuussa uutisoitiin, että Italia uhkaa sulkea satamansa Välimerellä partioivilta ulkomaalaisilta pelastusaluksilta, koska maahan oli saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Avustusjärjestöt tyrmistyivät. Vaikka Eurooppaan tuli turvapaikanhakijoita edellisvuotta vähemmän, Italiaan heitä saapui Libyasta vuosi vuodelta enemmän. Heinäkuuhun 2017 mennessä Italiaan tulijoita (85 000) oli noin 20 % enemmän kuin vuoden 2016 tammi–heinäkuussa. 40 000 oli saapunut Sisiliaan, heistä 10 000 sen toiseksi suurimpaan kaupunkiin Cataniaan. Sieltä on tunnin ajomatka pahamaineiseen, tarkkaan vartioituun ja piikkilanka-aidoin ympäröityyn Mineon vastaanottokeskukseen, jossa joukko Nigerian, Bangladeshin, Guinean ja Norsunluurannikon kansalaisia odotti turvapaikkapäätöstä. Kaikki maista, "joista lähteneiden mahdollisuudet turvapaikkaan Euroopassa ovat heikot". Iso osa pyrkii muualle: Ranskaan, Sveitsiin ja Itävaltaan.
Aiemmin Italiaan tuli paljon syyrialaisia ja eritrealaisia, joista lähes kaikki saivat turvapaikan. Heistä monet jatkoivat matkaansa muihin Euroopan unionin jäsenmaihin. "Nyt tänne tullaan pääosin Länsi-Afrikan maista", Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tiedottaja Flavio di Giacomo sanoi heinäkuussa 2017. Britannian Libyan suurlähetystön ex-johtaja Joe Walker-Cousins arvioi, että Afrikasta Libyaan ja edelleen Eurooppaan on tulossa jopa miljoona ihmistä. "Kun tähän lisätään IOM:n arvio, että Libyassa on jo noin 700 000–1 000 000 siirtolaista, on selvää, ettei turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan ole laantumassa."
Euroopan unionin lupaukset Libyan rannikkovartioston vahvistamisesta ovat lisänneet ihmissalakuljetusta. Satojentuhansien ihmisten kuljettaminen yli Välimeren Eurooppaan on isoa bisnestä. Pelko sen tyrehtymisestä on saanut monet ahneiksi. Giacomon mukaan siirtolaiset "pakenevat Libyan sekasortoa Eurooppaan ja monet heistä jopa pakotetaan aseella uhaten Italiaan lähteviin aluksiin", joista osa on huonokuntoisia ja täysinäisiä. Monet eivät kuitenkaan halua poistua Italiasta muihin Euroopan unionin jäsenmaihin, mikä koettelee järjestelmän kestokykyä. Tiloja on enimmillään 200 000 henkilölle, ja suunnilleen sen verran siellä oli heinäkuun alussa väkeä.
Monet turvapaikanhakijoista pakenevat sotaa ja sortoa, mutta heitä tulee Libyaan ja Eurooppaan myös työn ja paremman toimeentulon perässä. "Kielteisen päätöksen saavilla turvapaikanhakijoilla ei ole Italiassa mitään oikeuksia. He voivat jäädä vastaanottokeskuksiin ja valittaa päätöksestä, mutta tosi asiassa monet ajautuvat kadulle paperittomiksi ja joutuvat alttiiksi monenlaiselle hyväksikäytölle", kertoi Borderline Sicilia -kansalaisjärjestön Lucia Borghi.
Kesällä 2017 Yleisradio uutisoi, että uuden järjestön on tarkoitus aloittaa Välimerellä merioperaatio, jonka tarkoituksena on estää siirtolaisveneiden pääsy Italiaan. Järjestön edustajan mukaan se yrittää löytää siirtolaisveneitä pelastaakseen niiden matkustajat. Sitten heidät viedään takaisin Afrikkaan. Tarvittaessa se antaa siirtolaisille ensiapua. Järjestön Italian osaston johtajan mielestä muut avustusjärjestöt tekevät epäsuorasti yhteistyötä ihmissalakuljettajien kanssa. Hänen mukaansa "Salakuljettajat hyötyvät [– –] koska he tietävät, että joku tulee hakemaan siirtolaiset muutaman kilometrin päästä rannikosta. He laittavat siirtolaisia entistä heikompikuntoisiin aluksiin. Ne eivät pelasta henkiä, vaan toimivat taksipalveluna Eurooppaan." Uusi järjestö puolestaan aikoo siirtolaisia löytäessään kutsua paikalle Libyan rannikkovartioston, joka voi ottaa Eurooppaan pyrkivät ihmiset haltuunsa. Tämä äärioikeistolainen järjestö, Generation identitaire, lakkautettiin 3. maaliskuuta 2021. Ranskan sisäministeri ilmoitti, että järjestö "yllyttää syrjintään tai väkivaltaan yksilöitä kohtaan heidän alkuperänsä, rotunsa ja uskontonsa vuoksi" ja "sotilaallisen muotonsa ja organisaationsa" perusteella Generation identitairea voidaan pitää puolisotilaallisena.
2018 Huhtikuussa 2018 Kreikan korkein hallinto-oikeus poisti turvapaikanhakijoiden liikkumisrajoitukset. Maaliskuusta 2016 alkaen turvapaikanhakijat oli sijoitettu Lesbosin, Lérosin, Kosin, Chíosin ja Sámoksen saarille. Taustalla oli Euroopan unionin ja Turkin sopimus, jolla rajoitetaan pakolaisten pääsyä Eurooppaan. Päätös koski vain uusia saapujia, ei leireillä olevia 15 000:ta ihmistä. Nimetön viranomaislähde piti oikeuden päätöstä "suurena huolena". Vapauden "pelätään rohkaisevan ihmisiä hakeutumaan Turkista Euroopan mantereelle entistä hanakammin", totesi Yleisradio. Kreikan viranomaisten mukaan saarille saapui tammi–maaliskuussa päivittäin 120 turvapaikanhakijaa. Vuoden 2017 vastaava luku oli 60. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan kasvu oli ollut 27 %, ei 100 %. Turvapaikanhaku on hidas prosessi, "mikä on johtanut mielenosoituksiin".
Elokuuhun 2018 mennessä Espanjasta oli tullut Afrikasta tulevien siirtolaisten tärkein reitti Eurooppaan. Maastakarkoitettavia saa pitää kaksi kuukautta Espanjan suljetuissa internointikeskuksissa. Jos palautus lähtömaahan ei onnistu sinä aikana, karkotettava on päästettävä vapaaksi.