Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Kangasalan naapurikunnat ovat Kuhmoinen, Lempäälä, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski. Kangasalan kirkolta on matkaa Tampereelle 17 kilometriä ja Helsinkiin 163 kilometriä.
Kangasalan valtuusto päätti äänin 33–18, että kaupunki-nimitys otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2018. Edellinen kerta, jolloin jokin kunta otti kaupunki-nimityksen käyttöön, oli vuosi 2005, jolloin nyttemmin jo Lappeenrantaan liittyneestä Joutsenosta tuli kaupunki. Ennen nimityksen käyttöönottoa Kangasala oli Uudenmaan ulkopuolella väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käyttänyt kaupunki-nimitystä.
Kangasala on aiheena Topeliuksen 1853 kirjoittamassa runossa Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen ”armaita aaltoja” ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan maantieteellinen piirre on kaupungin halkaiseva harjujono, jonne on rakennettu näkötorneja.
Nimi pienoiskuva|Maisema Kangasalalta, Eero Järnefelt, 1891 Kangasalan nimi johtuu sanasta ”kangas” merkityksessä 'kuiva mäntyvaltainen metsämaa'. Tämä sana on suomen kielessä todennäköisesti muinaisgermaaninen laina, jolloin sana on sukua sekä saksan sanalle Gang 'käynti, kulku (jne.)' että ruotsin sanalle gång 'käynti, käytävä, kerta'. Tämä mahdollinen germaaninen lainasana on voinut tarkoittaa alun perin suomen kielessä luonnon muodostamaa käytävää, kovapohjaista kulkureittiä metsäalueiden läpi tai muuta sellaista. Myöhemmin sana on erikoistunut tarkoittamaan hiekka- ja moreenipohjaista, mäntyvaltaista puustoa kasvavaa harjua.
Nimi kokonaisuudessaan koostuu osista "kangas" ja "ala" merkityksessä 'alue jonkin alapuolella', eli toisin sanoen "kankaan-ala", ja Kangasalan kirkko ja pitäjän vanhat keskiosat sijoittuvatkin kankaisten harjujen juurelle. Samoin kuin voidaan sanoa "olla taivasalla" (sanoista "taivas" ja "ala"), sanotaan myös "olla Kangasalla" (eikä "*Kangasalassa" tai "*Kangasalalla").
Kangasalan nimi tavataan asiakirjoista ensi kerran vuonna 1403, jolloin se oli ollut Pirkkalasta eronneena noin puoli vuosisataa. Kangasalan kirkko sijaitsi aluksi Liuksialan kylässä Roineen rannalla, josta nimi levisi koko pitäjän nimeksi. On arveltu, että kirkon sijainti Pirkkalasta katsottuna ”kankaan alla” eli kangasalla, on vaikuttanut nimen syntyyn. Nykyiselle alueelleen kirkko sijoitettiin vasta 1600-luvulla, joten nykyisestä kirkosta tai kirkonkylästä ei nimen syntyminen ole voinut johtua. Muistitietona on tallennettu, että kun väki ennen vanhaan meni Tarpilan, Pikkolan ja Rekiälän pelloille touoille, ruista repimään ja nauriita kylvämään, se sanoi menevänsä kankaan alle. Tämä sopii suunnan ja maaston perusteella hyvin näkemykseen, että Kangasala aluksi sijaitsi Liuksialan suunnalla.
Historia pienoiskuva|Suinulan verilöylyn muistomerkki. pienoiskuva|Kuhmalahden entinen kunnantalo. Vanhimmista asuinpaikkalöydöistä on päätelty, että Kangasalan alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Varsinkin Huutijärven Sarsasta on löydetty suuri määrä saviastioiden kappaleita, talttoja, kirveitä, luita ja jopa kupariesineiden osia. Pysyvä asutus lienee syntynyt rautakaudella, mihin viittaavat noin 400-luvulta ajanlaskun alun jälkeen peräisin olevat kalmistot Tiihalan kylässä.
Kangasalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuonna 1403. Vanhasta Kangasalan suurpitäjästä muodostuivat myöhemmät Oriveden, Juupajoen, Eräjärven, Längelmäen, Kuoreveden ja Kuhmalahden kunnat.
Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Niitä ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Vääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.
Kangasalan järvien laskuväylät ovat aikojen kuluessa muuttuneet melkoisesti. Vanhimpina aikoina Längelmävesi ja Vesijärvi purkautuivat Roineeseen Sarsanvirtaa myöten, ja Pälkänevesi laski Längelmäveteen Iharissa olleen salmen kautta. Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Pälkänevesi puhkaisi uuden laskuväylän – Kostianvirran – Mallasveteen, Sarsanvirta kuivui, veden virtaus Iharissa kääntyi päinvastaiseksi ja syntyi Iharinkoski. Tämän seurauksena Pälkänevesi alkoi tulvia yli äyräidensä, ja myös Längelmäveden pinta nousi. Tulvavahinkojen vähentämiseksi suoritettiin muun muassa Mallasveden laskuväylän Valkeakosken perkaus 1820-luvulla. Tästä huolimatta Längelmäveden pinta nousi jatkuvasti ja oli lopulta kaksi metriä Roineen pintaa korkeammalla. Lopulta päätettiin puhkaista Längelmäveden ja Roineen välinen kannas sen kapeimmalta kohdalta. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.
Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko ja suomalaisen tietosanakirjan isä Agathon Meurman asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppupuolelle saakka. Vuonna 1983 suljettu punatiilinen urkutehdas toimi vuoteen 2011 hotellina ja on nyt asuinkäytössä
Kangasalan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1951.Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 160. Otava 1979, Helsinki.
Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Kangasalan Suinulan Markkulan talon pihalla tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta, kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22.–23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.
Kangasalle perustettiin vuonna 1931 Pikonlinnan sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana (Keski-Hämeen parantola) ja talvi- ja jatkosodan aikana rakennuksessa toimivat 10. sotasairaala ja 55. sotasairaala. Vuonna 1968 se liitettiin osaksi Tampereen keskussairaalaa, jolloin sinne muodostettiin keuhkotauti- ja reumaosastot. Pikonlinnan sairaalan toiminta tässä muodossa päättyi vuonna 2007, kun Tampereelle valmistui uudet tilat. Lähellä Kaivannon kanavaa sijaitsee vuonna 1963 avattu Kaivannon sairaala, joka oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin B-mielisairaala.Tuula Ruusumaa: Kaivannolla edessä uusi tulevaisuus; Kangasalan Sanomat, pääkirjoitus 26.5.2015
Kangasalle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 65,9 asukasta/km² vuonna 2004.
Maantiede Luonto pienoiskuva|Kangasalan järvi- ja harjumaisemaa ihailemassa Kirkkoharjun näkötornista. pienoiskuva|Seututie 325 kulkee Längelmäveden läpi. Tampereella sijaitsevien Pispalanharjun ja Pyynikinharjun kanssa jonossa ovat Kangasalan Kirkkoharju, Kuohunharju, Keisarinharju ja Vehoniemenharju. Haralanharju sijaitsee pohjoisempana Vesijärven länsikyljessä.
Kangasalan kaupungin pinta-alasta noin neljännes on vettä ja Kangasalan alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan maisemat muodostuvat harjujen kyljissä sijaitsevista järvistä. Kolme Kangasalan suurinta järveä ovat Vesijärvi, Längelmävesi ja Roine. Vesijärvi laskee Längelmäveden eteläosaan. Längelmävedestä vesi virtaa Kaivannon kanavan kautta Roineeseen ja sieltä edelleen Mallasveteen ja Vanajaveteen. Muita merkittäviä järviä ovat Heposelkä, keskustan Kirkkojärvi, Sahalahden alueen Kirkkojärvi, Keljonjärvi, Pakkalanjärvi sekä osittain Kangasalan puolella sijaitsevat Kaukajärvi, Paalijärvi ja Pälkänevesi. Kaukajärven ja Pitkäjärven välisen kannaksen tuntumassa sijaitsee erityisesti luontoretkeilijöiden keskuudessa tunnettu Liutun lähde.
Kangasalan poikki kulkeva harjujakso jakaa kaupungin kahteen toisistaan melko selvästi eroavaan puoliskoon. Kaupungin eteläosassa maasto on melko tasaista, ja sitä hallitsevan Roineen rannoilla sijaitsee suurin osa kaupungin pelloista. Pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia, ja Vesijärven ympärillä sekä Längelmäveden itäpuolella on useita melko korkeita mäkiä, muiden muassa Valkeavuori lähellä Heponiemeä (178 m mpy.) ja Sahalahden Kaakonvuori (180 m mpy.). Vesijärven ja Längelmäveden välinen kannas on kauttaaltaan mäkinen ja useat järvien lahdet pistävät syvälle sen sisään.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa – Maantieteellis yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 3, s. 41–50. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
Aluerakenne Kaupunginosat Kangasalan kaupunginosajako on 2020 lähtien seuraava:Kangasala sai kaupunginosat; Kangasalan Sanomat 24.9.2020Kangasalan kartta, taso "Kaupunginosat"; Paikkatieto.sweco.fi Numero Kaupunginosa Kuvaus1LamminrahkaTampereen rajalla vt 12 varressa. Osa Tampereen kanssa yhteistä Lamminrahkan asuinaluetta on tässä kaupunginosassa.2VatialaLännessä Kangasalantien pohjoispuolella ja vt 12 lounaispuolella3AsemaKangasalan entisen rautatieaseman seutu, Metsäkulma, Kortekangas ja Tursola4LentolaKeskustan länsipuolella ja vt 12 lounaispuolella5IlkkoLännessä Kangasalantien eteläpuolella ja vt 12 lounaispuolella6SaarenmaaKaarina Maununtyttären tien varressa7KeskustaKirkon seutu, Pikkola, Mäntyveräjä ja Herttuala8RikuVesijärven länsirannalla keskustan pohjoispuolella. Sisältää myös Pikonlinnan.9RuutanaVesijärven länsirannalla10Suinula/HavisevaVt9 varressa. Sisältää Onkijärven ja Havialan kylät11Ranta-KoivistoKeskustasta luoteeseen Kaarina Maununtyttären tien varressa12HaapaniemiKaarina Maununtyttären tien varressa13TiihalaKeskustan eteläpuolella14HuutijärviKeskustasta kaakkoon vt12 varressa15VääksyVääksynjoen koillispuolella Vesijärven ja Längelmäveden välissä16RaudanmaaVesijärven ja Längelmäveden välissä Oriveden suunnalla17LihasulaPohjoisessa vt9 varressa Oriveden rajalla, Vesijärven pohjoisrannalla18RaikkuKaakossa vt12 varressa Pälkäneen rajalla19SaarikylätRoineen saarialuetta Pälkäneen rajalla20KuohenmaaEteläkulmassa Valkeakosken rajalla21SahalahtiEntisen Sahalahden kunnan alue, Längelmäveden kaakkoispuolella22KuhmalahtiOsa entistä Kuhmalahden kunnan aluetta23VehkajärviIdässä, entisen Kuhmalahden kunnan itäinen kylä
Osa-alueet
Asema Harjunsalo Herttuala Huutijärvi Jokioinen Kaivanto Kauppila Kuhmalahden kirkonkylä Kuohenmaa Kuohunlahti Lamminrahka Lemetty Lentola Linturinne Lihasula Liuttu Mattilankylä Murto Mäntyveräjä Nattari Noksioinen Ohtola Pajula Pakkala Pelisalmi Pikkola Pohja Ponsa Puntari Rantakoivisto Raikku Riku Ruutana Saarenmaa Saarikylät Saarioinen Sahalahden kirkonkylä Suinula/Haviseva Tiihala Tursola Töykänä Vedentausta Vesaniemi Vehkajärvi Vähä-Pento
Kylät Kangasalan sekä entisten Sahalahden ja Kuhmalahden kuntien alueella on seuraavat 99 kylää:Kangasalan kylät, Kangasalan kunnan www-sivusto http://www.kangasala.fi/@Bin/1403093/kANGASALAN+KYL%C3%84T+2011.pdf
Alanen Ansiolahti Apajapohja Eskola Haapaniemi Haapasaari Haavisto Haviseva Heponiemi Herttuala Hykönsalo Hyppärilä Ilola Isolahti Isoniemi Isopento Jokioinen Joutsiniemi Kantola Kaukola Kautiala Keljo Kerppola Keso Kiviaho Kivisalmi Koivisto Koivuniemi Korpiniemi Kuru Kyötikkälä Kärkäs Köyrä Leipi Lemponen Lentola Lihasula Liuksiala Luikala Luukkaala Moltsia Monikkala Mustoo Mutikko Mäyrä Neulaniemi Nuorto Ohtola Paalila Pajula Pakkala Palo Pappila Parvela Pikkola Pispala Pohja Ponsa Pyttylä Raikku Ranssila Raronsalo Rautia Rekiälä Riku Saarioinen Sahalahden Haapaniemi Sahalahden Keljo Sahalahden Pappila Sahalahden Tursola Sahalahti Salmentaka Sammalisto Savo Siitama (nykyisin osa Orivettä) Sorola Suinula Suomatka Suomela Suorama Tarkeela Tarpila Taustiala Tervaniemi Tiihala