thumb|Ruotsin ritarihuone, Tukholma 1642−1660. pienoiskuva|Fiholmin linna, eteläinen siipirakennus 1640-luku. thumb|Hässelbyn linna. pienoiskuva|Götan hovioikeuden talo, Jönköping 1639–1655. Simon de la Vallée (n. 1590 Pariisi, Ranskan kuningaskunta – 28. marraskuuta 1642 Tukholma) oli ranskalais-ruotsalainen arkkitehti. Hän oli vuodesta 1639 Ruotsin hoviarkkitehti. Hän oli yksi Ruotsin ensimmäisistä koulutetuista arkkitehdeistä.

Suku ja koulutus Hänen vanhempansa olivat arkkitehti Marin de la Vallée ja Jeanne Marisaut. Hänen isänsä Marin de la Vallée työskenteli Pariisin kaupungintalon eli Hôtel de villen rakennuttamisessa ja Palais du Luxembourgissa, missä Simon de la Vallée luultavasti oli oppipoikana 1620-luvulla. Opintomatkojen jälkeen Syyriaan, Jerusalemiin ja Persiaan hän työskenteli ensin Pariisissa, sitten Alankomaissa ja muutti Ruotsiin vuonna 1637.

Ura Alankomaissa Ennen Ruotsiin siirtymistä de la Vallée toimi Alankomaissa vuonna 1633 käskynhaltija Fredrik Henrik Oranialaisen rakennustöiden johtajana Haagissa Honselaarsdijkin linnassa, jossa hän oli Pieter Postin ja Jacob van Campenin apulaisarkkitehtina. Hän vaikutti siihen, että ranskalainen barokkiklassismi levisi muualle.

Honselaarsdijkin linnan uudisrakennuksen rakentaminen Naaldwijkissä oli aloitettu noin vuonna 1620. Suuri osa rakennussarjasta rakennettiin, kun de la Vallée sai vuonna 1634 tehtäväkseen johtaa rakennuksen viimeistelytyöitä ja sisustusta. Fredrik Henrikin toista suurta linnanrakennusta, Rijswijkin Nieuwburgia alettiin rakentaa vuonna 1634 de la Valléen piirustusten mukaan. Kumpaakaan näistä rakennuksista hän ei saanut valmiiksi. Hän oli kuitenkin ranskalaisen tyylin merkittävin edustaja, joka italialaisen ja palladiolaisen klassismin rinnalla oli yleistä hollantilaisessa arkkitehtuurissa 1600-luvun puolivälissä, erityisesti prinssi Fredrik Henrikin hovissa. Yksi aikansa johtavista puutarha-arkkitehdeistä, ranskalainen André Mollét seurasi de la Valléeta Hollantiin ja toteutti siellä puutarhasuunnittelua yhteistyössä tämän kanssa. Mollét muutti myös myöhemmin Ruotsiin.

Ura Ruotsissa De la Valléen ensimmäinen työtehtävä vuonna 1637 Ruotsissa oli suunnitella Ekolsundin linna Enköpingin lähellä sotamarsalkka Åke Henriksson Tottille. Hän ilmeisesti työskenteli tämän projektin parissa jo ennen lähtöään Hollannista. Koska Tott pystyi toteuttamaan vain pienen osan tästä ehdotuksesta, de la Vallée etsi uusia asiakkaita ja löysi heidät valtakunnankansleri Axel Oxenstiernasta ja valtion rahastonhoitaja Gabriel Bengtsson Oxenstiernasta, joille hän laati ehdotuksia useille suurille linnakomplekseille Fiholmin linnaan, Tidöhön ja Rosersbergiin. Oxenstiernojen välityksellä de la Vallée sai myös tehtäväksi laatia Ritarihuoneen piirustukset ja hänet nimitettiin kuninkaallisen hovin arkkitehdiksi.

Ruotsissa hän otti käyttöön symmetrisiä rakenteita, joissa oli päärakennus ja pitkät siipirakennukset, jotka yhdistettiin vain matalammalla muurilla piha-alueella. Rakentamisen osalta de la Valléen katsotaan olleen mukana käytännössä vetää savuhormit yhteen savupiippujen muodostamiseksi katon harjalle ja tehdä katon kaltevuus koveraksi alhaalta, jotta tilaa oli kunnon räystäälle.

Puutarhasuunnittelussa häneen vaikutti ranskalainen Jacques Boyceaun tyyli, jossa rakennukset ja maisemointi muodostivat kokonaisuuden kuten valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan tilaamassa Fiholmin linnassa Jäderissä Eskilstunassa, joka on sommittelultaan paikallinen muunnelma ranskalaisen muotiarkkitehti Jacques Androuet du Cerceaun valtavasta ja myös keskeneräisestä Charlevalin linnasta. Rosersbergin linnassa hän loi puutarhoja, joissa oli useita epätasaisia ​​geometrisia muotoja, motiivi on lainattu Boyceaun mallikirjoista. Hän lanseerasi Ekolsundin linnassa aiheen kahdesta keskenään kohtisuorassa olevasta leikkaavasta akselista, joiden suuntaisesti puutarha oli tarkoitus suunnitella.

Valtion tilaamista rakennuttamisista hänelle annettiin kuninkaalliseksi arkkitehdiksi vuonna 1639 nimityksensä jälkeen tehtäväksi korjata ja rakentaa uudelleen kuninkaalliset palatsit, kuten Tukholman Tre Kronor -linnan itäosat, niin kutsuttu kanslia, joka kuitenkin vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 1643. Toinen toimeksianto oli perustaa asuntoja gratialisteille eli eläkettä saaville Vadstenan sotamiehentalon vanhoihin luostarirakennuksiin, joissa työt aloitettiin vuonna 1639.

Hän suunnitteli Ruotsissa lähinnä linnoja ja palatseja, joiden joukossa ovat esimerkiksi Ekolsundin linnan ja Fiholmin linnan suunnitelmat 1630-luvun lopulla ja 1640-luvulla, joita ei kuitenkaan täysin toteutettu. Hän teki vähän ennen kuolemaansa suunnitelman Tukholman ritarihuoneeksi. Hänen asemansa Ruotsin suurvalta-ajan klassisen barokkiarkkitehtuurin kehittymisessä oli merkittävä.Facta 2001, WSOY 1985, 17. osa, palsta 599 Vaikka arkkitehdin vain viiden vuoden aikana luomien rakennusten määrä on pieni hänen varhaisen kuolemansa vuoksi, de la Vallée oli merkittävä ideoiden lähteenä nousevalle arkkitehtuuriammattikunnalle, joka myöhemmin jätti valtion virkatehtävät ja kehittyi yksittäisiksi arkkitehtitoimistoiksi. Hänen kouluttamiensa arkkitehtien joukossa olivat poika Jean de la Vallée ja Nicodemus Tessin vanhempi.

Hän kuoli marraskuussa 1642 kun juopunut eversti, vapaaherra Erik Karlsson Oxenstierna kaatoi arkkitehdin Stortorgetilla ja löi tätä pistoolinperällä niin kovaa, että Simon de la Vallée menehtyi neljä päivää myöhemmin. De la Vallée oli juuri aloittanut Ritarihuoneen rakennuttamisen, jonka juuri valmistunut itäsiipi oli palanut pari päivää aiemmin.

Töitä

Ruotsin ritarihuone, 1642 (eteläisten pitkien siipien perustusseinät ja kellariholvit on säilytetty katutason alapuolella) Tukholman Tre Kronor -linna kansliasali, uloimman linnanpihan siipirakennusten tornien huiput Sparren palatsi, Riddarholmen, nimetty Sotilaan talo, Vadstenan luostari Ryningin palatsi, 1640–1644, Tukholma, nykyään Ruotsin korkeimman oikeuden talo Torstensonin palatsi, portaalit (attribuoitu), rakennuttaja sotamarsalkka Lennart Torstensson 1640-luku, nykyään osa Perintöruhtinaan palatsia ja Ruotsin ulkoministeriötä Hässelbyn linna, siipirakennukset rakennettiin Jean de la Valléen piirustusten mukaan vasta vuonna 1655. Hässelbyn kartano, Tunan pitäjä, Uplanti. Kaksikerroksinen päärakennus, perustuu Jacques Androuet du Cerceaun pienoismalleihin (kadonnut). Götan hovioikeuden talo, Jönköping Kuningatar Kristiinan kesälinna, Kungsträdgården, Tukholma, toteuttanut 1642 jälkeen rakennusmestari Louis Gillis, nykyinen Lantmäteristyrelsens hus (Maanmittaushallituksen talo) Ekolsundin linna, 1637–1639, Enköping, pohjoispaviljonki ja nyttemmin kadonnut päärakennus Rosersbergin linna, 1634–1638, Sigtuna, muutettu 1600-luvun lopulla Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien mukaiseksi Fiholmin linna, 1640-luku, Jäder, Eskilstuna, siipirakennukset (päärakennusta ei rakennettu valmiiksi) Målhammarin linna, vain päätypaviljongit ovat säilyneet Tidön linna, Västerås, siipirakennukset, julkisivukoristelu ja sisätilojen viimeistely Säbyn kartano, Aspö, Södermanland. Kaksikerroksinen päärakennus, joka perustuu ranskalaisiin mallisuunnitelmiin, ja jossa on yhdistelmäpuutarha. Vadsbron kirkko, Södermanland, Ryningin hautakuori

Avioliitot ja jälkeläiset Hän avioitui Ranskassa ennen vuotta 1620 Pauline de Courlasin (k. 1672) kanssa, joka oli eversti Paul de Courlasin ja hänen vaimonsa Marian tytär. Pauline de Courlas ja hänen äitinsä seurasivat de la Valléeta Hollantiin ja Ruotsiin. Simon de la Valléen kuoleman jälkeen Pauline meni uudelleen naimisiin Ruotsissa kirjanpitäjä Olof Eriksson Westmanin kanssa.

Tästä voimassa olevasta avioliitosta huolimatta Simon de la Vallée meni naimisiin ainakin kolme kertaa Hollannissa: Haagissa vuonna 1634 Marguerite de Villarsin (k. 1635) kanssa ja Amsterdamissa vuonna 1636 Marie de Cokainen kanssa; erimielisyyksien ja riitojen vuoksi tämä avioliitto purettiin. Jo heinäkuussa 1636 de la Vallée meni uudelleen naimisiin Marie le Tuilliersin kanssa; tämäkin avioliitto purettiin riitojen ja keskinäisten erimielisyyksien vuoksi, kun hän lähti Hollannista Ruotsiin vuonna 1637.

De la Valléen ja Pauline de Courlasin poika oli arkkitehti Jean de la Vallée,Facta 2001, WSOY 1985, 17. osa, palsta 598 joka jatkoi isänsä kesken jäänyttä hanketta. Toinen poika Henri de la Vallée toimi Tre Knonor -linnassa työmestarina.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:1590-luvulla syntyneet Luokka:Ranskalaiset arkkitehdit Luokka:Ruotsalaiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1642 kuolleet