Matti Akseli Kuusi (25. maaliskuuta 1914 Helsinki – 16. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1950 kertovan kansanrunouden tutkimuksella Sampo-eepos, tutki suomalaisten muinaisrunojen syntyä tyylianalyysin avulla ja sananparsia. Hän osallistui aktiivisesti kulttuurikeskusteluun ja julkaisi suuren määrän artikkeleita ja kirjoja, muun muassa kirjat Vanhan kansan sananlaskuviisaus (1953), Maria Luukan laulut ja loitsut (1983) ja muistelmateoksen Ohituksia (1985).
Kuusen vanhemmat olivat filosofian maisteri, vakuutusyhtiön johtaja Aarne Kuusi (alkujaan Granfelt) ja Alli o.s. Zidbäck. Hänen nuorempi veljensä Pekka Kuusi oli kansanedustaja ja Alkon pääjohtaja. Matti ja Pekka Kuusen setä oli sosiaalipoliitikko Eino Kuusi ja serkku taidemaalari ja graafikko Helmi Kuusi sekä isoisä kansansivistys- ja raittiusmies Aksel August Granfelt.Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, palstat 8–9. Helsinki: Otava, 1963.
Matti Kuusi opiskeli 1930-luvulla kirjallisuutta Helsingin yliopistossa, jossa hän sai vaikutteita muun muassa Viljo Tarkiaiselta ja Eino Kailalta. Kuusi oli tällöin mukana myös AKS:n toiminnassa. Vuosina 1936–1937 hän opiskeli Saksassa Alexander von Humboldtin säätiön apurahalla. Jatkosodan aikana Kuusi toimi valistusupseerina. Sodan jälkeen hän toimi Helsingin yliopistossa suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen dosenttina 1951–1959 ja professori 1959–1977.
Matti Kuusi sai Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1984.
Rintamamiesten runokokoelmaa Täältä jostakin varten Kuusi kirjoitti runon "Kuolemanjuoksu". Kokoelman toimitti Olavi Paavolainen, joka piti sitä niin rajuna, että kehotti keventämään alkua, mutta siihen Kuusi ei kyennyt. Runon taustalla oli Kuusen kokemus Tyrjän läpimurtotaistelusta, jossa kaatui kolmisensataa suomalaista sotilasta. Hiukan tarkistettuna mutta olennaisesti samanlaisena se sisältyy Kuusen kokoelmaan Routa liikkuu (1947). Niin Panu Rajala kuin Kuusen elämäkerturi Tellervo Krogerus pitävät runoa ainutlaatuisena sotarunojen joukossa. Rajalan mukaan Kuusella oli maine "AKS:n hovirunoilijana", ja leiman löi juuri Paavolainen.Rajala, Panu: Tulisoihtu pimeään, s. 466–467. WSOY 2014.
Matti Kuusi avioitui vuonna 1944 Kaarina Johanna Lumialan kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista tytär Outi Lauhakangas on sananlaskututkija.
Kuusen kehittämä kansainvälinen sananlaskutypologia ja siihen liittyvä tietokanta on käytettävissä verkossa.Kansainvälinen Matti Kuusi sananlasku- ja typologiatietokanta.
Teokset Kirjoittanut Runon ja raudan kirja, 1935 Routa liikkuu, 1947 Sampo-eepos, väitöskirja, 1949
Parömiologische Betrachtungen, 1957 Regen bei Sonnenschein, 1957 Pohjoiset reservit, 1964 Ovambo proverbs with African parallels, 1970 Ovambo riddles, 1974 Veistän pilkat pitkin puuta. Kansanruno-Kalevalan opetusopas, 1976 Kansanhuumorin kuka kukin on. 1001 kaskua – 1001 muotokuvaa, 1979
Kansanhuumorin mitä missä milloinkin, 1981
Kalevala-lipas (Pertti J. Anttosen kanssa), 1985 Proverbia septentrionalia (useiden muiden kanssa), 1985
Kansanhuumorin parhaat (yhdistetty laitos teoksista Kansanhuumorin kuka kukin on ja Kansanhuumorin mitä missä milloinkin), 1993 Mind and form in folklore (toimittanut Henni Ilomäki), 1994
Toimituksia
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Matti Kuusi Elävässä arkistossa 2.10.2014 Pioneeri, pakinoitsija ja provokaattori Matti Kuusi (Yle) Kuusankosken kaupunginkirjaston elämäkerta Matti Kuusesta
Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset folkloristit Luokka:Akateemikot (Suomi) Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1914 syntyneet Luokka:Vuonna 1998 kuolleet