HX-hävittäjähanke oli Suomen puolustusministeriön projekti, jonka tavoitteena oli korvata nykyiset Hornet-hävittäjät uusilla monitoimihävittäjillä. Uudet hävittäjät ovat merkiltään Lockheed Martin F-35 Lightning II. Vuonna 2015 alkanut hanke sai hallituksen hyväksynnän 10. joulukuuta 2021. Aikataulun mukaan uudet hävittäjät on määrä ottaa käyttöön arviolta vuosina viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Hanke on Suomen historian kallein.
Puolustusministeriön esiselvitystyö suositteli vuonna 2015 monitoimihävittäjien hankkimista Hornet-kaluston korvaamiseksi, jotta Suomen puolustuskykyä voitaisiin ylläpitää muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuitenkin hanketta arvosteltiin etenkin sen kalliin hinnan, suurten hiilidioksidipäästöjen, epätarkoituksenmukaisuuden ja tiedotuksen puutteiden vuoksi. Hanketta oli syytetty myös korruptiosta. Ehdotettiin myös muita vaihtoehtoja, kuten torjuntahävittäjiä ja ilmatorjuntakalustoa. Ilmavoimien asiantuntijat kuitenkin pitkälti arvioivat, että hanke etenee suunnitellusti.
Hallitus asetti hankinnan kustannuksille 10 miljardin euron hintakaton, mutta tämä summa ei sisällä koneiden elinkaaren aikaisia ylläpito- ja kehityskustannuksia. Hallitus oli suunnitellut ylläpitö- ja kehityskustannuksille myös 10 miljardin euron budjetin. Elinkaarikustannukset voivat kuitenkin olla huomattavasti suuremmat, mikä voi nostaa kokonaiskustannukset jopa 25–40 miljardiin euroon. Eduskunta myönsi hallitukselle valtuudet käyttää hävittäjien hankintaan 10 miljardia euroa.
Puolustusvoimissa HX-hankkeen parissa työskenteli vuonna 2019 noin 70 henkilöä, ja sen ohjelmajohtajana toimi kenraalimajuri evp. Lauri Puranen. HX-lyhenteen ensimmäinen kirjain viittasi korvattavaan koneeseen (H niin kuin Hornet), ja X oli seuraajaehdokkaan tunnus.
Lähtökohta pienoiskuva|F-18 nousemassa lentotukialus Harry S. Trumanilta. Hanke alkoi puolustusministeri Carl Haglundin vuonna 2014 käynnistämällä esiselvityksellä Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta. Esiselvitys valmistui kesäkuussa 2015. Puolustusministeriön raportin mukaan nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren pidentäminen vuoden 2030 jälkeen ei olisi kustannustehokasta eikä puolustuskyvyn kannalta riittävää, koska koneiden suhteellinen suorituskyky heikkenee, rakenteet väsyvät ja järjestelmien tuotetuki loppuu.
Hävittäjähankintojen lähtökohdan arvostelu Professori Heikki Hiilamon mukaan vaihtoehtoja hävittäjähankinnalle olisivat olleet uusien koneiden suunniteltua vähäisempi hankinta, koska uudet hävittäjät ovat aiempia tehokkaampia, nykyisten hävittäjien käyttöiän pidentäminen, vain osan hävittäjistä uusiminen, käytettyjen hävittäjien hankkiminen tai Hornetien korvaaminen kokonaan tai osittain erilaisilla järjestelmillä, kuten miehittämättömillä lennokeilla tai ohjusjärjestelmillä.
Tietokirjailija Pentti Sainion mukaan Hornetien elinkaarta voitaisiin jatkaa noin kymmenellä vuodella 0,5–0,7 miljardin euron hintaan. Ilmailuteollisuuden asiantuntija Pertti Korhonen arvioi myös, että Hornetien elinkaarta voitaisiin jatkaa yli viisi vuotta. Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro huomautti, että Kanada aikoo lentää vuoteen 2032 asti vanhemmilla Horneteilla kuin Suomi. Tämä viittaisi siihen, että Suomikin voisi jatkaa Hornetien elinkaarta säästäen samalla merkittävästi puolustusbudjetissa. Lisäksi Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg esitti hävittäjähankintojen perumista.
Hankkeen aikataulu Huhtikuussa 2016 lähetettyyn hävittäjähankintojen tietopyyntöön vastasivat hävittäjätarjoajat vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarjouksen tekivät Boeing (F/A-18), Dassault Aviation (Rafale), BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Lockheed Martin (F-35) ja Saab (JAS Gripen) Lisäksi 26. huhtikuuta 2018 välitettiin tarjouspyynnöt Yhdysvaltain, Ranskan, Ruotsin ja Britannian viranomaisille, jotka välittivät ne lentokonevalmistajille. Kaikki viisi valmistajaa vastasivat alustavaan tarjouspyyntöön tammikuussa 2019.
Hävittäjävaihtoehtojen olosuhdetestaus aloitettiin 2019. Syksyllä 2019 pyydettiin valmistajilta tarjouksen tarkennus, ja lopulliset tarjoukset saatiin vuoden 2020 loppuun mennessä. Tammikuussa 2020 alkoi Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa testaus- ja todennustapahtuma, jossa jokaista konemallia testattiin viikon ajan. Suoritusarvoja käytettiin myöhemmin simuloiduissa testeissä. Lokakuusssa 2020 aloitettiin viimeinen neuvottelukierros, jossa jokaisen ehdokkaan kanssa neuvoteltiin neljä päivää.
29. tammikuuta 2021 valmistajille lähetettiin lopulliset tarjouspyynnöt, ja valmistajat jättivät sitovat tarjouksensa 29. huhtikuuta 2021. Elokuussa 2021 neljä viidestä ehdokkaasta esiintyi yleisölle Helsingissä järjestetyssä lentonäytöksessä.
Puolustusvoimat mittasi koneiden suorituskykyä tietokonesimuloiduissa tehtävissä. Niissä testattiin hävittäjätorjuntaa, maa- ja merivoimien tukemista ilmaiskuilla, pitkän matkan ohjusiskuja ja taistelukentän tiedonkeruuta ja -jakamista. Puolustusvoimat pisteytti tarjolla olevat hävittäjät suorituskyvyn perusteella. Joulukuun 2021 alussa puolustusvoimat jätti hankintaesityksensä puolustusministeriölle. Puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoitti tekevänsä omat harkintansa Puolustusvoimien arvioiden pohjalta. Sitten hän antoi oman esityksensä valtioneuvostolle. Koneiden toimitukset ajoittuvat vuosille 2025–2030.
Puolustushallinto on varautunut jatkamaan Hornet-hävittäjien käyttöä 2–5 vuotta pidempään, mikäli HX-hankkeessa tapahtuu viivästyksiä. Uutissuomalaisen teettämän mielipidetutkimuksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista katsoi huhtikuussa 2020, että HX-hävittäjähanketta pitäisi lykätä koronapandemian aiheuttaman taloudellisen laskusuhdanteen vuoksi. Koronaviruspandemian takia päätös Hornetien seuraajasta viivästyi alkuperäisestä aikataulusta.
Valintapäätös Hallitus ilmoitti 10. joulukuuta 2021 tiedotustilaisuudessa päätöksestään hankkia Suomen ilmavoimille 64 kappaletta F-35A Block-4 lentokonetta noin 10 miljardin euron hintaan.
Uudet koneet saapuvat Ilmavoimat otti ensimmäiset F-35-hävittäjät käyttöönsä Yhdysvalloissa vuonna 2025 järjestettävässä henkilöstön alkukoulutuksessa. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. F-35-kalusto saavuttaa alustavan operatiivisen suorituskykynsä vuonna 2028 etenkin Lapin alueella. Vuosina 2028–2030 Suomessa on operatiivisessa käytössä kaksi konetyyppiä, F/A-18 ja F-35 rinnakkain. F/A-18-kalusto poistuu käytöstä vuoden 2030 loppuun mennessä, ja vuodesta 2031 alkaen F-35 toimii Ilmavoimien päälentokalustona.
Hinta ja kustannukset HX-hävittäjähankinta on puolustusvoimien ja myös Suomen valtion historian kallein hankinta. Valtioneuvoston vuoden 2017 puolustusselonteossa lentokonehankinnan hinnaksi arvioitiin 7–10 miljardia euroaPuolustusselonteko, Puolustusministeriö 2017 ja lokakuussa 2019 hallitus linjasi, että hankinta saa maksaa enintään 10 miljardia euroa. Ostohinta Kymmenen miljardin hinta koostuu kolmesta osasta. Hankinnan valmistelu maksaa yhteensä 21 miljoonaa euroa. 579 miljoonan siirtomäärärahalla sovitetaan uudet hävittäjät Suomen puolustusjärjestelmään. 9,4 miljardin euron tilausvaltuudella hankitaan uudet hävittäjät. Tähän summaan kuuluu koneiden lisäksi muun muassa aseistus, sensorit, koulutus- ja huoltojärjestelmät sekä käyttöönottokoulutus. Ohjusten osuus ostohinnasta on karkeasti arvioiden 1,2 miljardia euroa. Hävittäjien kymmenen miljardin osto on maksettava vuosina 2021–2031.
Ostohintaan liittyvät indeksikorotukset Niin sanotut indeksikorotukset saattavat kuitenkin nostaa hävittäjähankinnan loppusummaa jopa 1–1,5 miljardilla eurolla. Indeksikorotukset viittaavat siihen, että kymmenen vuoden maksukauden aikana esimerkiksi työn ja raaka-aineiden hinnat saattavat nousta ja valuuttakurssit muuttua. Ostohinta saattaa nousta jopa 11,5 miljardiin.
Valuuttakurssiriski on merkittävin kokonaishintaan vaikuttava tunnistettu taloudellinen riskihttps://www.defmin.fi/files/5295/Liite_2_-_Hankintapaatoksen_julkinen_perustelumuistio.pdf. Vuonna 2022 hävittäjähankintojen valuuttakurssimuutoksista aiheutui VM:n mukaan lisämenoja 81 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 niitä aiheutui 124 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lisämenojen hinnaksi arvioitiin 169 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 lisämenojen hinnaksi on ennakoitiin noin 150 miljoonan euron lisäkustannuksia.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166266/VM_2025_13.pdf
Elinkaarikustannukset
Elinkaaripäivitykset Koneiden käyttöiän aikana tullaan tekemään kaksi elinkaaripäivitystä, joista kummankin lasketaan maksavan noin miljardi euroa.
Elinkaaren aikaisten kustannusten arviointia Ostohinnan ja indeksikorotukset kattavaan hintaan ei ole laskettu mukaan koneen elinkaaren aikana kertyviä ylläpito- ja kehityskustannuksia. Puolustusalalla on arvioitu, että hävittäjäkoneen hankintahinta on vain 30 prosenttia koneen elinkaaren kokonaiskustannuksista. Esimerkiksi Sveitsin hallitus on esittänyt F-35-koneiden hävittäjähankintaa noin 4,62 miljardin euron hinnalla ja ilmoittanut samalla koneiden hankinnan ja niiden 30-vuotisen käytön hinnaksi noin 14 miljardia euroa, jolloin hankintahinta muodostaisi karkeasti 33% elinkaaren kustannuksista.
Hornetien ylläpito on niellyt vuosittain noin 10 prosenttia eli noin 240 miljoonaa euroa Suomen 2,4 miljardin euron puolustusbudjetista. HX-hankinnassa on vaadittu, etteivät ylläpidon kustannukset saa tulla tätä kalliimmaksi ja ettäylläpitokustannukset ja päivitykset on voitava kattaa Suomen normaalista puolustusbudjetista. Jos vuotuiset enimmäiskäyttökustannukset lasketaan noin 250 miljoonaksi euroksi, tulee 30 vuoden aikana niiden yhteissummaksi noin 7,5 miljardia euroa.
F-35-hävittäjien huolto ja ylläpito ovat osoittautuneet erittäin kalliiksi. Esimerkiksi Norja maksaa tilaamistaan F-35-koneista noin 142 miljoonaa euroa yhteen koneeseen ja arvioi, että ostohinnan päälle tuleva 30-vuotinen elinkaarikustannus on lähes 400 miljoonaa euroa yhdestä koneesta. Jos arviota verrattaisiin Suomen tilaukseen, maksaisi Suomen tilausmäärällä F-35-koneiden ostaminen 9,1 miljardia euroa ja niiden käyttö 25,6 miljardia euroa 30 vuoden aikana. Sveitsin hinnoilla käyttö maksaisi 17,1 miljardia euroa, Alankomaiden hinnoilla 23,8 miljardia ja Belgian maksamilla hinnoilla 25 miljardia 30 vuodessa..
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko on selittänyt Suomen ja muiden maiden välisiä eroja budjetointikäytäntöjen eroilla: henkilöstökuluja, tietotekniikkakuluja, arvonlisäverosummia ja indeksikorotuksia kirjataan eri maissa eri tavoin. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan sijainen Matti Okko sen sijaan ei usko, että tämä riittää selittämään eroja.
Aseteollisuuteen keskittyvän IHS Jane's -julkaisun vuonna 2012 laatiman arvion mukaan Suomen harkitsemien hävittäjien hinnassa lentotuntia kohti on suuria eroja. Saab Gripen hävittäjät arvioitiin maksavan lentotuntia kohden noin 4 700 dollaria (2012 USD), Rafalen lentokustannuksikset 16 500 dollaria lentotuntia kohden, Typhoonin lentokustannuksiksi 18 000 dollaria lentotuntia kohden, Super Hornetin lentokustannuksiksi 11 000–24 000 dollaria tunnilta. Australian ilmavoimien arvion mukaan F-35A:n lentokustannukset ovat 21 000 dollaria lentotunnilta ja Yhdysvaltain laivaston arvion mukaan F-35:n B- ja C-versiot 31 000 dollaria lentotunnilta.
Suomessa käytössä olleilla Horneteilla yhden lentotunnin kustannus on ollut 9 000–9 500 euroa, eikä Suomella ole ollut joka vuosi varaa lentää riittävästi. Ohjelmajohtaja Lauri Puranen on kritisoinut julkisuudessa esitettyjen lentotuntihintojen vertailua, koska ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia erilaisten laskentatapojen vuoksi.