thumb|right|200px|Ahvenanmaan Pyhän Knuutin killan keskiaikainen sinetti on ainoa Suomessa säilynyt kiltasinetti.
Keskiajan Suomessa killat olivat tietyn pyhimyksen kultin ympärille rakentunutta paikallisyhdistystä. Kiltoja toimi sekä kaupungeissa että maaseudulla, Suomen alueella erityisesti Turussa ja Satakunnassa. Useimmista killoista on säilynyt vain yksittäisiä tietoja, ja ainoastaan Ahvenanmaan Pyhän Knuutin killan sinetti on säilynyt. Kiltoja on todennäköisesti ollut enemmän kuin lähteet kertovat. Kirjallisia tietoja on säilynyt kaupunkikilloista Turussa, Porvoossa, Ulvilassa ja Viipurissa, sekä maaseutukilloista Ahvenanmaalla sekä Satakunnassa. Kaikkiaan Suomen keskiajalta tunnetaan 17–18 kiltaa.Piippo 2002: s. 202-203. Kaikkiaan Ruotsin valtakunnan kaupungeissa toimi keskiajalla noin sata kiltaa.Schück, Adolf 1925: St. Jacobsgillet i Stockholm. St. Eriks årbok 1925, s. 116–120. Vanhin maininta killasta Suomessa on vuodelta 1347 ja koskee Ulvilan Pyhän Kerttulin (Gertrud) kiltaa.Kuujo 1981: s. 56. Katoliseen kirkkoon sidoksissa ollut kiltalaitos lakkautettiin Ruotsissa Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1544 ja kiltojen omaisuus takavarikoitiin kruunulle.Seppänen 2016: s. 188.
Maaseutukillat
Ahvenanmaalla toimi keskiajalla Pyhälle Knuutille omistettu kilta. Sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä, mutta kilta on saattanut olla Finströmin kirkon viereiselle Gilleshagen-nimisellä alueella. Kilta on mahdollisesti perustettu jo 1200-luvulla, ja sen sinetti on ainoa Suomessa säilynyt kiltasinetti.Granlund, Johan 2011: St. Knutsgillet på Åland, viitattu 27.3.2017.
Kaikkein eniten mainintoja maaseutukilloista on Satakunnasta, josta tunnetaan kaikkiaan kuusi kiltaa, Huittisten Sammun kilta, Kokemäen kilta, Koiviston kilta, Suosmeren kilta, Euran kilta ja Nakkilan Villilän kilta (maininta 1492).DF 4456 (1492) , viitattu 18.5.2022. Varsinais-Suomen maaseudulta tunnetaan ainoastaan Kemiön kilta.
Kaupunkikillat Turun killat thumb|right|150px|Pyhän Ursulan killan arvellaan sijainneen Turun Katedralskolanin paikalla olleessa rakennuksessa. Turussa toimi keskiajalla ainakin kuusi kiltaa. Nämä olivat Luostarikorttelissa sijainnut Pyhän Nikolauksen kilta (mainittu 1355), Kerttulinmäellä sijainnut Pyhän Kerttulin kilta (mainittu 1439), Kirkkokorttelissa tai Vartiovuorenmäen juuressa sijainnut Kolmen kuninkaan kilta (perustettu 1449), Kirkkokorttelissa sijainnut Pyhän Erasmuksen kilta (mainittu 1466), Luostarikorttelissa sijainnut Pyhän Annan kilta (mainittu 1491) ja Suurtorin varrella sijainnut Pyhän Ursulan kilta (mainittu 1537).Kuujo 1981: s. 56-59.
Porvoon kilta
Porvoosta on lähdemaininta killasta, jonka suojeluspyhimys on tuntematon.
Ulvilan killat
Ulvilasta tunnetaan kaksi tai kolme kiltaa: Pyhän Gertrudin kilta (maininta 1347), Pyhän Olavin kilta sekä Ulvilan kilta, joka saattaa myös olla jompikumpi edellisistä.
Viipurin kilta
Viipurista on säilynyt maininta Pyhän Hengen killasta (mainittu 1485).DF 4037 (1.7.1485) , viitattu 18.5.2022.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomen entiset rakennukset ja rakennelmat Luokka:Katoliset järjestöt Luokka:Suomen keskiaika Luokka:Suomen keskiajan kristinusko