pienoiskuva|oikea|Brasilialaisessa hallintorakennuksessa käytettävä sormenjälkitunnistin. Sormenjälkitunnistus on sormenjäljen tunnistamiseen perustuva biometrisen tunnistamisen tapa. Sormenjälkitunnistuksessa tunnistettavaa sormenjälkeä verrataan joko useaan tietokantaan tallennettuun sormenjälkeen tai tietyn henkilön sormenjälkiin.
Käyttö mobiililaitteissa Sormenjälkitunnistus on ollut yksi 2010-luvun merkittävimpiä innovaatioita älypuhelimissa. Se yleistyi lippulaivapuhelimissa 2010-luvun puolivälissä. Vuonna 2015 PhoneArenan testissä olleista viidestä lippulaivapuhelimista neljässä oli kosketuspohjainen sormenjälkitunnistin, joka avautui nopeimmillaan noin 0,8 sekunnissa. Apple lisäsi sormenjälkitunnistuksen tuen iPhone 5:een, iPad Air 2:een ja iPad Mini 3:een. Tuki sormenjälkitunnistukselle tuli Androidiin Marshmallow-päivityksessä. Applen iPhone 5s -puhelimessaan käyttämä sormenjälkitunnistin ei toimi luotettavasti käyttämällä arpisia tai kostuneita sormenpäitä.
Luotettavuus Monia sormenjälkitunnistimia voidaan huijata korkealaatuisella sormenjäljestä otetulla lateksikopiolla. Vuonna 2016 joitakin Android-puhelimia saatiin huijattua tulostamalla sormenjälki mustesuihkutulostimella erikoispaperille. Mikrobitti onnistui vuonna 2017 tekemään monen puhelimen sormenjälkitunnistimen avaavan keinosormenjäljen liivatelehdistä, vedestä, grafiittijauheesta ja kaksikomponenttisilikonista. Sormenjäljen kopioimisen lisäksi sormenjälkitunnistus on onnistuttu ohittamaan ohjelmallisesti ilman omistajan sormea.
Yhdysvalloissa viranomaisilla on oikeus käyttää epäillyn rikollisen sormenjälkeä laitteen avaamiseen, mutta viranomaiset eivät saa pakottaa epäiltyä paljastamaan vain laitteen omistajalla olevaa PIN-koodia tai salasanaa. Älypuhelimen sormenjälkitunnistin ottaa kuvan useista sormenjäljen osista, ja monesti mitä tahansa niistä voi käyttää tunnistautumiseen. Pienikokoisten sormenjälkitunnistimen antureiden heikon resoluution takia sormenjälkitunnistin ei välttämättä kykene erottamaan kaikkia sormenjälkiä toisistaan, ja se saattaa avata laitteen väärällä sormenjäljellä.
Sormenjäljet on yleensä kaapattu halutun henkilön näplimistä esineistä, mutta vuonna 2014 tutkija Jan Krissler esitteli pelkästä valokuvasta hankittuja sormenjälkiä. Japanilaistutkija Isao Echizenin johtama ryhmä onnistui vuonna 2017 tekemässään kokeessa hankkimaan kolmen metrin päässä olevan ihmisen sormenjäljet 20 megapikselin järjestelmäkameralla.
Sormenjälkitunnistuksen käyttäminen monissa palveluissa tekee siitä arvokkaan tunnistautumiskeinon, ja sormenjäljen varastaminen mahdollistaa identiteettivarkauden. Varastettua sormenjälkeään ei voi vaihtaa.
Katso myös Sormenjäljet rikostutkinnassa
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tunnistautuminen