pienoiskuva|Uudelleen avattu Paleostrovin luostari. thumb|200px|Tolvojan kunta Karhumäen piirin kartalla. Tolvoja, Tulvoja tai Tulvaoja () on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Äänisen Poventsanlahden lounaisrannalla 79 kilometriä Karhumäestä maanteitse kaakkoon. Kylässä on 1 100 ja kunnassa 1 400 asukasta (vuonna 2012)Generalnyi plan, s. 22..
Maantiede ja asutus Tolvojan kunnan pinta-ala on 496,8 neliökilometriä tai ilman Äänisen vesialuetta 226,8 neliökilometriäGeneralnyi plan, s. 3.. Se rajoittuu luoteessa ja pohjoisessa Karhumäen piirin Sungun, idässä Tšolmužin sekä etelässä ja lounaassa Suurlahden kuntiinGeneralnyi plan, s. 9.. Maapinta-alasta valtaosa on metsääGeneralnyi plan, s. 47..
Seutu kuuluu Äänisniemen harjualueeseen. Sen maisemaa leimaavat jääkauden muovaamat luoteis-kaakkoissuuntaiset pitkät ja kapeat harjut ja järvet.Generalnyi plan, s. 11. Kunnan alueella virtaavat Kalei ja Tsarjovka -joet. Järviä ovat Äänisen lisäksi Padmozero ja Gankovskoje.Generalnyi plan, s. 13. Hyötykaivannaisiin kuuluvat sungiitti, dolomiitti, marmori, hiekka, sora ja turveGeneralnyi plan, s. 14–15.. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Klim-Gora ja Tsaritsyn kljutšin lähde,Generalnyi plan, s. 15. jonka historia liittyy Romanov-suvun ensimmäisen tsaarin äitiin.
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 17 kylää: Belohino, Bereg, Bolšaja Niva, Bor, Krivonoginskaja, Kuusiranta, Lahdenperä (ven. Zagubje), Lebeštšina, Malaja Niva, Nikitinskaja, Padmozero, Savinskaja, Svetšnikovskaja, Virojärvi, Vitsino, Zaretšje ja Zažoginskaja. Yli sadan asukkaan kyliä ovat Tolvojan ohella Kuusiranta ja Padmozero. Viidessä kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.Generalnyi plan, s. 4. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 94 % on kansallisuudeltaan venäläisiä ja 2 % karjalaisia.
Historia Tolvoja mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1375. 1400–1500-luvuilla se muodosti Novgorodin Äänisen viidenneksen Äänisniemen puoliskoon kuuluneen pogostan. Myöhemmin pogostasta erosi kolme pientä volostia ja kappeliseurakuntaa.
1900-luvun alussa Tolvojan volosti kuului Aunuksen läänin Petroskoin kihlakuntaan. Se rajoittui luoteessa Sungun ja lounaassa Suurlahden volosteihin sekä muualla Ääniseen.. Volostiin kuului viisi kyläkuntaa: Foimoguba, Kuusiranta, Tipinitsa, Tolvoja ja Virojärvi. Vuonna 1905 niissä oli yhteensä 117 kylää ja 11 800 asukasta. Tolvojan kyläkunta käsitti 38 kylää ja 3 900 asukasta.
Neuvostoaikana perustettiin aluksi Sungun ja myöhemmin Äänisentauksen piirin kuulunut Tolvojan kyläneuvosto. Vuonna 1933 sen 77 asutuksessa oli yli 3 000 asukasta, joista lähes kaikki olivat venäläisiä. Myöhemmin Tolvojaan liitettiin Kuusirannan ja Virojärven kyläneuvostot. Jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä.
Liikenne, talous ja palvelut Tolvojan kautta kulkee Karhumäen ja Suurlahden välinen maantie. Kylästä on linja-autoyhteydet Suurlahteen, Karhumäkeen ja Petroskoihin. Tolvojassa ja Vitsinossa on laivalaiturit, joilta liikennöidään Suurlahteen, Karhumäkeen ja Petroskoihin.Generalnyi plan, s. 21.
Kunnassa louhitaan sungiittia, kasvatetaan maito- ja lihakarjaa ja viljellään vihanneksia. Tärkein maatalousyritys on Tolvojan sovhoosi.Generalnyi plan, s. 29–30. Paleostrovissa toimii kalanviljelylaitos ja Tolvojassa leipomo.
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu asuntoloineen, vapaa-ajankeskus, kirjasto, ensiapuasema, paikallissairaala, kaksi ruokalaa ja joukko kauppojaGeneralnyi plan, s. 22–23..
Seudulla on useita muinaisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkejä ovat Tolvojan 1800-luvun lopulla rakennettu ortodoksinen kirkko, Paleostrovin luostarialue ja 1800–1900-lukujen vaihteen asuintalot. Historiallisiin kohteisiin kuuluu runonlaulaja Irina Fedosovan hauta Kuusirannassa.Generalnyi plan, s. 19–20. Tolvojassa on vierasmajaGeneralnyi plan, s. 23..
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Tolvojan kunta Karhumäen piirin sivustolla Tolvoja Karjalan tasavallan matkailusivustolla
Luokka:Itä-Karjalan entiset kunnat Luokka:Karhumäen piirin kunnat Luokka:Karhumäen piirin asutut paikat