Ukonhattukimalainen (Bombus consobrinus) on kimalaisiin kuuluva mesipistiäislaji. Suomessa se on hyvin harvinainen ja luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Koko ja ulkonäkö Ukonhattukimalainen on kookas kimalaislaji, joka muistuttaa väritykseltään etenkin kartano- ja korpikimalaista. Ruumiin pituus on kuningattarella 20–23 mm, työläisillä ja kuhnureilla 12–17 mm. Ruumis on musta, mutta keskiruumis ja takaruumiin tyviosa ovat ruskeanoranssit ja takaruumiin kärki valkoinen. Kuningattaret ja työläiset ovat väritykseltään samanlaiset. Pää ja suuosat ovat pitemmät kuin kartano- ja korpikimalaisella: posken pituus on yli kaksi kertaa suuosien leveys. s. 74, 92Artsdatabanken (viitattu 26.4.2018)
Levinneisyys Ukonhattukimalainen on taigalaji, jota tavataan Pohjois- ja Itä-Euroopasta Siperian poikki Kiinan pohjoisosiin, Koreaan ja Japaniin saakka.Pierre Rasmont & Stéphanie Iserbyt: Atlas of the European Bees: genus Bombus (viitattu 26.4.2018) Suomessa sen levinneisyys rajoittuu täysin Pohjois-Karjalan ukonhattulehtoihin.
Elinympäristö ja elintavat Ukonhattukimalainen on Pohjois-Euroopan ainoa yhteen ravintokasviin erikoistunut kimalaislaji. Suomessa sen pääasiallinen ravintokasvi on lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum), jota tavataan vain parillakymmenellä paikalla Pohjois-Karjalassa Kiteen ja Tohmajärven kuntien alueella. Erittäin pitkäkielinen ukonhattukimalainen on yhdessä tarhakimalaisen kanssa ainoa lehtoukonhatun pölyttämiseen kykenevä hyönteinen.
Talvehtinut kuningatar lähtee liikkeelle vasta kesäkuussa, kun ukonhattujen kukinta alkaa. Vaikka laji onkin erikoistunut ukonhattuihin, kuningatar käy myös muiden kasvien kukilla. Yhdyskunnan pesä on maassa, yleensä vanhassa myyränpesässä. Yhdyskunnassa on 50–70 yksilöä. Muista kimalaisista poiketen ukonhattukimalaisyhdyskunta saattaa tuottaa kuningattaria jopa saman määrän kuin pesässä on työlaisiä, kun muilla lajeilla työläisiä syntyy selvästi enemmän.
Suomen uhanalaisarvioinnissa 2010 ukonhattukimalainen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Vaikka Suomen kaikki ukonhattulehdot onkin rauhoitettu, kimalaisen ravintokasvia uhkaa niiden umpeenkasvu. Kimalaista itseään myös samasta ravintokasvista kilpailevan tarhakimalaisen yleistyminen. RuotsissaArtdatabanken (viitattu 26.4.2018) ja Norjassa laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Ukonhattukimalainen (Bombus consobrinus) iNaturalist: Ukonhattukimalainen (Bombus consobrinus) ITIS: Bombus consobrinus UniProt: Taxonomy - Bombus consobrinus Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Bombus consobrinus Pherobase: Semiochemicals of Bombus consobrinus
Luokka:Kimalaiset