pienoiskuva|Evijärven Nuorisoseura Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².
Evijärvi sijaitsee Ähtävänjoen keskijuoksulla ja kunnan keskellä sijaitseva Evijärvi tunnetaan kalaisena ja matalana järvenä, jossa on runsaasti saaria. Evijärven kunta levittäytyy Evijärven rantamille. Evijärven maisema on muusta Etelä-Pohjanmaasta poiketen kumpuilevaa ja vaihtelevaa. Kansankulttuurillisesti Evijärvi on Keski-Pohjanmaata.
Evijärven naapurikunnat ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli. Lisäksi Evijärvellä on maarajaa Luodon kanssa Pedersören kunnan kaakkoisosassa sijaitsevan yhteismetsän kautta. Entisiä naapurikuntia ovat Kauhavaan liitetty Kortesjärvi ja Kruunupyyhyn liitetty Teerijärvi sekä silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetyt Purmo ja Ähtävä. Evijärvi sijaitsee Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla ja on Etelä-Pohjanmaan maakunnan pohjoisin kunta.
Nimi Evijärven nimi on yhdistelmä alueen asutushistoriaa, luonnonoloja ja kielten kohtaamista. Vanhimmassa tunnetussa kirjallisessa asiakirjassa vuodelta 1540 paikkakunta esiintyy muodossa Effvijerffiby. Myöhemmin 1700-luvulla ruotsalainen kartoittaja yritti vakiinuttaa järvelle nimeä Noor viitaten sen pohjoiseen sijaintiin suhteessa Lappajärveen. Paikallisten suussa kulkenut suomenkielinen nimi palautettiin kuitenkin virallisiin karttoihin 1770-luvulla, ja lopullisesti sen asema vahvistui Evijärven kunnan perustamisen yhteydessä 1867. Nimen etymologialle on kaksi pääasiallista tulkintaa: luontonimenä se juontaa juurensa muinaisruotsin sanaan evja, joka tarkoittaa märkää rantaniittyä tai mutaista luhtaa, mikä kuvaa järven matalaa ja rehevää luonnetta. Vaihtoehtoisen, kalastuskulttuurin liittyvän saamelais- tai suomalaisperäisen tulkinnan mukaan nimi viittaa evään ja siten poikkeuksellisen kalaiseen vesistöön.
Historia Asutuksen syntyminen Evijärvellä on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä Hanhikosken rannalta. Näsijärven vedet laskivat tuolloin Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Rautakaudelle tultaessa väestö väheni huomattavasti, ja Evijärven seutu jäi pääosin eränkäyntialueeksi. Alueella asui niin sanottuja lappalaisia. Evijärven läpi kulki Ylä-Satakunnasta Ähtäristä alkanut vesireitti, jota kautta Hämeestä ja Pirkkalasta asti pääsi Pohjanmaan rannikolle.
Nykyistä huomattavasti vuolaamman Ähtävänjoen kalaisuus sekä ympäröivien erämaiden riista olivat uudisasukkaiden tärkeimpiä houkuttimia. Vanhimpia taloja ja kyläyhteisöjä ovat todennäköisesti muinaisen vesireitin varrelle perustetut talot. Evijärven seutu kuului keskiajalla Pietarsaaren suurpitäjän takamaihin. Pohjanlahden rannikon ruotsalaisasutus ulottui Evijärvelle saakka, mistä ovat muistoina monet ruotsinkieliset paikannimet, kuten Björbacka, Stenbacka, Norrena ja Söderena.Perälä 1986, s. 46-47 Ainakin eräät Evijärven vanhimmat talot Inan (Ena) kylässä olivat ruotsinkielisiä, kuten monet muutkin veroa maksavat talot Alajärvelle saakka.
Paikannimistö on alun perin pitkälti ruotsinkielistä, mutta muuttuneet suomenkielisen ääntämyksen mukaan helpommin sanottavaksi. Alkuperäistä lappalaisnimistöä on enää vaikea havaita, kuten nykyistä Kniivilänlahtea merkinnyt Kultalahti (1709 kartassa Kuldalachte), joka pohjautunee saamenkielistä lainautuneeseen povettoman nuotan nimeen ”kulth”, joka esiintyy tavallisesti yhdessä rantanuotan eli inan kanssa.
Kyläkuntien syntyminen Evijärvi mainitaan 1500-luvun puolivälin asiakirjoissa Pietarsaareen kuuluvaksi kyläkunnaksi, jossa vuosisadan lopulla oli jo 20 taloa. Vaikka vielä 1600-luvullakin syntyi jonkin verran ruotsalaista uudisasutusta, tulivat savolaiset seudun tärkeimmiksi asuttajiksi. Asutus pysyi pitkään harvana. Väkiluku oli todennäköisesti 1600-luvulla ennen suuria kuolonvuosia noin 3 000, vuonna 1749 se oli 505 ja 1805 jo 2 426. Vuonna 1760 Evijärvestä tuli Lappajärven kappeliseurakunta, ja 1865 se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Evijärven kirkon rakensi kuuluisa alahärmäläinen Antti Hakola vuonna 1758. Ensimmäinen kirkkoherra K. A. Calamnius astui virkaansa 1877. Omaksi pitäjäksi Evijärvi tuli 1867.
Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun lopulla Evijärveltä lähti Pohjois-Amerikkaan yli 2 000 siirtolaista, joista kuitenkin useat palasivat myöhemmin takaisin. Vuonna 1920 kunnassa oli asukkaita 4 159. Evijärven asukasluku pysyi 4 000:n tienoilla 1960-luvulle saakka, jolloin väestö alkoi hitaasti vähentyä. 1970-luvun puolivälissä asukkaita oli enää runsaat 3 300, mutta asukasluku kääntyi vuosikymmenen lopulla jälleen kasvuun. Vuonna 1985 Evijärvellä oli asukkaita 3 442. 1990-luvun alussa vaikuttanut lama ja maaltamuutto vähensivät kunnan asukasluvun vuoteen 2011 mennessä 2 761 asukkaaseen.
Maantiede Luonto Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kunta, jonka maisemia hallitsevat kumpuilevat metsämaat, pienet peltolaikut ja lukuisat järvet.
Kallioperä on suurimmaksi osaksi biotiittiplagioklaasigneissiä, gneissigraniittia sekä amfibioliittia. Särkijärven kylästä noin kilometrin verran luoteeseen on usean metrin vahvuinen kvartsisuoni. Kalliopaljastumia on eniten Lepistönmäen, Haapajärven ja Kuoppa-ahon välisellä alueella. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin pitkittäisselänteitä, drumliineja. Moreeni on usein paikoin turpeen peitossa. Savea ja hiekkaa on jokien ja järvien rannoilla kapeina vyöhykkeinä, jotka on yleensä raivattu pelloiksi. Jonkin verran myös kivisiä moreenimaita on raivattu viljelymaiksi. Pinnanmuodoiltaan Evijärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan kankareseutuun. Vaihtelevinta maasto on kunnan itä- ja pohjoisosissa. Alueen korkein kohouma on Kuoppa-ahosta länteen ylittää 90 metrin tason.
Vesistö Kunnan maisemaa elävöittävät lukuisat järvet, joista suurin on satasaarinen Evijärvi. Evijärven aikaisemmin hyvin runsas kalakanta on järven säännöstelyn aloittamisen (1954) jälkeen vähentynyt. Lisäksi rehevöityminen on hävittänyt järven arvokalakannan lähes kokonaan. Järveen on kalakannan elvyttämisen vuoksi istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja järvisiikaa.http://www.kalapaikka.net/evijarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_evijarvi___58198.asp Kuntaa luode-kaakkoisuunnassa halkovista joista on huomattavin koskinen Ähtävänjoki.
Aluerakenne Kylät Evijärvi, Haapajärvenkylä, Ina (Ena), Jokikylä, Kerttua, Kivijärvenkylä, Latukka, Sydänmaa, Särkikylä.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Evijärvellä oli 2 499 asukasta, joista 875 asui taajamassa, 1 605 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Evijärven taajama-aste on 35,3 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Evijärven kirkonkylä.
Väestö
Evijärven asukasluku on yhteensä asukasta. Evijärven asukasluku pysyi 1990-luvun puoliväliin noin 3 400 asukkaan tuntumassa, minkä jälkeen asukasluku on kääntynyt tasaiseen laskuun. Evijärvellä ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Evijärven väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Evijärven asukasluku jatkaa laskuaan. Väestöennusteen mukaan Evijärven olisi vuonna 2030 2 072 asukasta, vuonna 2035 noin 1 951 asukasta, vuonna 2040 noin 1 870 asukasta ja vuonna 2045 noin 1 819 asukasta.
Asuminen
Evijärven suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (80,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 16,7 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 2,4 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Evijärven asuntokunnista on 39,2 prosenttia eli noin 410 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 36,0 prosenttia eli noin 380 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 9,3 prosenttia eli noin 100, 4–6 asukkaan asuntokuntia 15,0 prosenttia eli noin 160 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,5 prosenttia eli noin 5.
Kieli ja etnisyys Evijärvi on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden lopussa Evijärven väestöstä enemmistönä prosenttia asukkaista puhuu suomea ja prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on prosenttia. Evijärvellä asui vuoden 2023 lopussa 82 ulkomaan kansalaista, mikä on 3,6 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Evijärvellä 23 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (20) ja venäläiset (15).
Hallinto ja politiikka Hallinto
Evijärven kunnanjohtaja vuodesta 2020 on Mikko Huhtala. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista 10 on Keskustan hallussa kaudella 2025–2029.
Valtuutettujen paikkajako
Ystävyyskunnat Vändra, 1991
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Evijärvi kuuluu Järviseudun seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 671 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 42. suurin.
Evijärvellä oli vuonna 2022 yhteensä 818 työpaikkaa ja kaupungissa asui 928 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 59,4 prosenttia. Evijärven työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 49,3 prosenttia, jalostuksen 28,0 prosenttia ja alkutuotannon 21,1 prosenttia.
Evijärven työpaikkaomavaraisuus on 88,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 77,6 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Evijärvellä on 152,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset Evijärvellä on monipuolista yritystoimintaa. Keskeisimpiä elinkeinoja ovat maidontuotanto ja turkistarhaus. Evijärvellä on teollisuutta puunjalostus-, muovi-, metalli- ja elintarvikealalla. Evijärven suurimpia yrityksiä ovat työkoneiden ja tarkentamisen osiin erikoistunut Ateno, Evijärven Osuusmeijeri, Evijärven Peruna ja turkistarhaukseen erikoistunut Korpikettu Kultalahti. Evijärven suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös urakoitsija Jorma Tähtinen sekä tietoliikenneasennuksia tekevä Netion.
Liikenne ja infrastruktuuri Evijärven kautta kulkevat kantatiet 63 ja 68, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kauhavalla.
Etäisyyksiä Evijärveltä Kauhava 40 km Lapua 55 km Pietarsaari 55 km Seinäjoki 75 km
Kulttuuri Murre Evijärven alueella puhutun kielen perustana on savolaismurre, joka kuuluu niin kutsuttuun savolaiskiilan murreryhmään. Evijärvellä puhuttua murretta kutsutaan Järviseudun murteeksi.
Järviseudun murteessa on tietenkin runsaasti läntisiä ja itäisiä murrepiirteitä. Murteella on kuitenkin selvästi itäinen pohja. Selvimmin havaittava itämurteisuus ovat yleiskielen d:n vastineet. Pohjalaisvaikutus on puolestaan vaimentanut leimallisimmat savolaisuudet, kuten savolaiset vokaali-ilmiöt. Myös ruotsalaisasutus on jättänyt vaiktutteita Järviseudun murteeseen.
Arkkitehtuuri right|thumb|Evijärven kirkko Evijärven kirkko on Antti Hakolan suunnittelema vuonna 1759 valmistunut puukirkko. Alun perin kirkko oli tasavartinen ristikirkko, jota kattoi korkea aumakautto. Nykyiseen muotoonsa kirkko muutettiin 1887 Heikki Kuorikosken toimesta. Vuonna 1760 valmistunut puinen kellotapuli uusittiin samassa yhteydessä. Kirkkomaalla sijaitseva siunauskappeli on vuodelta 1886.
Tapahtumat Evijärven Vasikka-ahon markkinat: heinäkuun viimeinen lauantai Hämärät markkinat: syyskuun viimeinen tai toiseksi viimeinen perjantai
Nähtävyydet Evijärvellä sijaitseva Väinöntalo on Suomen suurin talonpoikaismuseo. Evijärven keskustassa sijaitsee Limutippu-limonaditehdasmuseo. Taidetila TIIRA on näyttelytila, jossa esitellään kuvataidetta ja vaihtuvia ikkunanäyttelyjä. Historiallista uittomiestaitoa pitää yllä Evijärvi-seuran Jokisaareen rakentama uittomieskämppä.
Evijärven Nuorisoseura Kivijärvi (Eurojärvi) Tähtitorni