Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa.
Hausjärven naapurikunnat ovat Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki.
Kunnan nimi ja vaakuna Hausjärven nimen alku haus viittaa majavasta saatavaan hauste-lääkeaineeseen. Suomessa sukupuuttoon metsästetyn euroopanmajavan sukurauhasten väkevätuoksuinen erite auttoi perimätietojen mukaan esimerkiksi kihtiin, riisitautiin, hammassärkyyn, verisuonitauteihin, joihinkin myrkytystiloihin ja hermostuneisuuteen. Majavanhaustetta kuivatettiin savussa ja myytiin apteekeissa. Lääkkestä löytyy maininta vuonna 1440 kirjoitetusta Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirjasta. Majavia pyydystettiin myös niiden turkin ja lihan vuoksi.
Myös Hausjärvellä sijaitseva Turkhauta (aiemmin Hausteturku) sai nimensä hausteesta.
Hausjärven vaakunan risteävät viivat kuvaavat kunnan hyviä liikenneyhteyksiä, teitä ja rautateitä. Vaakunan kuusisakarainen tähti on peräisin Erkylän kartanossa asuneen Munck-suvun vaakunasta.
Historia Hausjärven alueella on ollut asutusta tuhansia vuosia. Hausjärvi kuuluu Salpausselän alueeseen, jolla on ollut asutusta jo kampakeraamisella kaudella.
1500–1899
Vuonna 1571 Hausjärven alueella kerrotaan olleen 15 kylää, joissa oli yhteensä 69 taloa.
Janakkalan seurakunnasta erotettiin vuonna 1611 Hausjärven pitäjä. Pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661.
Suurina nälkävuosina 1696–1697 pitäjässä kuoli yli 430 asukasta.Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 298–303. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
Hausjärven seurakunta itsenäistyi vuonna 1855. Seuraavana vuonna Erkylän kartanoon perustettiin yksityinen koulu. Eskon koulu oli Suomen ensimmäinen kansakoulu, joka perustettiin noin kymmenen vuotta ennen kuin kansakoululaitos perustettiin. 1850-luvun loppupuolella alettiin Hausjärven alueella rakentaa Helsingin–Hämeenlinnan rautatietä.
Hausjärven ensimmäinen kunnallinen kansakoulu avattiin kirkonkylässä vuonna 1865. Hausjärven kunta perustettiin vuonna 1868. Vuosikymmenen lopulla alettiin rakentaa Riihimäki–Pietari-rataa. Hausjärvelle ilmeisesti majavien luomien patojen ansiosta syntynyt vesialue kuivatettiin ratatyön vuoksi. Siitä muistuttaa vain Hausjoki, joka virtaa Hikiältä Puujokeen.
1900– Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Hausjärven ja Nurmijärven seurakuntia vuonna 1917. Vuonna 1918 osa Hausjärvestä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin.
Riihimäen kauppala ja seurakunta erotettiin Hausjärvestä vuonna 1922. Vuonna 1922 osasta kunnasta syntyi Riihimäen kaupunki.
Hausjärven kotiseutumuseo perustettiin 1950-luvun alussa.
Hämeenlinnan Maanmittaustoimiston mukaan vuonna 1988 Hausjärvellä oli 23 kylää: Erkylä, Hamina, Hausjärvi, Hikiä, Kara, Karhi, Kilpiälä, Kiipula, Kuru, Lavinto, Maitoinen, Oitti, Puujaa, Rastila, Rutajärvi, Ryttylä, Selänoja, Syvänoja, Tarinmaa, Torhola, Turenki, Turkhauta ja Vantaa. Näistä Kilpiälä oli yksinäistalo ja Janakkalaan kuuluvan Kiipulan niittymaita oli Hausjärven puolella. Myös Janakkalan kirkonkylän Tarinmaan niittyjä oli Hausjärven puolella.
Vuonna 1993 Hausjärven 360 neliökilometrillä asui yli 8000 ihmistä. Kunnassa oli yli 300 yritystä, joista suurin yritys oli Urepal Oy:n elementtitehdas.
Vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hämeenlinnaan kuulunut kylä nimeltään Mommila-Hietonen, jossa oli 200 asukasta.
Maantiede Luonto Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Pitäjälle nimensä antanut Hausjärvi on kuivattuhttps://www.hs.fi/suomi/art-2000003071874.html. Lammin rajalla sijaitseva Mommilanjärvi laskee Puujokea myöten Janakkalan puolelle Kernaalanjärveen ja sieltä edelleen Vanajaveteen. Lähellä kunnan lounaiskulmaa sijaitsee Erkylänjärvi, josta saa alkunsa Suomenlahteen laskeva Vantaanjoki. Hausjärven kaakkoiskulmasta lähtevät taas Mäntsälänjoen latvapurot. Hausjärven korkein maastonkohta on kunnan länsirajalla sijaitseva Hatlamminmäki (170 m mpy.).
Hausjärven alueen luontoreittejä ovat muun muassa Mommilanjärven–Puujoen melontareitti sekä Teuronjoen melontareitti.
Aluerakenne Kylät ja kulmakunnat Vuonna 2025 Hausjärven osiksi laskettiin:
Antinsaari Apilisto Halkomäki Haminankylä Hausjärven kirkonkylä Hautalankulma Hietoinen Hikiä Kaidanpää Kallio Karhi Kekomäki Kilpelänkulma Kirkkomäki Kokroona Kuru Kuuloja Kyläinväli Latvakylä Lavinto Leppäsenoja Maitoinen Metsäkorpi Metsäkulma Mommila Monni Mustamännistö Nyry Oitin Metsäkulma Oitti Pikkukylä Perä-Kerkkola Peuranpää Puujaa Ridasjärvi Rutajärvi Ryttylä Rämpsänkulma Saaristonkulma Sahankylä Selkäinmäki Selänoja Silakkamäki Suonsaari Suontaustankulma Syvänoja Torhola Turkhauta Töytynmäki Umpistenmaa Urponkulma Vantaa Varuntee Ylentola
Taajamat Vuoden 2023 lopussa Hausjärvellä oli 7 998 asukasta, joista 5 181 asui taajamissa, 2 737 haja-asutusalueilla ja 80:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hausjärven taajama-aste on 65,4 %. Hausjärven taajamaväestö jakautui viiden eri taajaman kesken seuraavasti:
# Taajama Väkiluku(31.12.2023) 1 Oitti 1 874 2 Ryttylä 1 557 3 Hikiä 999 4 Hyvinkään keskustaajama* 731 5 Riihimäen keskustaajama* 20
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hausjärven kirkonkylä on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Hikiän taajamaa. Hyvinkään keskustaajama ulottuu pääosin Hyvinkään kaupungin ja Riihimäen keskustaajama Riihimäen kaupungin alueelle. Monni on kasvanut yhteen Hyvinkään keskustaajaman kanssa.
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Hausjärven kunnanjohtaja on Pekka Määttänen 1. marraskuuta 2016 alkaen. Häntä edelsi tehtävässä Aleksi Heikkilä (2015–2016).
Talous ja elinkeinot Vuonna 2024 Hausjärven suurimpia työnantajia olivat Sinituote, HTM Yhtiöt, Tuulenpesäkoti, Iconsteel ja Lundia. Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä olivat HTM Yhtiöt, Sinituote, Metsi, Benders Suomi ja Rakennusliike Koivu.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|oikea|Syksyistä Hausjärven keskustaa. Hausjärven kautta kulkevat Helsinki–Hämeenlinna- eli päärata sekä Riihimäki–Lahti-rata, kantatie 54 Riihimäki–Lahti sekä Hämeenlinna–Helsinki-, Hämeenlinna–Porvoo-, Tervakoski–Turkhauta- ja Oitti–Lammi-maantiet. Aikaisemmin Hausjärven kautta kulkivat valtatie 4 Helsingistä Jyväskylään ja kantatie 55 Porvoosta Hämeenlinnaan. Kunnan alueella on neljä rautatieasemaa: Hikiän, Mommilan, Oitin ja Ryttylän asemat. Näistä Ryttylä on Hämeenlinnaan menevän radan varrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 18 vuoroa suuntaansa.
Palvelut ja koulutus Hausjärvellä toimii neljä peruskoulua: Hausjärven yhtenäiskoulu, Eskon koulu, Monnin koulu ja Ryttylän koulu. Kunnassa toimii myös Hausjärven kansalaisopisto.
Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Kanta-Hämeen hyvinvointialue OmaHäme. Lisäksi se vastaa myös pelastustoimesta ja ensihoidon palveluista.
Kulttuuri Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Hausjärven valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat: Erkylän kartano Lavinnon kylä Oitin rautatieasema
Museoita ja näyttelyitä Hausjärven kotiseutumuseo Kotiseututalo Koskela
Nähtävyyksiä Hausjärven puukirkko on rakennettu vuonna 1789 Hausjärven kirkonkylään. Kirkko peruskorjattiin vuosina 2010–2011. Kirkonkylän hautausmaalla sijaitsevat Hausjärven talvi- ja jatkosodan sotilashaudat, joissa lepää yhteensä 126 hausjärveläistä. Hautausmaalla oleva siunauskappeli on valmistunut vuonna 1955. Hausjärven seurakunnalla on myös Ryttylän ja Mommilan kirkot. Lähellä Mommilan kirkkoa on Mommilan kartanon omistajan, vuonna 1917 murhatun maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki.
Murre Hausjärven alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hausjärven murre kuuluu Lopen alaryhmään.
Media Hausjärven uutisia julkaisee Aamuposti, joka on Hausjärven, Lopen, Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven yhteinen paikallislehti. Se julkaisee myös Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.
Ruokakulttuuri Hausjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanabaakelsit sekä kuoritusta maidosta ja ohrajauhosta tehdystä taikinasta paistettavat kuutelot, jotka tarjotaan puolukkasurvoksen kera. Kuutelot muistuttavat pannukakkua ja niiden kanssa juotiin maitoa tai puolukkaserpaa, joka valmistettiin laimentamalla puolukkasurvosta vedellä.
Vuonna 2004 julkaistiin Hanna Pukkilan ja Kai Linnilän teos, joka yhdisti romaanin ja keittokirjan. Isomummin keittiö on kuvitteellinen päiväkirja vuodelta 1896, jonka kirjoitti Hausjärvellä asunut ja Kosken kartanossa keittiöapuna toiminut Elsa Helminen.
Uskonto pienoiskuva|Hausjärven kirkko. Vuoden 2023 lopussa hausjärveläisistä 68,1 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,7 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 30,2 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.
Hausjärven seurakunta kuuluu Suomen evankelis-luterilainen kirkkoon. Se järjestää jumalanpalveluksia Hausjärven kirkossa, Ryttylän kirkossa, Mommilan kirkossa ja Oitin seurakuntatalolla.
Ryttylän kylässä toimii Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Kansanlähetysopisto.
Maitoisten kylässä on yksi vanhoillislestadiolaisten viidestä leirikeskuksesta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hausjärven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.
Liikunta ja urheilu Kunnan liikuntapaikkoihin kuuluu esimerkiksi kuntosaleja, kuntoratoja, hiihtolatuja, kuntoportaita, frisbeegolfratoja, urheilukenttiä. Kunnan omistamalla Valkjärven leirialueella järjestetään esimerkiksi leirejä ja yksityisiä tapahtumia.
Vuonna 2025 kunnassa toimi seuraavat urheiluseurat:
Hausjärvi Hong taekwondo Hausjärven Pallojuniorit Hausjärven Tennisseura Hausjärven Urheilijat Hausjärven Urheiluautoilijat Lavinto Karting ry Ryttylän Kiri Ryttylän Rykäys ry
Tunnettuja hausjärveläisiä
Juhani Aho, kirjailija ja toimittaja Pentti T. Ahola, merikapteeni, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos Irma Airisto, runoilija ja näytelmäkirjailija Terttu Arajärvi, psykiatri ja professori Aksel August Granfelt, kansansivistys- ja raittiusmies Axel Fredrik Granfelt, teologian professori Simo-Pekka Hannula, materiaalitieteen professori Saima Harmaja, runoilija Sirkka Hämäläinen, pankinjohtaja Leo Jokela, näyttelijä Ensio Jouko, näyttelijä-ohjaaja Kalle Kajander, kirjailija Kauko Kartano, kauppaneuvos Ida Korander, oopperalaulaja Erik Koskenmaa, ministeri Veikko Kumpulainen, teollisuusneuvos Merja Kuusisto, poliitikko Anton Hjalmar Leppälä, peilitehtalija, teollisuusneuvos Kaisa Liski, kiinteistövälittäjä Oskari Mantere, pääjohtaja, poliitikko Tapio Mattila, järjestövaikuttaja ja -johtaja, maanviljelysneuvos Arto Ojala, työmarkkinajohtaja Lambert Petterson, arkkitehti Raimo Piipponen, iskelmälaulaja Ensio Rislakki, toimittaja ja kirjailija Viljo Saraja, kirjailija ja opettaja Aino Sibelius, Jean Sibeliuksen puoliso ja Ainolan emäntä Anja Vammelvuo, runoilija ja prosaisti Eino Viding, yritysjohtaja ja teollisuusneuvos Paavo A. Viding, pääjohtaja, ministeri ja vuorineuvos, Eino Vidingin veli Lauri Viita, runoilija ja kirjailija Lars Wilhelm Åberg, Wärtsilän toimitusjohtaja vuosina 1918–1928
Tunnettuja hausjärveläisiä urheilijoita
Inga Linna, moukarinheittäjä Elmer Niklander, kiekonheiton olympiavoittaja Santeri Pakkanen, jalkapalloilija
Katso myös Luettelo Hausjärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Kirjallisuutta Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta Toivola, Lasse, Hausjärvi-kirja. Hausjärvi-Seura ry. 2001