Digrafi eli digramma tarkoittaa yhden äänteen merkkinä olevaa kahden kirjaimen ryhmää. Digrafeja ovat esimerkiksi suomessa ng, ruotsissa hj ja englannissa sh.
Digrafia ei tule sekoittaa ligatuuriin.
Digrafit ruotsin kielessä Ruotsin kielessä käytetään useita digrafeja:
j-äänne: hj, lj sje-äänne: ch,sh, si, sj tje-äänne: kj, tj ä-äänne: ae (usein nimissä) ö-äänne: oe (usein nimissä) u-äänne: ou (ranskalaisperäiset lainasanat), oo (englantilaisperäiset lainasanat)
Ruotsissa myös kaksi samaa konsonanttia peräkkäin (kuten tt) katsotaan eräänlaiseksi digrafiksi, sillä se ei ruotsissa tarkoita erilaista, pitkää konsonanttifoneemia. Tämä poikkeaa suomesta, jossa kahdella konsonantilla merkitään kaksoiskonsonanttia.
Digrafit englannin kielessä Englannissa on sekä homogeenisiä digrafeja (kaksi samaa kirjainta peräkkäin) että heterogeenisiä digrafeja (kaksi eri kirjainta). Jälkimmäisiä ovat muun muassa:
sc, tavallisesti tai ennen kirjaimia e tai i ng, kuten sanassa thing ch, tavallisesti kuten sanassa church; kreikkalaisperäisissä sanoissa (christ), joskus ranskalaisperäisissä sanoissa (champagne) ck, kuten sanassa check gh, sanan alussa (ghost), sanan lopussa (enough) tai ei äänny (sigh) ph, kuten sanassa siphon rh, kreikkalaisperäisissä sanoissa kuten rhythm sh, kuten sanassa sheep ti, sanan keskellä ennen vokaalia kuten sanassaeducation th, tavallisesti (thin) tai (then) wh, eräissä murteissa; toisissa murteissa (while); muutamissa sanoissa ennen o:ta kuten sanoissa who ja whole zh, slaavilaisista kielistä translitteroiduissa sanoissa ja amerikkalaisessa sanakirjaääntämyksessä ci, yleensä ennen vokaaleja, kuten sanoissa facial ja artificial; muuten kuten sanoissa fancier ja icier tai kuten sanoissa acid ja rancid wr, kuten sanassa wrist qu, tavallisesti ; kirjainta q tavallisesti seuraa u ja vokaali kuten sanassa quick
Digrafit voivat koostua myös vokaaleista.
+ Englannin vokaalidigrafitToinen kirjain Ensimmäinen kirjain e i tai y u tai w a o o oe¦œ > e – oi¦oy – ou¦ow – oa – oo – a ae¦æ > e – ai¦ay – au¦aw – (lainasanoissa: ) (lainasanoissa ja erisnimissä: aa – ) (kiinalaisperäisissä lainasanoissa: ao – ) e ee – ei¦ey – eu¦ew – ea – u ue – ui – i ie –
Viitteet
Luokka:Kirjaimet Luokka:Kirjoitusjärjestelmät