Beninin kielet kuuluvat nigeriläis-kongolaisten kielten kielikuntaan, mistä lähes kaikki sen gurilaiseen alaryhmään. Vain Pohjois-Beninin fulfulde lasketaan kuuluvaksi atlanttisiin kieliin. Tämän lisäksi maassa puhutaan siirtomaa-ajan perintönä indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvaa ranskaa.
Beninissä puhutaan yhteensä 55 eri kieltä, joista kaikki ovat eläviä kieliä. Näistä 50 on alkuperäiskansojen kieliä ja viisi on ei-alkuperäiskansojen kieltä. Kahdeksan kieltä on institutionaalisia (kieli on kehittynyt siihen pisteeseen, että sitä käyttävät ja pitävät yllä kodin ja yhteisön ulkopuolella olevat instituutiot), 21 kehittyvää ja 24 elinvoimaista kieltä.
Uhanalaisia kieliä Beninin alueella ovat:
Aguna (Awuna, Agunaco), 3 470 puhujaa Anii (Gisida, Basila, Bassila), 25 000 puhujaa Gwamhi-Wuri (Lyase, Lyase-Ne, Gwamhyə-Wuri-Mba), 16 000 puhujaa Miyobe (Soruba, Mi yɔbɛ, Bijobe), 8 700 puhujaa Notre (Nõtre, Bulba, Nootre), 2 368 puhujaa Tchumbuli (Basa, Tshummbuli, Chombulon), 1 838 puhujaa (vakavasti uhanalainen)
Yksi kieli on vaikeuksissa ja yksi kuolemassa.
Lukutaitoisuus oli Unescon mukaan Beninissä vuonna 2017 36 prosenttia.
Ranska on virallinen kieli, ja kaikkia alkuperäiskansojen kieliä pidetään kansallisina kielinä.LaClerc, Jacques: Bénin" dans L'aménagement linguistique dans le monde , Québec, TLFQ, Université Laval, 1 Feb 2010 (accessed 2 Nov 2012)
Virallinen kieli ranska vasen|pienoiskuva|Ranskankielisiä mainoksia Porto-Novon markkinoilla. Beninin virallista kieltä puhuu 11 miljoonaa henkeä käsittävästä väestöstä noin 4 miljoonaa ihmistä. Sen tunteminen on tärkeää, jos haluaa saada hallinnollisen aseman tai työskennellä kaupungeissa, ja yleensä ranskan puhuminen on arvovallan merkki. Amadou Sannin ja Mahouton Atodjinoun vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan Benin on täysin ranskaa puhuva vuoteen 2060 mennessä. Kirjoittajat toteavat, että vuonna 2002 miehistä 43 puhui ranskaa verrattuna naisiin, joista ranskaa puhui 25,8 prosenttia. Vuonna 2002 yli puolet Cotonoun asukkaista puhui ranskaa. Ranska otettiin käyttöön siirtomaa-ajan kuluessa, ja se säilyi virallisena kielenä maan itsenäistyttyä. Nykyään ranska on tärkeä lingua franca erilaisten etnisten ryhmien välillä.
Kielipolitiikka Perustuslaissa taataan sananvapaus. Benin on jäsen järjestössä Organisation internationale de la francophonie.Benin La Francophonie Beninin Gi-Mono alue on jäsen ranskaa puhuvien alueiden kansainvälisessä yhdistyksessä.
Kansalliset kielet pienoiskuva|Kartta Beninin, Nigerian ja Kamerunin alueiden kielistä. Fon on Beninin yleisimmin puhuttu alkuperäiskansojen kieli, jota puhuu 24 prosenttia väestöstä. Se on äidinkieli yli 17 prosentille Beninin väestöstä. Tätä kieltä puhutaan pääasiassa Atlantiquen, Littoralin, Collinesin ja Zoun maakunnissa.
Muita tärkeitä kieliä ovat joruba, bariba, mina ja dendi. Beninissä on otettu käyttöön Kansallinen lukutaito-ja aikuiskoulutuspolitiikka, joka mahdollistaa sen, että kansallisten kielten aikuispuhujat voivat käyttää kieliään kulttuurin edistämiseksi.
Vieraat kielet Englantia opiskellaan vieraana kielenä lukioissa.Facts About the Republic of Benin: Official Document University of Pennsylvania Beninissä on paljon kysyntää englannin opettajille. Englanti on tulossa tärkeäksi kieleksi kaupan alalla Beninissä, koska se on kansallinen kieli Beninin alueellisesti voimakkaassa naapurissa Nigeriassa.
Vuonna 2014 espanjaa opiskeli Beninissä 412 515 henkilöä.
+Beninin kansallisten kielten erittely ja levinneisyysGouv.bjLukumäärä%KieliLevinneisyys 1,7 milj. 26 Fon keski- ja itäosat30 milj. (Benin, Nigeria, Kuuba) 14 Joruba etelä560 000 (1995) 13 Bariba pohjoinen 12 Gungbé etelä 11 Adja-gbé, xlagbé, guingbé etelä 8 Ayizo-Gbe etelä 5 Ditamari pohjoinen300 000 4 Tem pohjoinen 3 Dendi pohjoinen13-17 milj. 2 Peul, Hausa pohjoinen Nagô keski Tofin-gbe etelä Toli-Gbe etelä Ede-Idaasha keski ja etelä Yom lounais Waama Nateni Fulfulde Biali Lekpa Mbelime Foodo Anii
Lähteet
Aiheesta muualla Jorubankielinen Wikipedia Hautomovaiheessa oleva foninkielinen Wikipedia
*