Kauhava

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui henkeä (), ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä (). Väestötiheys on asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009.

Kauhava on tunnettu eritysesti Pohjanmaan puukkopitäjänä. Kauhavan maisemassa korostuu Alajoen peltolakeus, joka avautuu kaupungin läpikulkevan maantien laitamilla Lapuanjoen molemmin puolin.

Nimi Kauhavan nimi juontaa juurensa suomen kielen sanaan kauha ja vanhaan vesi- tai asuinpaikkaa merkitsevään -va-johtimeen, millä viitattiin alun perin alueella sijaitsevan järven kauhamaiseen muotoon. Järvestä lähtevään jokeen viitattiin nimellä Kauhava ja vastaavasti sen varrella oleva kylä sai nimensä joen mukaan. Varhaisissa 1500-luvun asiakirjoissa seudusta käytettiin vielä nimiä Sydänmaa tai Kauhajoki, mutta nimi vakiintui muotoon Kauhawa vuonna 1643, kun alueesta muodostettiin Lapuan alainen kappeliseurakunta. Suomen kielen oikeinkirjoituksen vakiintuessa 1900-luvun alussa nimen kirjoitusasuksi tuli nykyinen Kauhava. Alueen historian merkittävin virallinen nimipäätös tehtiin vuonna 2008, jolloin valtioneuvosto vahvisti, että vuoden 2009 suurliitoksessa syntyvä kaupungin nimeksi tulee nimivaihtoehto Härmän sijasta Kauhava.

Historia Perttulanmäen alueelta on löydetty kivikautista asutusta ja Hatunluoman kivikautinen asuinalue ulottuu osittain Kauhavan alueelle. Pysyvä asutus Kauhavalle syntyi kuitenkin 1500-luvulla, jolloin uudisasukkaat saapuivat Kauhavalle pääasiassa Kyrön seudulta. Kauhavan vanhimmat talot olivat Kamppinen, Somppi ja Pelkonen.Rikkonen & Sihvo 1986, s. 87–88

Asutus laajeni Kauhavalla nopeasti. Vuonna 1570 taloja oli 17 ja vuonna 1600 jo 28. Kauhavan aluetta kutsuttiin alun perin Kauhajoeksi ja Sydänmaaksi ja se kuului vuodesta 1608 lähtien Lapuaan. Kauhavan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643. Kauhavan ensimmäinen kirkkorakennus oli vaatimaton kirkkotupa. Vuonna 1643 valmistui Kauhavan ensimmäinen kirkko.

Kauhavan asukasluku alkoi kasvaa nopeasti 1700-luvulla ja alue vaurastui tervakaupan ansiosta. Toisen kirkon rakennutti Antti Hakola vuonna 1756. Vuonna 1805 asukkaita oli jo 3051. Kauhava oli 1800-luvulla tunnettu puukkojunkkareistaan eli häjyistä. "Kauhavan rumaksi vallesmanniksi" kutsuttu Adolf Hägglund onnistui 1860-luvun lopulla kukistamaan häjyjen johtomiehet. Vuosina 1867–1869 käräjiä häjyjen johtomiehiä vastaan käytiin Pollarin talossa.

Häjyjen kukistumiseen vaikutti mm. siirtolaisuus, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Joukkoliikkeet kanavoivat pohjalaisten nuorten miesten toimintatarmon hedelmällisempiin harrastuksiin. Itsenäinen kirkkoherrakunta Kauhavasta tuli 1859 ja kunta 1867. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksena 1881 Kauhavan Hahtomaan kylässä. Myöhemmin Kauhavalle perustettiin vielä seitsemän nuorisoseuraa. vasen|pienoiskuva|228x228px|Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista 1880-luvulla Kauhavalle rakennettiin rautatie, joka oli huomattava edistysaskel elinkeinoelämälle. Puukontekijät ja kutojat toivat tuotteitaan rautatieasemalle myytäväksi. Kaupankäynti loi perustan puukko- ja kutomoteollisuudelle. Vuosisadan lopulla Kauhavalta lähti siirtolaiseksi lähes 4000 henkeä, mutta vuonna 1920 pitäjässä asui silti noin 7800 asukasta. Kauhavan toinen kirkko paloi joulupäivänä 1921 ja nykyinen kirkko valmistui vuonna 1925 Josef Stenbäckin piirustusten mukaisesti.

Vuonna 1929 puolustusvoimien Ilmasotakoulu muutti Santahaminasta Kauhavalle. Ilmasotakoulu toi väriä paikkakunnan elämään sekä toi kaupunkiin työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia. Syksyllä 1968 Kauhavalla paljastettiin 51 Kauhavalla palvelleen, lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden lentäjien muistomerkki. Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.

Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.

pienoiskuva|150px|Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Maantiede Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Aluerakenne Kylät Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Piri, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale.

Taajamat Vuoden 2024 lopussa Kauhavalla oli 15 050 asukasta, joista 10 085 asui taajamissa, 4 890 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhavan taajama-aste on 67,3 %. Kauhavan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2024) 1 Kauhavan keskustaajama 5 504 2 Alahärmän kirkonkylä 2 049 3 Ylihärmän kirkonkylä 1 980 4 Kortesjärven kirkonkylä 552

Väestö

Kauhavan asukasluku on yhteensä asukasta. Nykyisen Kauhavan alueen asukasluku nousi 1980-luvulla korkeimmillaan yli 20 300 asukkaaseen ja pysyi yli 20 000 asukkaassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen kaupungin asukasluku on kääntynyt tasaiseen laskuun. Kauhavalla toteutettiin vuonna 2009 suuri neljän kunnan kuntaliitos, jolloin Kauhava, Alahärmä, Kortesjärvi ja Ylihärmä yhdistyivät uudeksi Kauhavan kaupungiksi. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Kauhavan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Kauhavan asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Kauhavan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 14 032 asukasta, vuonna 2035 noin 13 441 asukasta, vuonna 2040 noin 13 001 asukasta ja vuonna 2045 noin 12 648 asukasta.

Asuminen

Kauhavan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (71,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 21,4 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 6,7 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Kauhavan asuntokunnista on 41,3 prosenttia eli noin 2 950 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,4 prosenttia eli noin 2 500 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,5 prosenttia eli noin 750, 4–6 asukkaan asuntokuntia 12,4 prosenttia eli noin 890 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 30.

Kieli ja etnisyys Kauhava on pääsääntöisesti suomenkielinen kaupunki. Vuoden lopussa Kauhavan väestöstä enemmistönä  prosenttia asukkaista puhuu suomea ja  prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on  prosenttia.

Kauhavalla asui vuoden 2023 lopussa 725 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,8 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kauhavalla 332 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (91) ja romanialaiset (62).

Hallinto ja politiikka Hallinto Kunnallisvaaleissa 2025 jakautuivat 37 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 17 paikkaa, kokoomus 9 paikkaa, kristillisdemokraatit 4 paikkaa, perussuomalaiset 4 paikkaa, SDP 3 paikkaa. Kaupunginjohtajana toimii Vesa Rantala.

Kunnan- ja kaupunginjohtajat 1957–1983: Onni Laipio 1983–2008: Lasse Mäkinen 2009–2014: Harri Mattila 2015–2022: Markku Lumio 2022–2023: Liisa Salo (vt.) 2023–: Vesa Rantala

Valtuutettujen paikkajako

Ystävyyskunnat Rapla, Viro Aegviidu, Viro Rygge, Norja Jevnaker, Norja Skærbæk, Tanska Lemvig, Tanska Vimmerbyn kunta, Ruotsi Nybro, Ruotsi Hultsfred, Ruotsi Garður, Islanti Þorlákshöfn-Ölfus, Islanti

Talous ja elinkeinot

Talousalueena Kauhava kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Kauhavalla oli vuonna 2022 yhteensä 6 106 työpaikkaa ja kaupungissa asui 6 040 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 75,5 prosenttia. Kauhavan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 54,6 prosenttia, jalostuksen 33,8 prosenttia ja alkutuotannon 10,8 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 101,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,6 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kauhavalla on 150,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinorakenne Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.

Kauhavalaisia työnantajia:

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Härmän kuntokeskus Iisakki Järvenpää Oy Junkkari Oy Kauhavan kaupunki Komiat Laakea Oy

Lillbacka-yhtiöt MSK Cabins Oy MSK Group Oy MSK Plast Oy Pellon Group Oy Piristeel Puukkohovi Oy Safetor Oy Ltd

Sagamed Oy Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Unico Finland Oy

Liikenne ja infrastruktuuri Rautatie Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Etäisyyksiä Kauhavalta Helsinki 396 km Tampere 215 km Turku 336 km Oulu 286 km Lahti 325 km Kuopio 299 km Jyväskylä 206 km Pori 214 km Vaasa 80 km Seinäjoki 39 km Lapua 17 km Ylivieska 157 km

Palvelut ja koulutus Kauhavan lukio on yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja liikuntaan (lahjakkaiden urheilijoiden monilajiryhmä) profiloitunut yleislukio. Alahärmässä toimiva Härmän lukio on palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen profiloitunut yleislukio.

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto. Lakkautukseensa vuoden 2014 loppuun asti kaupungissa toimi Lentosotakoulu, joka oli Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.

Kulttuuri Tapahtumat Aprillipäivän aikoihin Kauhavan Kortesjärvellä järjestetään Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. Powerparkin ja LSK Business Parkin alueella järjestetään runsaasti tapahtumia mm. FHRA kiihdytyskilpailuja, Power Truck Show sekä erilaiset messut ja harrastealojen tapahtumat. Perinteisiä kesätapahtumia ovat Puukkofestivaalit ja Härmälääset Häjyylyt, PowerParkin juhannus ja Nordic King.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Kauhavalla vuonna 2021.

Suviseurat järjestettiin Kauhavan entisellä lentokentällä vuonna 2023. Suviseurat järjestetään samalla alueella myös vuonna 2026.

Nähtävyydet pienoiskuva|225px|Kauhavan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema. Fouga-patsas Hawk-patsas Iisakin Jussin tupa Kalan torppa Powerpark Puukkohovi ja maailman isoin kaksineuvoinen puukko Puukkomuseo Saarimaan näkötorni Suomen Jääkärimuseo

Ruoka Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.

Viihde