Lentomajakka on valosignaalia lähettävä torni tai antenni jonka tehtävä oli ohjata lentoliikennettä samaan tapaan kuin meriliikenteen majakat ohjasivat laivoja.
Lentomajakoita rakennettiin jonkin verran siviililentoliikenteen alkuvaiheessa maailmansotien välisenä aikana. Toisen maailmansodan aikana kehittynyt radiosuuntimatekniikka ja sen myötä tulleet NDB-majakat, LFR-majakat sekä VHF-monisuuntamajakat syrjäyttivät lentomajakat eikä niitä ehditty rakentaa suuria määriä. Nämä uudemmat järjestelmät tarjosivat parempaa tarkkuutta ja luotettavuutta lentoliikenteen ohjauksessa, minkä vuoksi lentomajakoiden visuaalisen signaalin merkitys väheni. Yksittäisiä jäänteitä vanhasta infrastruktuurista on kuitenkin edelleen itse majakoiden lisäksikin olemassa: niin Suomen kuin monen muunkin maan ilmailukäsikirjassa on edelleen tyhjä luettelo suunnistusloistoista, koska käsikirjan perusrakennetta ei ole muutettu.
Lentomajakat Suomessa Alun perin piti rakentaa ketju palvelemaan lentoliikennettä Tukholmasta Helsinkiin asti. Se ei kuitenkaan koskaan ehtinyt valmistua. Ketjusta on jäljellä kolme rakennusta:
Turun Artukaisten lentokenttää palvelemaan rakennettu Pansion lentomajakka (rak. 1932) Paraisisten Iniössä Perkalan saaressa sijaitsevan majakan Senaatti-kiinteistöt myi vuonna 2008 yksityisomistukseen. Nykyään sen vierelle on rakennettu asunto ja majakan huipulla on sauna. Ahvenanmaan Kumlingessa on säilynyt torni.
Maarianhaminan Kasbergetissä sijainnut lentomajakka on purettu.
Lähteet
*