pienoiskuva|oikea|Keskuskatua Laitilan keskustassa. Laitila (Namn på kommuner från finska till svenska; Kotimaisten kielten keskus) on Suomen kaupunki, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kaupunki Laitilasta tuli 1986. Kaupungissa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Laitilan naapurikunnat ovat Eura, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa. Entisiä naapurikuntia ovat Euraan liitetyt Hinnerjoki ja Honkilahti, Uuteenkaupunkiin liitetty Kalanti, Mynämäkeen liitetty Karjala sekä Raumaan liitetyt Kodisjoki ja Lappi.
Aluerakenne Kylät ja kaupunginosat pienoiskuva|Laitilan Keskuskatu, taustalla Laitilan kirkko Laitilassa on seuraavat 46 maarekisterikylää:
Haaro Hartikkala Haukka Kaariainen Kaivola Katinhäntä Kaukola Kiveinen Kivijärvi Kodjala Koliseva Koukkela Kouma Kovero Kovio Krouvi Kusni Laitila Lausti Leinmäki Malko Mudainen Niemi Nästi Pahojoki Palttila Pappila Pato Pehtsalo Salo Seppälä Sillantaka Silo Sorola Soukainen Suontaka Syttyvä Torre Tuuna Untamala Vahantaka Vaimaro Valko Vekka Vidilä Viikainen Ytö
Kaksi Laitilan kylistä on valittu Suomen vuoden kyliksi, Kaivola vuonna 1988 ja Untamala vuonna 2006.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Laitilassa oli 8 610 asukasta, joista 5 918 asui taajamissa, 2 606 haja-asutusalueilla ja 86:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Laitilan taajama-aste on 69,4 %. Laitilan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Laitilan keskustaajama 5 579 2 Untamala 326 3 Ihode* 13
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ihoden taajama ulottuu pääosin Pyhärannan kunnan alueelle.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Talous ja elinkeinot pienoiskuva|Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Laitilan työpaikkaomavaraisuus oli Varsinais-Suomen toiseksi korkein, 104,6 prosenttia. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Yhdessä Rauman ja Uudenkaupungin kanssa Laitila muodostaa melko tiiviin työssäkäyntialueen. Laitilan elinkeinojaukauma on 50 % palvelut, 40 % teollisuus ja 10 % maatalous. Laitilassa toimii noin 600 yritystä, maatiloja alle 400. Perinteisesti Laitila tunnetaan munantuotanto- ja varhaisvihanneskeskuksena, noin 12 % Suomen kananmunatuotannosta ja 75 % varhaisporkkanasta tulevat Laitilasta. Suurimpien yritysten tuotteita ovat muun muassa tuulilasit, panimotuotteet, palloventtiilit, muoviteollisuuden tuotteet, maa- ja metsätalouden koneet, sahatavarat sekä puunjalostusteollisuus. Myös palvelusektori on kasvanut, kun Kauppakadun varrelle on rakennettu noin 10 000 neliömetriä liiketilaa.
Laitilan viisi suurinta yritystä vuonna 2008 olivat: Pilkington Automotive Oy 270 työntekijää (laminoidut tuulilasit); Naval Oy 170 työntekijää (palloventtiilit); Amitec Oy 120 työntekijää (prosessi- ja putkiasennus); Coreplast Laitila Oy 80 työntekijää (ruiskupuristusmuovituote ja heijastimet) ja Finnlamex Oy 75 työntekijää (laminoidut tuulilasit). Merkittäväksi työllistäjäksi on noussut myös Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, jolla oli vuonna 2011 42 työntekijää. Sisäovivalmistaja Mattiovi Oy (nyk. osa Jeld-Weniä) oli saanut alkunsa Laitilan Leinmäen kylässä vuonna 1911, ja sen Laitilan tehdas sijaitsi Valtatie 8:n varrella.
Laitilan kaupunki kehittää Kasitien yrityskeskusta, jossa viimeksi vuonna 2011 aluetta laajennettiin 2 700 neliömetrillä 4 500 neliömetriin. Tilojen suurin vuokraaja on Laserkeskus Oy. Laitilan kaupunki aikoo kahdeksan hehtaarin lisäalueella muodostaa yrityskeskuksesta laajemman Kasitien yrityspuiston, jonka tavoitteena on voimistaa alueen vahvaa metalliteollisuutta.
Liikenne ja infrastruktuuri Laitilassa on kuusi numeroitua tietä: valtatie 8, kantatie 43, seututie 196, sekä yhdystiet 2051, 2052 ja 2021.
Kulttuuri Laitilassa on erittäin suuri määrä rautakautisia muinaisjäännöksiä, joista tunnetuimpia on ns. Kodjalan soturihauta. Laitilan Soukaisista on löydetty Suomen vanhin lasiesine, roomalaisaikainen juomasarvi. Untamalan kylässä toimi aikaisemmin Museoviraston ylläpitämä Untamalan arkeologinen opastuskeskus.
Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Laitilassa kuuluvat Untamalan raittikylä, Suontaan ryhmäkylä ja Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo.
Laitilan nähtävyyksiä ovat myös Kattesen kivi, joka kesä vietettävät munamarkkinat, Kustaa Hiekan rintakuva Kustaa Hiekan lukutuvan edustalla ja Pahojärven piilokirkko.
Elokuvat Härmä ja Kaksipäisen kotkan varjossa on kuvattu osittain Laitilassa.
Murre Laitilan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Laitilan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.
Ruokakulttuuri Laitilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalilämmitys eli kaljavelli sekä Laitilan kukkopiparit.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Laitilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Laitilan seurakunta Seurakunnalla on käytössä Laitilan kirkko, Pyhän Pietarin kirkko ja Soukaisten Pyhän Perttelin kirkko.
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus, evankelisuus sekä herännäisyys. Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Luther-kappelissa Lähetyshiippakuntaan kuuluva Aamoksen seurakunta.
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Laitilan helluntaiseurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laitilan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
Liikunta ja urheilu Laitilan Jyske
Tunnettuja asukkaita Efraim Elo (1868–1932), matemaatikko Jere Friberg (s. 1995), jääkiekkoilija Kustaa Hiekka (1855–1937), kultaseppä ja teollisuusneuvos Hilda Huntuvuori (1887–1968), kirjailija, opetusneuvos Samuli Jokinen (s. 1980), The Crash -yhtyeen kosketinsoittaja Heimo Kaitila (1919–2000), yritysjohtaja, kauppaneuvos Timo Kaunisto (s. 1963), kansanedustaja Mika Kares (s. 1978), oopperalaulaja. Pertti Koskinen (s. 1957), kirjailija Kalevi Kyläheiko (s. 1952), taloustieteilijä Aimo Laiho (1914–2014), kansanedustaja (SKDL), kunnallisneuvos Ali Leiniö (1976–2026), retkeily-youtubettaja Vihtori Metsäranta (1880–1947), kansanedustaja (SKDL) Valle Mäkelä (s. 1986), autourheilija Maria Nieminen, näyttelijä Lauri Palmunen (s. 1952), kansanedustaja (kesk.) Pentti Palmunen (1921–2002), maanviljelijä, maanviljelysneuvos Juho Pilppula (1886–1973), kansanedustaja (ml.) Jorma Pärkö (1912–1999), järjestöjohtaja, maanviljelysneuvos Rami Rafael (s. 1980), iskelmälaulaja Aleksi Saarela (s. 1997), jääkiekkoilija Antti Saarela (s. 2001), jääkiekkoilija Pasi Saarela (s. 1973), jääkiekkoilija Markus Seikola (s. 1982), jääkiekkoilija Samuli Simula (1891–1957), kansanedustaja (ml.) Susanna Tapani (s. 1993), jääkiekkoilija ja ringeten pelaaja Marko Toivonen (s. 1978), jääkiekkoilija I. R. Valavaara (1871–1953), kansanedustaja Nestori Valavaara (1875–1946), kansanedustaja Mikael Vuorio (s. 1984), jääkiekkomaalivahti
Laitilassa toimineita: Viktor Ahlqvist, runoilija, kulttuurivaikuttaja, oikeusasioitsija Heikki Enko, rakennusmestari.
Katso myös Luettelo Laitilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Laitilan kaupungin verkkosivut Tilastokeskus: Laitilan avainluvut Kun kanatalous saavuttaa laajat mittasuhteet. Laitilan pitäjässä hoidetaan suuressa määrin kanoja. Vuosittain sieltä lähetetään n. 9-10 milj. munaa maailmalle. Melkein kaikki asukkaat hoitelevat kanoja, mukana vanhukset ja lapset, jopa usein miehiset miehetkin, Helsingin Sanomat, 29.3.1936, nro 86, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Laitilassa on kananhoitoa harjoitettu ainakin 35-40 vuotta, Helsingin Sanomat, 11.12.1938, nro 334, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit