pienoiskuva|J. Broman ja kansantieteellisen osaston apulainen Tyyni Vahter (oik.) vuonna 1920. Tyyni Ilma Vahter (19. maaliskuuta 1886 Iitti Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, ss. 925–926 (Viitattu 25.5.2019) – 2. kesäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen historioitsija, kansatieteilijä, museonhoitaja ja tietokirjailija.
Henkilöhistoria Tyyni Vahterin vanhemmat olivat sahanhoitaja David Vahter ja Maria Taavetintytär. Vahter tuli ylioppilaaksi Kotkan yhteiskoulusta 1906 ja valmistui filosofian maisteriksi 1914. Hän työskenteli Muinaistieteellisen toimikunnan kansatieteellisen osaston amanuenssina 1924–1935 ja osaston intendenttinä sekä Seurasaaren ulkomuseon hoitajana 1935–1953. Vahter teki useita kymmeniä tutkimusmatkoja eri puolille Suomea, jatkosodan aikana myös Aunukseen, joiden yhteydessä hän keräsi aineistoa, samoin kuin valokuvasi. Hän erikoistui käsityötutkimukseen. Vahter oli tuottelias kirjoittaja, joka julkaisi useita tutkielmia ja tietoteoksia, mutta myös muun muassa museo-oppaita ja yleistajuisia kirjoituksia aikakauslehdissä.Tyyni Vahter kuvasi naisten töitä. (Viitattu 26.5.2019)Ylioppilasmatrikkeli 1905–1907, n:o 30508.(Viitattu 26.5.2019)
Julkaisuja Johan Reinhold Aspelin, 1920, Alfred Hackman, U. T. Sirelius, A. M. Tallgren, V. Selinheimo, Tyyni Vahter Vanhoja kauniita käsitöitä: suomalaisen Marttaliiton keräämiä ja näytteille asettamia vanhoja käsitöitä, 1931, Tyyni Vahter, Aino Nissinen-Linnove Naisten käsityöt ja kansan puku, 1934 Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 1, Wienan-Karjala (Wartiolampi), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 2, Äyrämöispuku (Muolaan-Sakkolan seudut), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 3, Pyhäjärvi (W.l), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 4, Jääski, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 5, Joutseno, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 6, Ruokolahti, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 7, Tuuteri (Inkeri), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 8, Itä-Häme (Hartola), 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 9, Askola, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 10, Iitti, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 11, Laitila, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 12, Ikaalinen, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 13, Kuorevesi, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 14, Viljakkala, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 15, Säkylä, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten. 16, Tyrvään seutu, 1935, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Aino-puvusta, 1935 Varsinais-Suomen juustoa ja juustokehiä, 1935 Suomen kansallispukuja: kuvia ja ohjeita käytäntöä varten, 1936, Tyyni Vahter, Greta Strandberg Itä-Hämeen museo: selostus, 1937 Seurasaaren ulkomuseo. 2, Niemelän torppa Konginkankaalta, 1937, Axel Olai Heikel, Tyyni Vahter Lisiä tanu-, tano-tutkimuksiin, 1937 Ihmisenkuvia Karjalan ja Inkerin kirjonnassa, 1938 Eriruokaisuudestamme, 1938 Kymenlaakson kansanpuvun erikoispiirteitä, 1939 Pohjalaisten kansanpukujen kuvia viime vuosisadan alkuvuosilta, 1939 Seurasaaren ulkomuseo. 9, Pertinotsa, rajakarjalainen talo Suojärven Moiseinvaarasta, vilja-aitta Paltamosta, ulkouuni Lopelta, keinut, 1941 Rajakarjalainen talo Seurasaaren ulkomuseossa, 1941 Itä-Karjalan naisen arkista askarta, 1942 Kymenjokivarren kotikutoisia, 1946 Vanhat ryijymme puhuvat, 1949 Urajärven kartanomuseo, 1950 Ikat- eli flammuraitaisia kankaita, 1951 Kirjottuja peittoja, 1952, Tyyni Vahter, Laila Karttunen Paikkarin torppa, 1952 Obinugrilaisten kansojen koristekuosit, 1953, Tyyni Vahter, August Ahlqvist, U. T. Sirelius, Artturi Kannisto
Lähteet
Aiheesta muualla "Totemielämiä" käsitöiden kuosissa. Obinugrilaisten kansojen koristemalleja esittelevä teos valmistunut. Helsingin Sanomat, 24.11.1953, s. 6.
Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Suomalaiset etnologit Luokka:Suomalaiset museonjohtajat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1969 kuolleet