Riihimäen kaupunginkirjasto on Riihimäellä sijaitseva kirjasto. Kirjasto kuuluu Ratamo-verkkoon yhdessä Hyvinkään, Hausjärven, Lopen ja Nurmijärven kirjastojen kanssa. Kirjastossa on kirjastoaineistoa noin 250 000 kappaletta. Vuonna 2017 kävijämäärä oli 196 300 ja kokonaislainauksia tehtiin 518 800.
Historia Kirjastotoiminta alkoi Riihimäellä vuonna 1884, kun Rautatien kouluun perustettiin noin 100 kirjaa käsittävä kirjasto, jota hoiti opettaja Felix Qwanten. Nykyinen kaupunginkirjasto perustettiin Riihimäen kauppalakirjastona vuonna 1936 ja ensimmäisenä vuotena lainauksia tehtiin 641. Kirjaston toimi entisessä Sotilaskotiyhdistyksen tiloissa, joka sijaitsi Pohjoisella Rautatiekadulla.
Nykyinen kirjastorakennus valmistui vuonna 1986. Rakennuksen suunnittelijoina ovat olleet arkkitehdit Osmo Lappo, Juhani Westerholm ja Iina Paasikivi-Poutanen sekä sisustusarkkitehti Leena Aaltonen. Heti avauspäivänä uudessa kirjastossa tehtiin yli 4 000 lainausta.
Kirjaston sisätilat ja palvelut Kirjaston alakerrassa sijaitsevat lehti- ja lukusali, kotiseutukokoelma sekä kirjastovarasto. Yläkerrassa sijaitsevat lasten ja nuorten osasto, aikuisten osasto ja musiikkiosasto. Kirjaston alakerrassa on myös digitointihuone Digipaja, jossa voi maksutta digitoida VHS-tallenteita, LP-levyjä, valokuvia, dioja ja negatiiveja sekä editoida videoita, valokuvia ja äänitiedostoja, striimata ja osallistua etäkokouksiin.Digipaja - Riihimäki, riihimaki.fi. Viitattu 1.12.2025. Lasten ja nuorten osastossa on satuhuone, jossa järjestetään avoimia satutunteja.Lapset ja nuoret - Riihimäki, riihimaki.fi. Viitattu 1.12.2025. Satuhuoneessa on myös mahdollisuus leikkiä, piirtää, pelata lautapelejä ja tehdä läksyjä. Kirjastossa on myös varattavia tiloja, kuten musiikkistudio, kabinetti, monitoimitila sekä näyttely- ja tapahtumatilana toimiva Samuli Parosen sali.Asiakkaille varattavat tilat - Riihimäki, riihimaki.fi. Viitattu 1.12.2025. Kirjaston aulassa on Salme Karvasen tekstiilitaideteos Elämysten portaat vuodelta 1986.
Kirjaston normaalien aukioloaikojen ulkopuolella asiakkaat voivat käyttää omatoimikirjastoa, jossa asiointi tapahtuu täysin itsepalveluna. Omatoimiaikana asiakkaiden käytössä kirjastossa ovat alakerran aineistot, lehtisali, ryhmätyötilat, asiakastietokone e-lehtien lukemiseen sekä langaton verkko.Omatoimikirjasto - Riihimäki, riihimaki.fi. Viitattu 1.12.2025. Omatoimiaikana voi lainata ja palauttaa aineistoa automaateilla, lainata varattua aineistoa ja lukea lehtiä sekä työskennellä. Henkilökuntaa edellyttävät palvelut, kuten maksujen maksaminen, tulostus, kopiointi ja uuden asiakkaan rekisteröinti, eivät ole käytettävissä omatoimiaikana.
Kirjastonpuisto pienoiskuva Kaupunginkirjaston edustalla sijaitsee Kirjastonpuisto, joka uudistettiin vuonna 2020. Puistossa on istumispaikkoja sekä perennaistutuksia. Pimeällä kirjaston ulkoseinään on projisoitu pelkistetty fraktuurakirjaisin K-kirjain, joka symboloi kirjastoa, kulttuuria, kieltä ja kansaa.Puistot ja viheralueet - Riihimäki, riihimaki.fi. Viitattu 1.12.2025. Kirjastonpuistossa on myös suunnittelija Esa Horttanaisen suunnittelema elämysteos, joka koostuu valosta ja äänestää ja kertoo viestinnän historiasta luolaihmisen puheesta digitaaliviestintään. Elämysteos on koettavissa tasatunnein joka päivä auringon laskettua aina helmikuun loppuun asti. Iltaisin viimeinen näytös on kello 21. pienoiskuva|Kohtaamispylväs, Raija Niemi (1998). Kirjaston puistossa on Riihimäki-päivänä 11. syyskuuta 1998 pystytetty Kohtaamispylväs, jonka suuntaviitat osoittavat välimatkoja ystävyyskuntiin ja muualle maailmaan.Patsaat ja muistomerkit - Riihimäki, riihimaki.fi. Viitattu 1.12.2025. Kohtaamispylväs on toteutettu Jouni Rasimuksen aloitteesta ja sen on suunnitellut arkkitehti Raija Niemi. Puistossa on myös Kalevi Väyrysen suunnittelema Riihimäen kenttätykistöperinteiden 1914–1959 muistomerkki.Veistoksia - Riihimäkiseura, riihimakiseura.fi. Viitattu 1.12.2025.
Lähteet
Luokka:Riihimäen kulttuuri Luokka:Riihimäen rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastot