Loimaa on Varsinais-Suomessa sijaitseva kaupunki ja Loimaan seutukunnan keskus. Kaupungissa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Loimaan naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä. Kaupunki sai nykyiset rajansa vuonna 2009, kun kuntaliitos Alastaron ja Mellilän kanssa toteutui. Aiemmin Loimaaseen on liitetty vuonna 2005 Loimaan kunta, johon puolestaan oli liitetty Metsämaa vuonna 1976.
Loimaan seutukuntaan kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, ja Pöytyä. Näistä Aura ja Pöytyä ovat Turun työssäkäyntialuetta, ja myös Kosken ja Marttilan suhde Loimaaseen on enemmän hallinnollinen kuin toiminnallinen. Vahvemmin Loimaan vaikutuspiirissä ovat Oripää ja itäinen naapuri Ypäjä, joka kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Forssan seutukuntaan.
Loimaa sijaitsee Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien rajalla, sekä valtatien 9 että Turku–Toijala-radan varrella. Loimaa tunnetaan perinteikkäänä maaseutukaupunkina.
Historia vasen|pienoiskuva|upright=0.4|Loimaan kaupunginvaakuna vuosina 1952–2004. pienoiskuva|Loimaan sakariston 1750-luvulla rakennettua hirsiaitaa. Historiallisesti Loimaa on osa Satakuntaa, ja maakuntansa reuna-alueena se asutettiin suhteellisen myöhään. Aina 1800-luvulle asti se oli talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta.
1400-luvun tiedoissa Loimijoki esiintyy kirjoitusasuissa Lodhma-, Lodmajoki, ja myös paikkakunnan nimi lienee siis ollut keskiajalla *Loδma, josta se kehittyi asuun Loima. 1500-luvulla myös naapuripitäjä Tammela tunnettiin nimellä Loimo.Suomalainen Paikannimikirja, Loimaa. Kotimaisten Kielten Keskus 2007/2019. Nimien kantasana on yhdistetty itämurteissa ja karjalan kielessä tunnettuun sanaan lotma 'notko, painanne'.
Kun Turku–Toijala-rautatie valmistui vuonna 1876, se antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie toi mukanaan uutta taloudellista toimintaa, joka sysäsi teollisuuden kehittymisen alkuun. Loimaalle rakennettiin rautatieasema heti radan valmistumisen yhteydessä, ja sen ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä kaupungin nykyinen keskusta. Loimaan asemanseutu erotettiin omaksi kauppalakseen vuonna 1921 ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Samoihin aikoihin valmistui myös nykyinen valtatie 9. Valtatie 2 kulki ennen nykyisen linjauksensa valmistumista Loimaan keskustan kautta.
Jatkosodan jälkeen Loimaalle asutettiin Kurkijoen siirtoväkeä.
Viimeistään rautatie liitti historiallisesti Satakuntaan kuuluneen Loimaan entistä enemmän Turun vaikutuspiiriin niin, että Loimaa on Suomen nykyisessä maakuntajaossa jo vakiintunut osa Varsinais-Suomea. Lienee mahdotonta määritellä tarkalleen sitä, milloin Loimaa on ”siirtynyt” maakunnallisesti Satakunnasta osaksi Varsinais-Suomea. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa mainitaan jokseenkin ristiriitaisesti, että (silloinen) Loimaan kauppala kuuluu Ala-Satakuntaan, mutta (silloinen) Loimaan maalaiskunta sen sijaan Varsinais-Suomeen.
Samassa teoksessa Loimaan ruotsinkieliseksi nimeksi mainitaan Loimijoki. Nimi perustuu Loimaan seudulla virtaavaan samannimiseen jokeen. Nykyään Loimaalla ei kuitenkaan ole enää virallista ruotsinkielistä nimeä.
Maantiede pienoiskuva|vasen|Loimijokea Loimaan Kauhanojalla. Maisemat Loimaalla ovat suurelta osin savitasankoa, josta suuri osa on raivattu pelloksi. Vaihtelua maisemaan tuovat kaksi harjujaksoa, saveen uurtuneet jokiuomat, kalliosydämiset moreenimäet ja paikoin suot, joihin kuuluu muun muassa Eksyssuo Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla. Laaksoista toinen seurailee Loimaan rajoja lännessä ja toinen pohjoisessa, entisen Metsämaan kunnan alueella, missä pinnanmuodot ovat hieman länttä vaihtelevampia. Pohjoisessa valtatie 2 kulkee pitkin harjua noin 15 kilometrin matkan Humppilan Venäjän ja Loimaan Leppijärvien välillä. Kantatien 41 varrella Alastaron länsiosassa maisemaa hallitsee Koskelta ja Mellilästä Säkylään ulottuvaan harjujaksoon liittyvä Virttaankankaan harjualue.
Loimaan keskustan, Hirvikosken ja Alastaron taajamien läpi virtaa Tammelasta alkunsa saava ja Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Loimijoki, jonka vesi on alueen savimaiden takia väriltään ruskeaa. Alastarolla siihen laskee Loimaan pohjoisosien ja Metsämaan kirkonkylän halki virtaava Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, joka saa alkunsa Forssan Koijärvestä. Etelästä Loimijokeen laskee Alastarolla Mellilästä alkunsa saava Niinijoki ja lähellä Hirvikoskea Loimaan Joenperän kylästä alkunsa saava Petäjoki. Järviä on vain muutamia lähinnä harjujen liepeillä.
Kaupunkikuva pienoiskuva|Loimaan Kaupunginkirkko pienoiskuva|Heimolinna
Loimaan keskustassa on palveluita ja kerrostaloja, mutta kävelymatkan päässä keskustasta alkavat omakotitalot. Jonkin verran ydinkeskustaa on hiljentänyt suurmyymälöiden nouseminen keskustan länsilaidalle Turusta Tampereelle johtavan valtatie 9:n varteen, Aleksis Kivenkadun ympäristöön. Loimaan kaupungintalo on siirtynyt torin laidalta valtatien äärelle väistöön entisen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Syksyllä 2012 Loimaalla avattiin Prisma ja K-Citymarket, joiden yhteyteen Aleksis Kivenkadulle on muodostunut laajempi kaupallinen keskittymä.
Aleksis Kivenkadulta lähtee Kalevalankatu, jonka nimenä on hetken aikaa Väinämöisenkatu ennen yhdistymistään Turuntiehen eli vanhaan päätiehen.MML Kalevalankatua voidaan pitää Loimaan pääkatuna, sillä se on Satakunnantien eli vanhan 2-tien ohella tärkein liikenneväylä kaupungin keskustassa. Kaupungin keskustan rakennuskanta on kerrostalovaltaista, eikä alkuperäistä rakentamista ole juurikaan säilynyt. Kalevalankadun ja Lamminkadun kerrostaloalueiden paikat olivat ennen viljelysmaana, mutta Loimaan torin laidalta purettiin 1960- ja 1970-luvuilla vanhoja puutaloja liikerakentamisen tieltä. Tunnetuin purettu rakennus lienee Loimaan vanha kirkko torin vieressä, nykyisen Keskuspuiston vaiheilla. Nykyinen, Reino Lukanderin suunnittelema modernistinen Loimaan Kaupunginkirkko on valmistunut vuonna 1973. Muita arkkitehtonisia maamerkkejä kaupungin keskustassa ovat muun muassa entinen koulurakennus, nykyinen pääkirjasto (1916), suojeluskuntatalo Heimolinna (1925) sekä funktionalismia edustava Loimaan sairaala (1936).Tuovinen, Sirkka Liisa: Sata vuotta sairaalatoimintaa Saviseudulla. Loimaan kirjapaino Oy 1993
Keskustaajaman lisäksi suurempia erillisiä taajamia Loimaan kaupungissa ovat Hirvikoski (entisen Loimaan kunnan keskus ja kirkonkylä), Alastaro ja Mellilä, jotka liittyivät Loimaaseen kuntaliitoksella vuonna 2009 sekä Virttaa, joka kuului aiemmin Alastaroon.
Aluerakenne Kaupunginosat
Loimaalla on seuraavat kaupunginosat:
Kaupunginosa Nro Selitys Keskusta1Loimijoen eteläpuoli, valtatien 9 itäpuoli, seututien 213 pohjoispuoli, rautatien länsipuoli Tuulensuu2Keskustan ja seututien 213 eteläpuoli, valtatien 9 itäpuoli, Kaunismäenkadun pohjoispuoli, paikallistien 12607 (Turuntie) länsipuoli Peltoinen3Loimijoen eteläpuoli, rautatien itäpuoli, seututien 213 pohjoispuoli, Mäenpään länsipuoli Hulmi4Taatin eteläpuoli, valtatien 9 itäpuoli, keskustan ja Loimijoen pohjoispuoli, paikallistien 12615 (Tampereentie) ympäristö kaupunginosa5Loimaan viljavaraston eteläpuoleinen alueSuopelto6Kaunismäenkadun eteläpuoli, paikallistien 12607 (Turuntie) ympäristö (aiempi kaupungin eteläraja Loimaan kunnan kanssa) Myllykylä7Seututien 213 pohjoispuoli, Myllykyläntien ympäristö Vesikoski8Seututien 213 eteläpuoli, Hirvikoskentien ympäristö Kartanonmäki9Seututien 213 eteläpuoli, Kartanomäenkadun länsipuoli, paikallistien 12609 (Juvantie) eteläpuoli (lukuun ottamatta Kartanonmäen vanhainkotia ja Nahkalinnaa) Juva10Loimijoen eteläpuoli, paikallistien 12609 (Juvantie) ympäristö Taati11Hulmin pohjoispuoli, paikallistien 12615 (Tampereentie) ympäristö (Loimaan kaupunginhautausmaa ja Ruokavirasto) Ferraria12Seututien 213 eteläpuoli, Loimijoen pohjoispuoli, Vesikosken länsipuoli, Hirvikoskentien ympäristö (entinen Ferrarian tehdas) Niittukulma13Kartanonmäen eteläpuoli, Suopellon länsipuoli, valtatien 9 ympäristö Mäenpää / kaupunginosa14Peltoisten itäpuoli, Loimijoen pohjoispuoli, Kemppilänkadun, Mäenpäänkadun, Sieppalantien ja -kadun ympäristö Vuoden 2013 jaossa 5. kaupunginosalla ja 14. kaupunginosalla ei oltu annettu muuta nimeä. Sittemmin 14. kaupunginosasta on alettu käyttää nimeä Mäenpää. Joissain yhteyksissä (esimerkiksi Maanmittauslaitoksen kartoissa) 5. kaupunginosan alue tunnetaan nimellä Peltoinen, viitaten vanhaan Peltoisten kylään ennen asutuksen siirtymistä rautatien välittömään läheisyyteen, missä sijaitsee nykyinen Peltoisten kaupunginosa.
Maarekisterikylät Entisten Alastaron, Mellilän ja Metsämaan kuntien kylät on lueteltu omissa artikkeleissaan.
Loimaalla Juva, Kemppilä, Mäenpää, Peltoinen, Vesikoski
Loimaan kunnassa Alastaron Mäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Inkilä, Joenperä, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kesärlä, Klokkarla, Kojonperä, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Niemi, Onkijoki, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen
Kulmakuntia Kulmakuntia, jotka eivät ole kyliä mutta ovat esimerkiksi entisiä tai nykyisiä kyläkeskuksia tai koostuvat useasta kylästä, ovat esimerkiksi Kojonkulma, Haara-Onkijoki, Niinijoki ja Orisuo. Näihin rinnastuvat kylistä muodostuneitten kyläkeskusten vaikutusalueet, joihin kuuluu myös ympäröiviä kyliä.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Loimaalla oli 16 150 asukasta, joista 10 726 asui taajamissa, 5 282 haja-asutusalueilla ja 142:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Loimaan taajama-aste on 67,0 %. Loimaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1. Loimaan keskustaajama 8 857 2. Alastaron kirkonkylä1 142 3. Mellilän asemanseutu475 4. Virttaa 252
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Vuoden 1960 väestönlaskennassa taajamiksi laskettiin myös Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä ja Metsämaan kirkonkylä. Hirvikoskena tunnettu Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä on sittemmin kasvanut yhteen Loimaan kaupungin keskustaajaman kanssa.
Vuonna 2015 kaupungin asukkaiden keski-ikä oli 46 vuotta. Postinumeroalueittain katsottuna iäkkäimmät asukkaat väkilukuun suhteutettuna olivat Orisuon alueella, jossa keski-ikä on 53 vuotta. Asukkaista nuorimmat elävät Kojonkulman alueella, jossa keski-ikä on 40 vuotta.
Vuonna 2018 Loimaalla asui noin 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä tarkoittaa 3 % osuutta koko väestöstä. Suurimpia etnisiä ryhmiä olivat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet (n. 160 henkilöä) ja virolaiset (n. 110 henkilöä).
Väestö
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako vastaa tilannetta 1. tammikuuta 2017, eli luvuissa ovat mukana myös Loimaaseen liitetyt Loimaan kunta, Alastaro ja Mellilä.
Hallinto ja politiikka Kaupungin päätöksentekoa sääntelevät muun muassa kuntalaki ja hallintolaki. Loimaan kaupunginjohtajana on toiminut elokuusta 2009 puoluepoliittisesti sitoutumaton Jari Rantala, joka toimi aiemmin Säkylän kunnanjohtajana.
Kuntaliitokset pienoiskuva|Kartta Loimaan alueliitoksista. Loimaaseen liitettiin alueita Loimaan kunnasta vuosina 1951 ja 1992. Loimaan kunta yhdistyi kokonaisuudessaan Loimaaseen 2005. Alastaro ja Mellilä yhdistyivät Loimaaseen 2009.