pienoiskuva|Kultahattu-käyrää hahmotteleva pistekaavio. Kukin piste edustaa valtiota. X-akselilla on Gini-kerroin ja y-akselilla sukupolvien välinen tulojoustavuus. Teksti englanniksi. Kultahattu-käyrä () on tuloerojen ja sosiaalisen liikkuvuuden suhdetta ilmaiseva käyrä. Empiirisessä tutkimuksessa on havaittu taloudellisen tasa-arvon ja sukupolvien välisen sosiaalisen liikkuvuuden suhteen olevan positiivinen. Yhteyttä tutki ensimmäisenä taloustieteilijä Miles Corak vuonna 2006 ja nimitystä ”Kultahattu-käyrä” käytti ensimmäisenä Alan Krueger puheessaan vuonna 2012. Käyrä on nimetty F. Scott Fitzgeraldin kirjoittaman Kultahattu-romaanin () mukaan.
Kuvaus Kultahattu-käyrällä esitetään korrelaatiota tuloerojen ja sosiaalisen liikkuvuuden välillä. Käyrällä esitetään graafisesti valtioita tai muita maantieteellisiä alueita suhteessa toisiinsa. Tuloeroja kuvataan Gini-kertoimella. Sosiaalista liikkuvuutta mitataan esimerkiksi sukupolvien välisellä tulojoustolla, jolla saadaan, missä yhteydessä lapsen ja vanhemman tulotaso verrattuna keskimääräiseen on. Esimerkiksi talousjärjestö OECD on käyttänyt vertailuissaan isien ja poikien tuloeroja määritellessään sukupolvien välistä tulojoustoa. Maissa, joissa tulojousto on korkea, sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä ja päinvastoin.Naidu, Suresh & Bowles, Samuel & Carlin, Wendy & Segal, Paul (2017): Economic inequality. Teoksessa
Tuloerojen ja matalan sosiaalisen liikkuvuuden välisen suhteen on havaittu olevan negatiivinen: maissa, joissa tuloerot ovat vähäisiä, lasten tulotaso poikkeaa vanhempien tulotasosta enemmän kuin maissa, joissa tuloerot ovat suurempia. Esimerkkeinä valtioista, joissa vallitsevat pienet tuloerot ja korkea sosiaalinen liikkuvuus, käytetään usein Norjaa, Tanskaa ja Suomea. Vastakkaisesta päädystä Kultahattu-käyrää länsimaista mainitaan usein Yhdysvallat, jossa sosiaalinen liikkuvuus on vähäisempää ja tuloerot suuremmat. Sitä vastoin käyrälle sopii huonommin muun muassa Unkari, jossa tuloerot ovat pieniä, mutta sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä.
Syitä Kultahattu-käyrälle on esitetty useita selityksiä. Valtioiden, jotka pyrkivät vähentämään tuloeroja, on arvioitu myös eri tavoin vaikuttamaan sosiaaliseen liikkuvuuteen. Tällaisia tapoja voi olla erilaiset tulonsiirrot. Hyvinvointivaltio tulonsiirroilla ja muilla tavoin saattaa mahdollistaa vanhempiaan korkeamman tulotason saavuttamisen taustasta, terveydentilasta tai sosiaalisesta tilanteesta riippumatta. Suurituloisten perheiden jäsenet pystyvät kattamaan epäonnesta johtuvat negatiiviset vaikutukset paremmin kuin pienituloisten perheiden, mutta tulonsiirrot tasaavat vaikutusta.
Koulutusmahdollisuuksilla on selkeä merkitys Kultahattu-käyrän muodostumiselle. Korkea koulutus mahdollistaa matalaa koulutusta keskimääräisesti korkeamman tulotason. Suurten tuloerojen valtioissa koulutus on useammin yksityisrahoitteista ja kouluissa on useammin lukukausimaksu kuin pienten tuloerojen maissa, joissa koulutus on yleisemmin verovaroin rahoitettua ja koulutettavalle tai tämän perheelle ilmaista. Vanhempien koulutustasolla ja heidän tarjoamallaan mallilla on yhteys lasten hankkimaan koulutukseen, mikä voimistaa vaikutusta.
Lähteet
Luokka:Sosioekonomia