YK:n vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDGs) ovat Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaiden, YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten sopimus kansainvälisen yhteistyön pelisäännöistä. Vuonna 2000 maailman johtajat sopivat, kuinka maailmasta tehtäisiin parempi paikka. Asetettiin kahdeksan tavoitetta, jotka päätettiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet syntyivät vuosituhatjulistuksesta (Millennium Declaration), jonka kaikki YK:n jäsenmaat allekirjoittivat YK:n vuosituhathuippukokouksessa (Millennium Summit) syyskuussa 2000.

Vuosituhattavoitteet ovat historian menestyksekkäin köyhyyden vastainen kampanja. Ne ovat osoittaneet, että yksinkertaisilla ja selkeillä globaaleilla kehitystavoitteilla voi olla suuri vaikutus. Vuosituhattavoitteet asettavat kansainväliselle yhteistyölle selkeät, kaikkien maiden hyväksymät päämäärät. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta eivät mahdottomia. Ne ovat konkreettisia, ajallisesti määriteltyjä ja mitattavia kehitystavoitteita.

Vuosituhattavoitteiden hyväksymisen seurauksena miljoonien ihmisten elämä on parantunut: tavoitteet köyhyyden puolittamisesta, puhtaan veden saatavuuden parantamisesta ja slummeissa asuvien elinolosuhteiden parantamisesta on jo saavutettu. Nykyään myös yhtä monet tytöt kuin pojat aloittavat peruskoulun. Lisäksi suuret saavutukset muilla osa-alueilla tarkoittavat, että yhä useammat tavoitteet voidaan täyttää ajoissa, eli vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteiden edistymistä mitataan indikaattoreiden avulla. Vertailukohtana on vuosi 1990.

Kahdeksaan tavoitteeseen on tiivistetty tärkeimmät sopimukset 1990-luvun konferensseista. Seitsemän ensimmäistä vuosituhattavoitetta koskevat ensisijaisesti köyhiä maita, mutta kahdeksas tavoite, tavoite globaalista kumppanuudesta, on suora vaatimus avunantajamaille. Kyseessä on historiallinen sopimus, joka edellyttää avun saajilta hyvää hallintoa ja avunantajilta lisää kehitysapua ja kehitysmaiden reilumpaa kohtelua kaupankäyntimielessä. Tavoitteet ovat myös antaneet vauhtia keskustelulle kehitysavusta, velkahelpotuksista, reilusta kaupasta ja globalisaation hallinnasta. Kehitysmaat muun muassa laativat vuoden 2006 aikana konkreettisen suunnitelman siitä, kuinka ne aikovat päästä tavoitteisiin.YK:n kehitysohjelma UNDP: Vuosituhattavoitteet

Vuosituhattavoitteet 1: Äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen Alle dollarilla päivässä elävien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä Alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä (PPP= Purchasing Power Parities) elävien osuus Köyhyystilannekuvaaja (poverty gap ratio) Köyhimmän viidenneksen osuus kansallisesta kulutuksesta Täystyöllisyys ja säällinen työ kaikille, myös naisille ja nuorille BKT:n kasvu työntekijää kohti Työllisyyden väestösuhde Alle dollarilla päivässä (PPP) elävien työllisten osuus Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten osuus työllisistä Nälkäänäkevien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä Alle 5-vuotiaiden alipainoisten lasten osuus Alle ravinnosta saatavan energian kulutuksen vähimmäistason elävien osuus (aliravitun väestön osuus)

2: Peruskoulumahdollisuuksien takaaminen kaikille Varmistaa, että vuoteen 2015 mennessä lapsilla kaikkialla – sekä tytöillä että pojilla – on mahdollisuus suorittaa peruskoulutus Peruskoulunkäynti (nettoprosenttiosuus) Peruskoulun suorittaneiden osuus (osuus peruskoulun aloittaneista oppilaista, jotka suorittavat koulun viimeisen luokan) 15-24-vuotiaitten lukutaitoaste, naiset ja miehet

3: Tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen Sukupuolten välisten eriarvoisuuden poistaminen ensimmäisellä ja toisella koulutusasteella vuoteen 2005 mennessä, sekä kaikilla koulutuksen tasoilla vuoteen 2015 mennessä Tyttöjen osuus suhteessa poikien osuuteen ensimmäisen-, toisen- ja kolmannen asteen koulutuksessa Naisten osuus palkkatyöstä (lukuun ottamatta maataloussektoria) Naisten osuus kansanedustajista kansallisissa parlamenteissa

4: Lapsikuolleisuuden vähentäminen Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden vähentäminen kahdella kolmanneksella vuosien 1990 ja 2015 välillä Alle viisivuotiaiden kuolleisuus Imeväiskuolleisuus, eli ensimmäisen elinvuotensa aikana kuolleiden lasten määrä Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen 1-vuotiaiden lasten osuus

5: Odottavien äitien terveyden parantaminen Vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä Äitiyskuolleisuus. Suurin osa äitiyden aikaisista kuolemista voitaisiin estää. Koulutettujen hoitajien avustamien synnytysten osuus. Riski kuolla synnytykseen on erityisen suuri Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä useimmat naisista synnyttävät ilman koulutetun henkilökunnan apua. Lisääntymisterveyspalvelujen saatavuus (ja rahoitus) Ehkäisymenetelmien käyttö. Ehkäisymenetelmien käytön laajentuminen on hidastunut ja on vähäsintä köyhimpien ja vaille koulutusta jääneiden naisten keskuudessa. Nuorten synnyttäjien määrä Äitiysneuvolapalvelujen saatavuus (vähintään neljä äitiysneuvolakäyntiä). Vuonna 2011 koulutettu terveydenhuollon työntekijä oli paikalla vain 53 prosentissa synnytyksistä maaseudulla. Vastaava luku on 84 prosenttia kaupunkialueilla. Perhesuunnittelun tarpeen toteutuminen

6: HIV/AIDSin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu HIV/AIDSin leviämisen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vuoteen 2015 mennessä HIV:in esiintyminen 15-24-vuotiaitten keskuudessa Kondomin käyttö korkean tartuntariskin seksissä HIV-tietoisuus 15-24-vuotiaitten keskuudessa (osuus 15-24-vuotiaista, joilla on kattavat oikeat tiedot HIV/AIDSista) Koulunkäyntiosuus: orvot suhteessa ei-orpoihin, 10-14-vuotiaat Yhtäläinen mahdollisuus HIV/AIDS-hoitoihin pääsyyn kaikille jotka niitä tarvitsevat vuoteen 2010 mennessä Pitkälle edenneen HIV-tartunnan kanssa elävien mahdollisuus saada antiretroviraalilääkitystä Malarian ja muiden merkittävien tautien leviämisen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun vuoteen 2015 mennessä Malarian esiintyvyys ja malariaan liittyvät kuolemat Käsitellyillä hyttysverkoilla suojattujen alle 5-vuotiaiden lasten osuus Malarialääkitystä saaneiden kuumeisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus Tuberkuloosin esiintyvyys ja siihen liittyvät kuolemat Tuberkuloositapausten havaitseminen ja hoito DOTS (Directly Observed Treatment Short Course) -ohjelman avulla

7: Ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen Sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet osaksi kunkin maan politiikkaa ja ohjelmia sekä kääntää luonnonvarojen häviäminen laskuun Metsän osuus maan kokonaispinta-alasta CO2-päästöt: yhteensä, asukasta kohden ja 1 dollari/BKT kohden Otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden kulutus Käytettyjen vesivarojen osuus Vähentää luonnon monimuotoisuuden häviämistä (biodiversiteetti), saavuttaen merkittävän vähennyksen vuoteen 2010 mennessä Turvallisten biologisten rajojen sisällä olevien kalakantojen osuus Suojeltujen maa- ja merialueiden osuus Uhanalaisten lajien osuu Puolittaa vailla puhdasta juomavettä ja perussanitaatiomahdollisuuksia elävien ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä Osuus väestöstä, jolla on käytettävissään puhtaan juomaveden saannin mahdollistavat riittävät vesilähteet (engl. impoved watersources, esimerkiksi vesijohtovesi ja suojellut lähteet) Osuus väestöstä, jolla on käytettävissään toimivat sanitaatiomahdollisuudet (viemäröinti, vesivessa, käymälä tai muunlaiset paremmat sanitaatiotilat) Parantaa merkittävästi vähintään 100 miljoonan slummiasukkaan elämän laatua vuoteen 2020 mennessä Slummeissa asuvan kaupunkiväestön osuus

8: Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle Kehittää edelleen avointa, sääntöperustaista, ennakoitavissa olevaa syrjimätöntä kauppa- ja rahoitusjärjestelmää Kehitysmaat pääsevät entistä paremmin kehittyneiden maiden markkinoille Vähinten kehittyneet maat hyötyvät eniten tullimaksujen hinnanalennuksista, erityisesti koskien maataloustuotteita Käsitellä vähiten kehittyneiden maiden erityistarpeita Virallisen kehitysavun (ODA) nettomäärä yhteensä ja prosentteina vähiten kehittyneille maille, prosentteina OECD/DAC avunantajamaiden bruttokansantulosta Osuus OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvälisestä kehitysavusta, joka kohdistetaan sosiaalipalveluihin (peruspalvelut: peruskoulutus, perusterveydenhuolto, ravinto, puhdas vesi ja sanitaatio) OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvälisen sitomattoman kehitysavun osuus Markkinoille pääsy Velanhoitokyky Käsitellä kehittyvien sisämaavaltioiden ja kehittyvien pienten saarivaltioiden erityistarpeita Vastaanotetun virallisen kehitysavun (ODA) määrä kehittyville sisämaavaltioille osuutena niiden bruttokansantulosta Vastaanotetun virallisen kehitysavun (ODA) määrä kehittyville pienille saarivaltioille osuutena niiden bruttokansantulosta OECD/DAC avunantajamaiden kahdenvälisen sitomattoman kehitysavun osuus Markkinoille pääsy Velanhoitokyky Käsitellä kattavasti kehitysmaiden velkaongelmia Niiden maiden määrä, jotka ovat saavuttaneet HIPC-päätöspisteensä ja niiden määrä, jotka ovat saavuttaneet HIPC-loppupisteensä (kumulatiivinen) HIPC- ja MDRI-aloitteiden alla tehdyt velkahelpotukset Osuus maan tavaroiden ja palveluiden viennistä, joka käytetään velanmaksuun (prosenttiosuus vientituloista) Turvata välttämättömien lääkkeiden saatavuus kehitysmaissa yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa Osuus väestöstä, jolla on saatavilla kohtuuhintaisia välttämättömiä lääkkeitä kestävällä tavalla Uuden teknologian ja erityisesti informaatio- ja viestintäteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa Puhelinlinjojen ja matkapuhelinliittymien määrä 100 asukasta kohden Internetin käyttäjät 100 asukasta kohden

Tavoitteiden saavuttaminen

Vuosituhattavoite 1: Äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen

Ensimmäinen vuosituhattavoite saavutettiin maailmanlaajuisesti vuonna 2010. 1,25 dollarilla päivässä elävien määrä laski vuosien 1990–2010 välillä 47 prosentista 22 prosenttiin. Määrällisesti vuonna 2010 maailmassa oli äärimmäisessä köyhyydessä eläviä 700 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin vuonna 1990. Silti 1,2 miljardia maailman ihmistä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Lisäksi vuosina 2011–2013 lähes joka kahdeksas eli noin 842 miljoonaa ihmistä maailmassa oli aliravittuja ja tavoitteet nälkäisten määrän vähentämisestä vuoteen 2015 mennessä ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Maailmanlaajuisesti lähes joka kuudes alle viisivuotias lapsi on alipainoinen.

Vuosituhattavoite 2: Peruskoulumahdollisuuksien takaaminen kaikille

Kansallisten ja kansainvälisten ponnistelujen tuloksena yhdeksän kymmenestä lapsesta käy peruskoulua. Suuntaus on voimistunut erityisesti vuodesta 2000 lähtien ja tytöt ovat hyötyneet eniten investoinneista koulutukseen. Vuosien 2000 ja 2011 välillä koulua käymättömien lasten osuus lähes puolittui – 102 miljoonasta 57 miljoonaan. Peruskoulussa kirjoilla olevien lasten osuus kehittyvillä alueilla on noussut 83 prosentista 90 prosenttiin vuosien 2000 ja 2011 välillä. Tarkempi tutkiminen paljastaa kuitenkin, että suurin osa tästä kasvusta tapahtui vuosien 1999 ja 2004 välillä. Tämän jälkeen koulua käymättömien lasten osuuden vähentäminen on ollut hitaampaa. Maailmassa on 123 miljoonaa kirjoitus- ja lukutaidotonta nuorta (15-24-vuotiasta). 61 prosenttia heistä on nuoria naisia.

Vuosituhattavoite 3: Tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen