Punkaharju on Suomen entinen kunta, nykyisin osa Savonlinnan kaupunkia, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asui lakkauttamishetkellä ihmistä, ja sen pinta-ala oli km2, josta km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli asukasta/km2. Punkaharju on maisemistaan tunnettu pitäjä, jonka keskustaajama on Punkasalmi ja toinen taajama Putikko. Punkaharjun naapurikunnat olivat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Ruokolahti, Savonlinna ja Sulkava.
Historia
Alueella oli asutusta jo kivikaudella vaara-asutuksena. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja savolaisten kalastusalueena, ja pysyvä asutus muodostuikin 1400-luvulla. Kirkollisesti Punkaharju kuului alkujaan Sääminkiin ja vuodesta 1647 Kerimäkeen. Punkaharjun seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta aloitti toimintansa 1924. Punkaharjuun liitettiin vuonna 1973 alueita Säämingin kunnasta. Vuonna 2013 kunta liitettiin Savonlinnaan.
Nähtävyyksiä
Punkaharju on kuuluisa Salpausselästä luoteeseen erkanevista kauniista harjuistaan, joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Se kulkee Puruveden poikki jakaen sen Pihlajaveteen ja Puruveteen, joiden väliset salmet sijaitsevat harjun kummassakin päässä. Venäjän tsaari Nikolai I ihastui Punkaharjuun niin paljon, että vuonna 1843 hän määräsi alueen suojeltavaksi.
Alue on Metsähallituksen hallinnoimaa luonnonsuojelualuetta ja kuuluu myös Natura 2000 -alueisiin. Suojelualueen pinta-ala on 6,5 km².
Alueesta muodostuikin merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui Valtionhotelli. Punkaharjun Valtionhotelli siirtyi vuonna 2016 yksityiseen omistukseen ja toimii nykyään nimellä Hotelli Punkaharju.
Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat Punkaharjun puukirkko (R. Rouhe, 1923), Taidekartano Johanna Oras, Punkaharjun valtionpuisto ja huvipuisto Kesämaa. Punkaharjulla sijaitsevat myös Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (1994), Luonnonvarakeskuksen puulajipuisto, Aseman taidelaituri vanhan asemarakennuksen tiloissasekä Taidekeskus Retretti.
Liikenne pienoiskuva|Punkaharjun Harjutie (yhdystie 4792, entinen valtatie 14) Punkaharjun kautta kulkee Savonlinnan rata, jonka varrella kunnan alueella ovat Punkaharjun ja Luston asemat sekä Retretin seisake. Rata kulkee Punkaharjun pohjoisreunaa pitkin yhdessä valtatien 14 kanssa. Punkaharjulta pääsee kesäisin myös laivalla Savonlinnaan.
Talous
Punkaharjun merkittävimpiä työnantajia ovat Finnforestin vaneri- ja kertopuutehtaat sekä kuntoutuskeskus Kruunupuisto.
Hallinto
Punkaharjun viimeisessä kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa. Paikat jakautuivat kaudella 2009–2012 siten, että keskustalla oli kymmenen paikkaa, sosiaalidemokraateilla seitsemän ja kokoomuksella neljä.
Kulttuuri ja urheilu Punkaharjun kirjasto on Punkaharjulla toimiva Savonlinnan kaupunginkirjaston lähikirjasto. Taidekartano Johanna Oras ja Putikko järjestävät kesäisin taidenäyttelyitä. Punkaharjulla toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa Kulennoisten Pallo (KuP) ja Punkaharjun Urheilijat (PuU). Rallikuski Juho Hänninen on kotoisin Punkaharjulta. Biisonimafian tekijät ovat kotoisin Punkaharjulta; ja myös B2-elokuva on kuvattu Punkaharjulla.
1980-luvulla kaikille silloisille Savon kunnille valittiin omat perinneruoat. Punkaharjun nimikkoruoiksi äänestettiin kalapaisti ja porkkanamuhennos sekä herneistä ja ruisjauhosta imelletty imelärokka, joka syödään kylmänä sokerin kera.
Katso myös Punkaharjun terveysasema Punkaharjun koulu, yhtenäiskoulu Punkaharjun lukio, Savonlinnan sulkema lukio
Lähteet
Aiheesta muualla
Punkaharjun kunnan kotisivut
Matkailu Punkaharjun matkailusivut Punkaharjun Kesämaan kotisivut Suomen Metsämuseo Luston kotisivut Taidekartano Johanna Oras kotisivut
Luonto Punkaharjun luonnonsuojelualue Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto
Urheilu Kulennoisten Pallon kotisivut Punkaharjun Urheilijoiden kotisivut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit