thumb|right|Pseudocydonia sinensisin hedelmiä Pseudocydonia sinensis on ruusukasveihin kuuluva kesävihanta tai puoli-ikivihreä puu, joka on kotoisin Itä-Aasiasta (Kiina, Korea, Japani). Lajilla ei ole suomenkielistä nimeä.

Ulkonäkö ja koko thumb|left|Pseudocydonia sinensisin kukka Pseudocydonia sinensis kasvaa 10–18 metriä korkeaksi puuksi, jolla on haarainen latvus ja lähes aina kaareva runko. Vuorottaiset, sahalaitaiset lehdet ovat soikeita, yksinkertaisia, 6–12 senttimetriä pitkiä ja 3–6 senttimetriä leveitä. Vaaleanpunaisissa kukissa on viisi terälehteä; niiden halkaisija on 2,5–4 senttimetriä. Kasvi kukkii kevään puolivälissä. Loppusyksyllä kypsyvä hedelmä on iso soikea omenaa muistuttava pohjushedelmä, joka voi kasvaa suotuisissa oloissa 12—17 senttimetrin pituiseksi ja 1,5 kilogramman painoiseksi. Kypsistä hedelmistä lähtee voimakas, miellyttävä tuoksu, sillä ne sisältävät runsaasti eteerisiä öljyjä, jonka vuoksi ne vaikuttavat koskettaessa öljyisiltä.

Nimitykset Kiinassa lajia kutsutaan nimellä mugua (); Koreassa sen nimenä on . Hedelmän nimi on kiinaksi mugua (), koreaksi mogwa . Hedelmien nimitykset ovat sukua toisilleen; jälkimmäinen on johdettu sanasta mokgwa , joka on korealainen lukutapa samoille kiinan merkeille. Kiinaksi mùguā tarkoittaa myös papaijaa. Japanissa Pseudocydonia sinensistä kutsutaan nimellä karin (harvemmin myös 榠樝). Hedelmä tunnetaan Japanissa erityisesti lääketieteellisissä yhteyksissä nimellä , joka on johdettu kasvin kiinalaisesta ja korealaisesta nimestä.

Luokittelu Pseudocydonia sinensis on sukunsa ainoa laji. Se on läheistä sukua itäaasialaisille ruusukvitteneille (Chaenomeles), ja se onkin joskus sijoitettu niihin nimellä C. sinensis. Merkittäviä eroja ovat piikkien puuttuminen ja kukkien kasvaminen yksittäin, ei ryhminä. Pseudocydonia sinensis, jota joskus kutsutaan myös kiinalaiseksi kvitteniksi, on myös läheistä sukua eurooppalaiselle kvittenille (Cydonia oblonga); eroja tähän ovat kuitenkin hammaslaitaiset lehdet ja karvojen puuttuminen.

Käyttö Hedelmä on kova ja hapan, mutta pakkasten jälkeen se muuttuu pehmeämmäksi ja vähemmän happamaksi. Sitä voidaan käyttää hillojen valmistukseen samalla tavalla kuin kvitteniä. Lisäksi lajia kasvatetaan Etelä-Euroopassa koristepuuna. Kasvia viljellään Itä-Aasiassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja toisinaan Venäjän Mustanmeren rannikolla.

Koreassa kasvin hedelmiä käytetään mogwa-cheongin ("säilötty kvitteni") ja mogwa-chan ("kvittenitee") valmistukseen. Japanissa kasvin puuaineksesta valmistetaan halpoja samiseneita.

Hedelmää käytetään laajasti perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä nivelreuman (nimeltään "damp bi-oireyhtymä") hoitoon. Viimeaikaiset farmakologiset tutkimukset viittaavat siihen, että hedelmien uutteilla on antioksidanttisia ja antiviraalisia ominaisuuksia.

Kuvia

Katso myös ruusukvittenit (Chaenomeles) "varsinainen" kvitteni (Cydonia oblonga)

Lähteet

Luokka:Ruusukasvit Luokka:Hedelmät Luokka:Viljeltävät ravintokasvit