pienoiskuva|Vizsolyn Raamatun (ensimmäisen painoksen) nimiölehti Károlin Raamattu (unk. Karoli Biblia) on tiettävästi ensimmäinen täydellinen unkarinkielinen Raamatun käännös. Se on saanut nimensä kääntäjänsä, Gáspár Károlin mukaan.
Historia Reformaation keskeisiä tavoitteita oli Raamatun saattaminen kansankielellä kaikkien kristittyjen saataville. Unkarissa varhaisin tunnettu yritys tehtiin 1400-luvulla, kun Prahassa Jan Husin oppilaina opiskelleet Tamás Pécsi ja Bálint Újlaki käänsivät ns. Hussilaisen raamatun (Huszita-biblia). Käännös ei kenties ollut alkuaankaan täydellinen, ainakaan siitä ei ole säilynyt kuin osia kolmessa eri käsikirjoituksessa. Se valmistui Romanian Moldaviassa Tatrosin (rom. Trotuș) kaupungissa 1466 mutta jäi aikanaan varsin tuntemattomaksi.
Protestanttipappi Gáspár Károli oli luultavasti harkinnut Raamatun kääntämistä jo nuoresta pitäen, mutta työhön ei heti tarjoutunut tilaisuutta. 1563 hänet nimitettiin papiksi Gönciin, koilliseen Unkariin, joka tuon ajan poliittisissa taisteluissa Transilvanian, Habsburg-imperiumin ja Osmanien valtakunnan kesken oli jäänyt syrjäiseksi eikenenkäänmaaksi. Siksi alueesta tuli myös Unkarin kalvinistisen protestantismin tärkeä keskus. Gáspár Károlia työllistivät erilaiset opetus- ja hallintotehtävät, ja vuonna 1586 hän menetti lähes koko perheensä ruttoepidemiassa. Vuotta myöhemmin hän alkoi johdonmukaisesti kääntää Raamattua, avustajinaan muutamia muita kalvinistisia kirkonmiehiä ja lähteinään Vulgata-käännöksen lisäksi useita muitakin Raamatun tekstieditioita sekä aiemmin valmistuneita Raamatun eri osien unkarinnoksia.
Károlin ja hänen työtoveriensa työtä tukivat useat mahtimiehet, kuten suurmaanomistaja Gáspár Mágócsy sekä hänen perillisensä, myöhemmin Transilvanian ruhtinaaksi noussut Zsigmond Rákóczi. Gáspár Károli itsekin oli vakavarainen mies, joka omisti useita viiniviljelmiä ja käytti näiden tuottoa raamatunkäännöksensä painatuskulujen kattamiseen. Raamatunkäännöksen ensimmäinen painos ilmestyi 1590 Vizsolyn vuoristokylässä, noin 60 kilometriä Miskolc-Tapolcasta koilliseen, mistä Zsigmond Rákóczi oli antanut kirjapainon käyttöön sopivan rakennuksen. Siksi tätä Raamattua nimitetään Vizsolyn raamatuksi (Vizsolyi Biblia). Ensimmäistä painosta on säilynyt 52 kappaletta, joista 24 ulkomailla.Pohjois-Unkari, Visi Hungary, viitattu 15.2.2020 (Archive.org, arkistoitu 12.3.2013.)
Károlin Raamatusta julkaistiin jo 1600-luvulla uusia painoksia, ja korjattuja ja tarkistettuja laitoksia on ilmestynyt 1900-luvulle asti. Sitä on kutsuttu kirjaksi, jolla on ollut historiansa aikana kaikkein suurin vaikutus unkarin kieleen. Károlin Raamattua ovat lukeneet ja sen kielestä inspiroituneet myös monet maalliset kirjailijat.
Károlin Raamatun nopea leviäminen sai katolisen kirkon toimittamaan oman Raamatun unkarinnoksensa. Jesuiitta György Káldin laatima käännös ilmestyi lopulta 1626, ja myös sen kieltä on kiitetty kauniiksi, mutta sen vaikutus jäi paljon vähäisemmäksi kuin Károlin Raamatun.
Károlin Raamattu on vuonna 2015 liitetty Unkarin kansallisten kulttuuriarvojen (hungarikum) listaan, josta on säädetty erillisellä lailla.
Lähteet
Aiheesta muualla
Károlin Raamatun teksti Vanhan unkarin tekstikorpuksessa Vizsolyn Raamattu (skannattu PDF-tiedosto, Unkarin Kansalliskirjasto)
Luokka:Raamatunkäännökset Luokka:Kristinusko Unkarissa Luokka:Unkarin historia